Mainos

Sotšin talviolympialaisten vitutusketju

  • 22 902
  • 156

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Mä kyllä veikkaan, että Kalla olisi voittanut joka tapauksessa, ihan sama mitä linjoja oltaisiin yritetty pitää.
Oletko sinäkin siirtynyt "hopea on ihan hyvä ja voitettu mitali"-kerhoon? :) Samapa se, miten siinä olisi käynyt, mutta pääasia oli että kyllä minua henkilökohtaisesti vitutti ja vituttaa vieläkin hävitä kultamitali. Ihan turha selitellä, että "kultaa ei olisi kuitenkaan voitettu".
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Oletko sinäkin siirtynyt "hopea on ihan hyvä ja voitettu mitali"-kerhoon? :) Samapa se, miten siinä olisi käynyt, mutta pääasia oli että kyllä minua henkilökohtaisesti vitutti ja vituttaa vieläkin hävitä kultamitali. Ihan turha selitellä, että "kultaa ei olisi kuitenkaan voitettu".

Siis minua vituttaa varmasti aivan yhtä paljon tuo hävitty kulta, kuin sinuakin.Mitali tosin oli viestistä budjetoitu, vielä enemmän vitutti se Iivo Niskasen (yllättäjä) jääminen neljänneksi.

Mutta kyllähän ne pahat aavistukset alkoivat realisoitumaan jo ennen loppusuoraa, kun Kalla sai kiinni nämä karkulaiset.*

Minulle tuli siitä loppusuoran horjumisesta ja tilan antamisesta jotenkin kummasti mieleen Niclas Sandells, joka lähti hurjakuntoisena ja itse asiassa yhtenä suosikeista em-kisojen tonnivitosen finaaliin 2012.

Sitten kävi se suomalaisille perinteinen, että jäätiin sumppuun, jouduttiin ahtaalle ja lopulta käytännössä sysättiin kaatumisella ulos voittotaistelusta. Tuon kisan muuten voitti muuan nuori norjalalainen, joka veti fantastisen juoksun ja otti ylimääräisen voiton.

* olisi ollut hauska nähdä Kerttu Niskanen Kallaa vastassa tuossa päätösosuudella ja loppukirissä. Sellainen mutu on, että Niskanen olisi ehkä pysynyt kärjessä.

nimimerkillä: 30km vapaan kisassa kuuluu perästä.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Minulle tuli siitä loppusuoran horjumisesta ja tilan antamisesta jotenkin kummasti mieleen Niclas Sandells, joka lähti hurjakuntoisena ja itse asiassa yhtenä suosikeista em-kisojen tonnivitosen finaaliin 2012. Sitten kävi se suomalaisille perinteinen, että jäätiin sumppuun, jouduttiin ahtaalle ja lopulta käytännössä sysättiin kaatumisella ulos voittotaistelusta.
Siis mitä ihmettä. Se Turkin negroidi juoksi Sandellsin päälle eikä siinä ollut Sandellsin syytä minkään vertaa. Ei Sandells edes ollut mitenkään kummemmin sumpussa. Minä sanoin ennen kisaa, että Sandells voittaa sen kisan. Ja sanon vieläkin, että olisi voittanut ilman sitä turkkilaisen totaalista perseilyä. Sumpussa jos on, niin edessä on joku, sivuillakin mielellään joku. Ja takana myös. Tuossa ei ole Sandellsin edessä ketään vaan sumpussa oleva juoksee päälle, koska on niin tyhmä.

Kyllä varmaan Sotshin tapahtumatkin vituttavat, kun noin väärin voi asiat nähdä.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Henkilökohtainen vitutus Mäkäräisen jäämisestä ilman mitaleja on laantunut, mutta kun katselee kuvia, joissa hän itkee maalialueella yksikseen kisan jälkeen, niin kokee kyllä melkoista sympatiaa häntä kohtaan. Kaisa itse on aiemmin haastatteluissa vähätellyt olympialaisten merkitystä ja puhunut kisoista muiden joukossa, mutta kyllähän sen kaikesta näkee, että lataus oli poikkeuksellisen kova ja jääminen ilman mitalia on aivan järkyttävä pettymys hänelle.

Eipä ollut Kaisalla onnea urallaan olympialaisten suhteen. 2006 häntä ei jostain syystä kelpuutettu koko kisoihin, vaikka virallisen valintakriteeristön mukaan hänet olisi pitänyt valita. 2010 hän oli olympialaisia edeltävässä maailmancupissa Anterselvassa porukan nopein hiihtovauhdiltaan, mutta sairastelu ennen Vancuoveria romutti kunnon täysin ja tyytyminen oli jämäsijoihin. Nyt Sotshissa Mäkäräinen olisi voinut olla rautaisessa hiihtokunnossa ilman noita sairasteluita. Toki kovaa hän kulki nytkin, mutta ei ihan niin hyvin kuin parhaimmillaan. Ja onhan se nyt jo kohtalon ivaa, että uran viimeisessä olympiastartissa putoaa mitalikamppailusta ampumalla viimeisen kudin millimetrin ohi taulusta.

Kerrassaan hieno urheilija Kaisa Mäkäräinen on, jolle menestyksen olympiakisoissa olisi suonut. Toki elättelen toiveita, että hän jatkaisi vielä Korean olympialaisiin asti, mutta ehkä realismia on, että ura päättyy vuoden päästä Kontiolahden MM-kisojen jälkeen. Toivottavasti hän nyt voisi edes kruunata upean uransa voittamalla maailmanmestaruuden kotiyleisönsä edessä.
 

Pascal Lemoix

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Vituttaa joskus lukea näitä "hyviä neuvoja". Miksei Kaisa ampunut kaikkia alas? Miksei Niskanen vetänyt vaikka minuutin eroa, kun nyt ladulla kuitenkin oli? Miksei Suomi tehnyt joka paikastaan maalia ja jättänyt Kanadaa nollille?

Miksei noi urheilijat MUN verorahoilla tee maailman parasta tulosta, kun yhtä hyvin voisi? Mä omistan mun verorahat - ja maailman. Ja vituttaa niin samperisti, kun kaikki ei mee just miu mau mukkaa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...Minä sanoin ennen kisaa, että Sandells voittaa sen kisan. Ja sanon vieläkin, että olisi voittanut ilman sitä turkkilaisen totaalista perseilyä...

Niin sanoin minäkin ja varmasti olisi kisan voittaneen norskin kanssa taistellut voitosta.

MUTTA Sandellsilla on ollut kovemmissa kisoissa paha tapa jäädä sinne sumppuun, vaikka tonnivitosen juoksu on yksi legendaarisimmista "kyynerpää"-lajeista.

Jos tuonne sumppuun "joutuu", niin riskit että joku vahingossa astuu kantapäälle on iso. Tämän tietää Sandellskin.

Sandells antaa liikaa tilaa, eikä vedä tarpeeksi röyhkeästi. Tuolloin em-finaalissa jo ennen kaatumista Sandells oli muutaman kerran huojunut ja horjahdellut.

Samaa mieltä Sandellsin suorituksesta oli muuten myös tämän maan yksi parhaita yu-asiantuntijoita, eli YLEn Mika Lehtimäki.

Tuskin Anne Kyllönenkään viime vuoden mm-kisoissa pelkästä epäonnesta kaatui viestin avausosuudella, vaikeaan rakoon oli Anne itsensä ajanut.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Niin sanoin minäkin ja varmasti olisi kisan voittaneen norskin kanssa taistellut voitosta.

MUTTA Sandellsilla on ollut kovemmissa kisoissa paha tapa jäädä sinne sumppuun, vaikka tonnivitosen juoksu on yksi legendaarisimmista "kyynerpää"-lajeista.

Jos tuonne sumppuun "joutuu", niin riskit että joku vahingossa astuu kantapäälle on iso. Tämän tietää Sandellskin.

Sandells antaa liikaa tilaa, eikä vedä tarpeeksi röyhkeästi. Tuolloin em-finaalissa jo ennen kaatumista Sandells oli muutaman kerran huojunut ja horjahdellut.

Samaa mieltä Sandellsin suorituksesta oli muuten myös tämän maan yksi parhaita yu-asiantuntijoita, eli YLEn Mika Lehtimäki.

Tuskin Anne Kyllönenkään viime vuoden mm-kisoissa pelkästä epäonnesta kaatui viestin avausosuudella, vaikeaan rakoon oli Anne itsensä ajanut.
Tai anna viimeisessä mutkassa sisäkurvia Ruotsalaiselle.
Suomen urheilupsykologi saisi saada kenkää, tilalle sellainen joka puskee sen voittamisen kulttuurin takaisin meidän mieliin. Kauaksi on jääneet Raateentiet ja syvärit(kummeli kiitos tästä), siitä miten suomalainen toimii kovassa paikassa. Ihan liikaa nöyristellään ja peesaillaan kun pitäisi iskeä helevatan kovaa. Varmaan tuolla tavalla saa jonkun hymynaama palkinnon tai herras mies/nais palkinnon, mitaleja varsinkaan niitä kirkkaimipia vain harvoin noin saa.

Lasse Virenit pitäisi kai sitten pyöriä 24/7 noiden urheilijoiden huoneissa, kuinka kaadutaan, noustaan ylös ja silti voitetaan, kun sisulla ei perhana anneta periksi. Mielestäni koko suomalainen sisu on jo menettänyt merkityksensä, enemmänkin kyseessä on nykyisin suomalainen "ei vaan oma suoritus riittänyt".
 
Viimeksi muokattu:
Ennenhän nämä tusinasuomalaisetkin perkele iski heti kärkeen lajissa kuin lajissa saatanallisen eron ja rukoili matkalla lottovoittoa, etteivät sippaisi. Missä tällaiset esim. hiihtäjät nykyään ovat? Eniten vituttaa, kun lähdetään olympialaisiin tekemään oman tason suoritus. Sinnehän pitäisi lähteä hakemaan yllätystä tai sitten kaatua saappaat jalassa.

Lari Lehtonenkin tiesi, ettei tule yli puolta matkaa pysymään ruotsalaisen kyydissä, mutta lähti siltikin nöyristelemään peesiin. Siinnä olisi pitänyt samantien vaihdossa hakea irtiottoa ja yrittää murtaa ruotsalaisen selkärankaa. Sen jälkeen puolessa välissä mustikkakeitot naamaan ja kusipaskat housussa kärjessä maaliin. Nyt hiihdettiin ruotsalaisen hiihto ja tiesihän sen miten siinnä käy.
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Lari Lehtonenkin tiesi, ettei tule yli puolta matkaa pysymään ruotsalaisen kyydissä, mutta lähti siltikin nöyristelemään peesiin. Siinnä olisi pitänyt samantien vaihdossa hakea irtiottoa ja yrittää murtaa ruotsalaisen selkärankaa. Sen jälkeen puolessa välissä mustikkakeitot naamaan ja kusipaskat housussa kärjessä maaliin. Nyt hiihdettiin ruotsalaisen hiihto ja tiesihän sen miten siinnä käy.
Meinaatko, että jos Lehtonen ei kestä puolta matkaa ruotsalaisen vauhdissa, niin hänen olisi pitänyt lähteä keulille? Silloinhan noutaja olisi tullut jo ensimmäisellä kierroksella. Ainoa oikea ratkaisu Lehtosella yrittää peesata mukana niin kauan kuin rahkeita riittää.
 
Meinaatko, että jos Lehtonen ei kestä puolta matkaa ruotsalaisen vauhdissa, niin hänen olisi pitänyt lähteä keulille? Silloinhan noutaja olisi tullut jo ensimmäisellä kierroksella. Ainoa oikea ratkaisu Lehtosella yrittää peesata mukana niin kauan kuin rahkeita riittää.

Ei vaan siinnä olisi pitänyt taittaa ruotsalainen heti alkuunsaa ja piestä hänet sprinttityyliin ja taittaa selkäranka. Sen jälkeen rukoilla ettei muut napsi kiinni ennen sydänkohtausta. Juuri tuo asenne on perseestä, että "yritin roikkua mukana", jos ei ole rahkeita niin sitten riskillä vaan sekoittamaan muiden palettia.
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Ei vaan siinnä olisi pitänyt taittaa ruotsalainen heti alkuunsaa ja piestä hänet sprinttityyliin ja taittaa selkäranka. Sen jälkeen rukoilla ettei muut napsi kiinni ennen sydänkohtausta. Juuri tuo asenne on perseestä, että "yritin roikkua mukana", jos ei ole rahkeita niin sitten riskillä vaan sekoittamaan muiden palettia.
Johan Olsson nappasi pari päivää aiemmin 15 kilometrin matkalta hopeaa, joten melkoista uhkapeliä olisi ollut lähteä karistamaan huippukuntoista ruotsalaista peesistä. Normaalistihan tuollaisessa tilanteessa olisi suosiolla jättäydytty Olssonin kyydistä ja yritetty tehdä omaa suoritusta alusta loppuun. Lehtonen kuitenkin lähti haastamaan ruotsalaista tosissaan, mutta eihän hän millään taktiikalla olisi voinut Olssonia lyödä.

Vaikka asenteen puolesta minäkin liputan, niin joku tolkku täytyy sentään olla. Suomella tuskin olisi ollut yhtään hiihtäjää, joka vapaalla olisi pystynyt haastamaan Olssonia. Helppohan se on kotisohvalta huudella, miten olisi pitänyt hiihtää, mutta jos B-kategorian hiihtäjä saa vastaansa huippukuntoisen A-kategorian hiihtäjän, niin vaikea siinä on ratkaisuja tehdä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Siinnä olisi pitänyt samantien vaihdossa hakea irtiottoa ja yrittää murtaa ruotsalaisen selkärankaa.
Nakkikiskatappelussa perus-Jatkis lähtee haastamaan Cain Velasquezin painiin, jotta saa sen taputtamaan. Ehdottomasti, lähdetään vahvempaa vastaan sen omilla aseilla.
 

Kampeaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ei vaan siinnä olisi pitänyt taittaa ruotsalainen heti alkuunsaa ja piestä hänet sprinttityyliin ja taittaa selkäranka. Sen jälkeen rukoilla ettei muut napsi kiinni ennen sydänkohtausta. Juuri tuo asenne on perseestä, että "yritin roikkua mukana", jos ei ole rahkeita niin sitten riskillä vaan sekoittamaan muiden palettia.

Se mitä suomalainen yritti oli jo erittäin kovaa riskipeliä ottaen huomioon kyseisten hiihtäjien tasoeron. Ehdottamasi ratkaisu olisi jo mennyt riskinotosta pelleilyn puolelle.
 
Nakkikiskatappelussa perus-Jatkis lähtee haastamaan Cain Velasquezin painiin, jotta saa sen taputtamaan. Ehdottomasti, lähdetään vahvempaa vastaan sen omilla aseilla.

Ei, ei, ei! Ei kai nyt kukaan miestä vastaan lähtisi painimaan, vaan löisi kättä pidemmällä tajun kankaalle. Samalla tavalla Lehtonen olisi voinnut lyödä Olssonin akillesjänteet verille tökkimällä koko ajan päälle.

Kärjistettyä juttua, mutta taustana on nyt se, että asenteen ei pitäisi olla "roikutaan mukana", vaan "näytänpäs perkele tolle."
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kärjistettyä juttua, mutta taustana on nyt se, että asenteen ei pitäisi olla "roikutaan mukana", vaan "näytänpäs perkele tolle."

Niklas Sandells kokeili Lontoon olympialaisissa 1500 metrin juoksun alkuerissä tuota ihannoimaasi taktiikka ja meni keulille pitämään vauhtia. "Yllättäen" hän sitten vikalla kierroksella kangistui ja jäi lähes tulkoon viimeiseksi. En tiedä olisiko toisenlainen taktiikka tuonut parempaa tulosta, mutta harvemmin sitä omia mahdollisuuksiaan parantaa menemällä tuulen halkojaksi.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Lari Lehtonenkin tiesi, ettei tule yli puolta matkaa pysymään ruotsalaisen kyydissä, mutta lähti siltikin nöyristelemään peesiin. Siinnä olisi pitänyt samantien vaihdossa hakea irtiottoa ja yrittää murtaa ruotsalaisen selkärankaa.
Joo! Just noin! Sitten kun suomalainen pikajuoksija kohtaa 100 metrin juoksussa Usain Boltin, niin suomalaisen kannattaa spurtata ekat 50 metriä niin lujaa, että Bolt jää ja henkinen selkäranka katkeaa. Sama homma formuloissa. Olisi vaan se Heikki ajanut Caterhamilla alkukierrokset vähän kovempaa, niin olisi alkanut Vettelin akan pojallakin palli tutista. Ja miksi on valitettu, että suomalaiset juoksijat häviävät afrikkalaisille kestävyysjuoksijoille. Nyt meillä on KKtig, joka on kertonut oikean taktiikan. Suomalaisten pitää juosta alussa karkuun, niin jopahan, saatana! afrikkalaiset jäävät ja voitto on meidän. 26,5 minuutin afrikkalainen kympinjuoksija häviää, kun suomalainen 29,5 minuutin juoksija vaihtaa taktiikan oikeaksi eikä vässyköi!!
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Ei vaan siinnä olisi pitänyt taittaa ruotsalainen heti alkuunsaa ja piestä hänet sprinttityyliin ja taittaa selkäranka. Sen jälkeen rukoilla ettei muut napsi kiinni ennen sydänkohtausta. Juuri tuo asenne on perseestä, että "yritin roikkua mukana", jos ei ole rahkeita niin sitten riskillä vaan sekoittamaan muiden palettia.
Tämä on tyhmin teksti jonka olen miesmuistiin lukenut. Onnea.

Ilmeisesti jossain ajatellaan, että "sisu" tai "asenne" ovat jotain maagisia X-factoreita, joiden avulla valtavat tasoerot saa kurottua kiinni. No ei ole. Lasse Viren voitti olympiakultaa kaatumalla siksi, että oli aikanaan aivan ylivoimainen juoksija, ja lisäksi perusluonteeltaan sitkeä sissi. Epäilen, että Lari Lehtonen ja kestävyysurheilijat ylipäätään ovat pitkälti samanluontoisia, siinä määrin vittumaisia lajeja harrastavat. Lehtonen vaan sattuu olemaan huipputason hiihtäjien joukossa aika keskinkertainen. Siinä ero Lasse Virenin ja Lari Lehtosen välillä.

Totta kai päivittäin näkee urheilun eri kentillä, että asenteissa ja yleisemmin tunnepuolella on eroja. Sillä voidaan kääntää tasaisia, pienen marginaalin kamppailuja toisen osapuolen eduksi, joukkuelajeissa ennen kaikkea. Se on aivan kärkipäässä kun listataan asioita joita rakastan urheilussa. Mutta asenteen nostaminen jos ei ratkaisevaksi niin ainakin merkittäväksi tekijäksi vertailtaessa Lehtonen vs Olsson kaltaista paria on osoitus aivan hämmentävästä yksinkertaisuudesta. En itseasiassa voi uskoa, että kukaan tosissaan niin ajattelisi.

Jos Lehtonen olisi sprintannut kärkeen, niin vitut siinä olisi mikään selkäranka olisi keltään katkennut. Ei Lehtonen ole mikään tuntematon suuruus kanssahiihtäjilleen, kyllä muut ovat tietoisia hänen tasostaan. Olsson olisi katsonut että jumalauta, lähtipä kovaa tuo finski, varmaan tuntuu hyvältä vitosen kohdalla.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Joo! Just noin! Sitten kun suomalainen pikajuoksija kohtaa 100 metrin juoksussa Usain Boltin, niin suomalaisen kannattaa spurtata ekat 50 metriä niin lujaa, että Bolt jää ja henkinen selkäranka katkeaa. Sama homma formuloissa. Olisi vaan se Heikki ajanut Caterhamilla alkukierrokset vähän kovempaa, niin olisi alkanut Vettelin akan pojallakin palli tutista. Ja miksi on valitettu, että suomalaiset juoksijat häviävät afrikkalaisille kestävyysjuoksijoille. Nyt meillä on KKtig, joka on kertonut oikean taktiikan. Suomalaisten pitää juosta alussa karkuun, niin jopahan, saatana! afrikkalaiset jäävät ja voitto on meidän. 26,5 minuutin afrikkalainen kympinjuoksija häviää, kun suomalainen 29,5 minuutin juoksija vaihtaa taktiikan oikeaksi eikä vässyköi!!


Etkö ole katsonut kummelin sporttivarttia, jossa Raimo Vormisto ohjeistaa Silakkaa ottamaan 10 kilometrin juoksussa heti alussa kauhean spurtin? Se kuulema musertaa vastustajan henkisesti.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse näen, että Suomen talviurheilun alamäkeen, kuten myös yleisurheilun, on yhtenä varsin suurena syynä se, että liikunnallisesti lahjakkaat lapset ja nuoret valitsevat mitä todennäköisemmin päälajikseen jääkiekon tai vaikkapa jalkapallon. Tästä johtuen hiihtoon, mäkihyppyyn tai vaikkapa sitten nyt yleisurheiluun ei riitä harrastajapohjaa samaan malliin kuin joskus vuosia sitten. Tai voi riittää, mutta siinä vaiheessa kun lajia pitäisi alkaa harrastaa tosissaan, nämä mediaseksikkäät lajit vievät helpommin mennessään.
 
Itse näen, että Suomen talviurheilun alamäkeen, kuten myös yleisurheilun, on yhtenä varsin suurena syynä se, että liikunnallisesti lahjakkaat lapset ja nuoret valitsevat mitä todennäköisemmin päälajikseen jääkiekon tai vaikkapa jalkapallon. Tästä johtuen hiihtoon, mäkihyppyyn tai vaikkapa sitten nyt yleisurheiluun ei riitä harrastajapohjaa samaan malliin kuin joskus vuosia sitten. Tai voi riittää, mutta siinä vaiheessa kun lajia pitäisi alkaa harrastaa tosissaan, nämä mediaseksikkäät lajit vievät helpommin mennessään.
Tässä on varmasti perää. Myös sillä on varmasti vaikutuksensa, että tänä päivänä "yhteiskunnallista statusta" voi saada muutenkin kuin urheilemalla, kuten menemällä BB-taloon tai missin kanssa kihloihin. Köyhemmissä maissa urheilu on tapa päästä ryysyistä rikkauksiin, kun taas meillä se on lähes kaikkien urheilijoiden kohdalla juuri toisin päin. Juuri äsken Mika Poutala murehti tv:ssä kun ei tahdo saada leipää irti urheilemalla. Samaa turhautumista on purkanut näissä kisoissa myös ainakin Noora Räty. Leivän saa helpommallakin, ja kunnia on urheilussa äärimmäisen kovan työn takana.
 
Harmi, että täälläkin näyttää jo pesintyneen ihan normaalin kaljamahaisen suomalaisen sieluun se asenne, että pitää saatana roikkua vaan mukana. Mihikään ei pyritä ja mitään ei haluta. Yhyy, elämän kurjuus kaataa vaan minut!

100 metrin pikajuoksu on niin lyhyt matka, että siinnä ei hirveästi taktikoida. Autourheilussa tulee vastaan moottoreiden ja laitteiston rajoitteet. KESTÄVYYS-urheilussa on kyse kestävyydestä. Kestävyys on laaja käsite, ei ihmiselle ole varsinaista rajoitinta, että tämä mies ei kulje kuin näin nopeasti. Paljon on tehoja käytettävissä, jos ne osaa tai onnistuu saamaan käyttöönsä. Teillä ei selvästikään ole käsitystä tästä, joten turha keskustella asiasta. Fanipoikien kanssa ei näistä asioista voi keskustella. Oma esimerkkini oli vain kärjistetty näkökulma.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Vituttaa noi hurrit, taas kerran paukuttivat itsensä mitaleille.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Siis minua vituttaa ihan suunnattomasti, miten loistavan Venäjä-voiton jälkeen - jossa Suomella oli parempi hyökkäys- puolustus, ja maalivahtipeli - jotkut huutelevat, että mentiin nihkeästi jatkoon, kun veskari seisoi päällään jne...

Siis mitä vittua!!

Suomi oli parempi, mittasi ottelua millä tahansa mittarilla!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös