Juu, pitäisi palailla takaisin kirjoitushommiin, vaikka omien pelit ollaan innostuneesti katsottu; niin kuitenkaan kiireiltä ei ole ehtinyt kirjoitella. Mutta nyt siis aletaan siltä osin palata kuitenkin arkipäivään.
Floridalle tuli sitten kotona 0-1 takkiin ja ylivoima yski pahanpäiväisesti. Kuusi kertaa päästiin pelaamaan miesylivoimaa tuloksetta ja kun juuri Oilersia vastaan näytti oikein hyvältä yv:n pelaaminen, niin nyt sitten taas ei näyttänyt; olkoon kuitenkin se edelleen hyvä asia että kiekko liikkuu ja painetta pidetään hyvin vastustajan alueella.
Murray pisti ottelun jälkeen:
"The power-play guys can say, 'Well it's easier to kill penalties.' It is. But we're also paying some guys some pretty good dollars to make our power play work."
Keke pisti takaisin:
"I don't know if money should be involved in a comment like that," Blues forward Keith Tkachuk said. "You've just got to get the job done.
Ana on ennenkin aika ärhäkkäästi kommentoinut tiettyjä asioita - hyvä muuten, mutta ei siitä viimeksi paljoa aikaa ole, kun Erik oli vähän allapäin viime loukkaantumisen alla. Hän olisi halunnut aikaisemmin pelaamaan, mutta onneksi tässä tilanteessa Murray piti tiukasti asiasta kiinni ja jalan annettiin parantua rauhassa.
Kokoonpano Floridaa vastaan: (Ruca teki vihdoin paluunsa kokoonpanoon)
Kariya - Weight - Boyes
Perron - Tkachuk - Backes
Stempniak - McClement - Mayers
Rucinsky - R. Johnson - Hinote
Brewer - Salvador
Jackman - Walker
Johnson - McKee
Toivonen
Boyes mättää todella hyvään tahtiin maaleja ja Weightkin on osoittanut heräämisen merkkejä. Stempniakilta odottaisin vielä enemmän maaleja niin alkaa hyökkäyksessa olla mukavasti leveyttä.
Todella tyytyväinen voi tosiaan olla tällä hetkellä, etenkin juuri kun Dougie on vihdoin alkanut löytää pitoaan - kaikkihan sai alkunsa 3-4 -voitossa Oilersia vastaan. Kys. pelissä Doug teki kauden ekan maalinsa ja sen jälkeen on kulkenut mallikkaasti. Weight on jaellut kiekkoa loistavasti ja viime peliä edellisessä häviössä Oilersia vastaan tuli sellainen nappisyöttö Boyesille maalin eteen - ja viellä suoraan jalkojen välistä. Tilanteeseen toisen hyvä syötön antoi tähän mennessä meidän paras hyökkäävä puolustajamme Erik Johnson, joka antoi pelissä peräti kolme syöttöä.
Ykkönen on muutenkin siinä mielessä joerittäin tasapainoinen, että maaleja tällä kaudella jo kunnolla paukutellut Bradikkä osaa myös tehdä peliä - kuitenkin hänellä on kentän maalintekovastuu - samoin kuin puoliksi myös Kariyalla ja Dougie sitten pistää syöttöä lapaan ja jos oikein paikka tulee; niin silloin myös maaliin (viime Oilers-pelissä hyvä syöttö ylivoimalla Paulilta Weightille ja siellä lepäsi).
Stempniak on viime peleissä alkanut löytämään sellaista tasaisuutta otteisiin, jota toivottavasti jatkuukin sitten koko loppukausi. Lähinnä alkukautena kolmoskenttä hoiti tonttinsa mainiosti (niinkuin nytkin) mutta hyökkäyspäässä sitten ei oikein keneltäkään irronnut tehoja. Mayersin kanssa selvästi Jayn ja Leen peli on mennyt sopivasti eteenpäin (Mayers ollut aloituksissa erittäin luotettava + kulmissa myös hyvää työtä). Täten ollen myös Jamalille on alkanut irrota myös jopa ylivoima-aikaa; ja kun siihen lisätään viellä hyvä työskentely alivoimalla, niin Mayers on tällä hetkellä joukkueen monipuolisin pelaaja. Lee'hen palatakseni, niin tällä hetkellä hän pelaa säännöllisesti kakkos-yv:ssä ja myös kakkos-av:ssa. Tkachukin siirryttyä ykkös-ylivoimaan takaisin, jäi Perronille ja Stempniakille tehojen saaminen vastuulle. Kolmantena lenkkinä hyökkääjistä kentällisessä viilettää Backes.
Hannun hyvin alkanut kausi on nyt hieman tasoittunut, viime peleissä Blues on päästänyt paljon maaleja vaikken ainakaan ole huomannut Murrayn Toivosta syyttelevän.
Hannussa ei esimerkiksi katastrofaalisessa Flames- eikä viellä pahemmassa Avs-pelissä ollut mitään jakoa noihin maaleihin. Nyt kun maalinteko alkoi vihdoin luonata (Panthers-peliä ei lasketa) niin myös omissa alkoi soimaan tarpeettomasti. Flamesia vastaan parivaljakolle Jackman-McKee meni kaksi selvää maalia, jotka olisi pitänyt pystyä hoitamaan. Ja taas Avsia vastaan Backmania vietiin kuin litran mittaa ja palkintona onkin ollut hyllytys tämän jälkeen. Ja viime Oilers-pelissä vuorostaan viellä vähän ruosteessa ollut Matt Walker unohti Fernando Pisanin maalin eteen täysin vapaaksi ja maalihan siitä tuli. Samaisessa pelissä McClement menetti kiekon hyökkäysalueella, mutta kuitenkin omalla alueella Brewer sai kiekon; kuitenkin Eric sitten syötti Salvadorille (joka on ollut erittäin hyvä viimeisissä peleissä) joka oli suoraan kahden Oilers-pelaajan puristuksessa ja näin ollen tästä seurasi vuorostaan Horcoffin maali.
Federko myös ihmetteli miksei Brewer lähteny avaamaan suoraan keskialueelle, jossa ei selvästikkään ollut painetta oikealla puolella ja tilaakin oli. Brewer on ollut kohtuulinen tällä kaudella omalla alueella muuten kyllä, mutta muuten ei ole ottanut hänellä kulkeakseen.
Tällä kaudella ja oikeastaan nyt viime peleissä (Colorado-pelissä erityisesti) on ollut pahoja vaikeuksia, jos vastustaja pääsee maalin takaa syöttämään edustaan. Ja tähän asiaan pitää meillä saada muutoksia.
1000:n pelinsä Edmontonia vastaan pelannut Voima-Keke oli lähellä ottelun lopulla tehdä 5-3 -ylivoimasta maalin, mutta jostain syystä (vaikka reboundi tuli täydellisesti) niin ei sitten aivan mennyt maaliin. Viellä pikkaisen myöhemmin samaisella ylivoimalle Keke sai toisen paikan viellä Kariyan syötöstä , mutta Garon torjui. Tuosta pelistä jäi sen verran kismittämään juuri kun voittoa ei tullut, joten olen siitä sitten purkanut suurimman osan :)
Seuraava peli onkin sitten sunnuntaina rakasta vihollista Calgarya vastaan kotona ja toivottavasti viime pelistä opittuna osataan välttää Keenanin tiukkaa karvauspeliä. Voitto kotiin!