Sosialidemokraatit – SDP

[Jymäkkä]

Perintöverotuksen uudistaminen jonkinasteisena poliittisena tabuna on minua jo pitkään ihmetyttänyt. Luonnollisesti yksi "hyvinvointivaltion tukijaloista" muiden verojen ohella, mutta juurikin perillisten kohtuuton kurittaminen ihan pieni- ja keskituloisina elämänuransa tehneiden kuolinpesistä ei saa tukeani. Lahjaveron ohella yksi tekijöistä, mikä on osaltaan ajanut Kokoomuksen (täysin sitoutumattomaksi) äänestäjäksi. Jos haluan yksityishenkilönä lahjoittaa rehellisellä työllä tienaamistani varoistani jollekin, mitä valtio on oikeasti vetämään välistä? Tämä siis ihan perus duunarina ennen kaikkea teoreettisella tasolla, mutta silti.

Monessa muussakin verossa voisi kysyä, millä oikeudella yhteiskunta tässä vetää välistä. Ei verotus perustu sellaiseen, että olisi joku "moraalinen" oikeus jostain verottaa. Kun yksilö tai yhteisö(firma esimerkiksi) saa tuloa tai voittoa, sitä verotetaan. Perinnön saaja saa ihan uutta, aitoa tuloa, jota on ihan yhtä perusteltua verottaa kuin vaikka työtuloakin.

Perintöverotus Suomessa kuitenkin kohtuullisella tasolla. Muutamia ongelmakohtia on, yrityksen jatkamisessa ja sitten ihan sen veron perimisessä, kun ei aina muutu rahaksi ihan helposti tai nopeasti. Perintövero myös talouden kannalta parhaimpia veroja, kun ei rajoita toimeliaisuutta, ja laittaa myös "laiskaa" varallisuutta vähän kiertoon.

Lahjaveroon vähän sama, ja verottomastihan voi aika paljon lahjoittaa myös, onko se nyt 4000 kolmeen vuoteen tällä hetkellä per lahjan saaja.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Lahjaveroon vähän sama, ja verottomastihan voi aika paljon lahjoittaa myös, onko se nyt 4000 kolmeen vuoteen tällä hetkellä per lahjan saaja.

Jos lahjojen yhteissumma on alle 5000 euroa kolmen vuoden aikana samalta lahjanantajalta, niin saajan ei tarvitse maksaa lahjaveroa.

 

[Cobol]

Mikä estäisi seuraamasta mm. Ruotsia ja Norjaa perintöveron osalta?

Valtion tulojen menetys ja veron keräämisen helppous, väitetään. Talouden arviointineuvosto antoi pari vuotta sitten lausunnon. Sen mukaan perintöjen verottamisesta on vähemmän haittaa talouden toiminnalle kuin monista muista veroista, joten perintöveron avulla voidaan kerätä tehokkaasti verotuloja.

Mutta onko vihreän vasemmistolaisuuden Suomessa lainkaan mahdollista pohtia verotuksen liiallisuutta? Aina kun joku nostaa esille verotuksen vähentämisen, vasemmalla ja vihreissä nousee kaikki kädet pystyyn, ja kuulemma nyt ollaan kaatamassa hyvinvointivaltiota, koulutusta, hoivaa, perustuloa. Näin mm. eilisessä kuntavaalitentissä.

Todellisuudessa näin ei ole. Perintövero voidaan lakkauttaa ja ansiotuloverotusta alentaa. Karsimalla oma maataloustuki 50 prosenttiin, ottamalla EU:n maataloustuki 100 prosenttisena, karsimalla huviristeilytukia ja muita yritystukia 50 prosenttiin ym, säästetään miljardi. Ellei enemmän. Summa voidaan käyttää veronalennuksiin ilman, että hyvinvointivaltio varaantuisi.

Kävisi jopa päinvastoin: valtio saisi lisää verotuloja mm. kulutuksen kautta.

 

[Beltran]

Monessa muussakin verossa voisi kysyä, millä oikeudella yhteiskunta tässä vetää välistä. Ei verotus perustu sellaiseen, että olisi joku "moraalinen" oikeus jostain verottaa. Kun yksilö tai yhteisö(firma esimerkiksi) saa tuloa tai voittoa, sitä verotetaan. Perinnön saaja saa ihan uutta, aitoa tuloa, jota on ihan yhtä perusteltua verottaa kuin vaikka työtuloakin.

Perintöverotus Suomessa kuitenkin kohtuullisella tasolla. Muutamia ongelmakohtia on, yrityksen jatkamisessa ja sitten ihan sen veron perimisessä, kun ei aina muutu rahaksi ihan helposti tai nopeasti. Perintövero myös talouden kannalta parhaimpia veroja, kun ei rajoita toimeliaisuutta, ja laittaa myös "laiskaa" varallisuutta vähän kiertoon.

Olen eri mieltä. Minusta on ihan ok että palkasta maksetaan tulovero. Henkilö on saanut yhteiskunnalta palveluita kuten koulutuksen ja rakennetun infran käyttöönsä ja on paikallaan että hän osallistuu palveluiden rahoitukseen maksamalla palkastaan veroa. On varmaan vähän filosofinenkin kysymys mutta voidaan ajatella että työpanoksensa kautta yhteiskuntaan on tullut "uutta rahaa" jota verotetaan.

Perinnön tapauksessa asia on toisin, mitään uutta rahaa tai omaisuutta ei ole tullut, ainoastaan niiden omistaja on kuollut. Jolloin on mietittävä, kenelle tuo perintöomaisuus kuuluu. Omaisuus jonka hankkimisesta aiheutuneet verot on jo maksettu. Ja nyt kun tätä henkilöä ei enää ole, ajatellaan että yhteiskunnalle kuuluu siivu tuosta omaisuudesta.

Minusta törkein tapaus on sellainen jossa aviopari on hankkinut kodin. He ovat hankkineet sen yhdessä, yhteisellä työllä. Niin kauan kuin kumpikin on elossa, he ovat omaisuuden ainoat lailliset omistajat. Lain näkökulmasta he kumpikin omistavat tuosta omaisuudesta puolet ja käytännössä kokonaan, kumpikin voivat nauttia omaisuudesta täysimääräisesti. Kellään muulla ei ole mitään oikeutta tuohon omaisuuteen. Mutta kun toinen heistä kuolee, ajatellaan että yhteiskunnalle kuuluu siivu kuolleen henkilön omaisuudesta ja lesken on se yhteiskunnalle maksettava. Minusta ei.

 

[Jymäkkä]

Olen eri mieltä. Minusta on ihan ok että palkasta maksetaan tulovero. Henkilö on saanut yhteiskunnalta palveluita kuten koulutuksen ja rakennetun infran käyttöönsä ja on paikallaan että hän osallistuu palveluiden rahoitukseen maksamalla palkastaan veroa. On varmaan vähän filosofinenkin kysymys mutta voidaan ajatella että työpanoksensa kautta yhteiskuntaan on tullut "uutta rahaa" jota verotetaan.

Perinnön tapauksessa asia on toisin, mitään uutta rahaa tai omaisuutta ei ole tullut, ainoastaan niiden omistaja on kuollut. Jolloin on mietittävä, kenelle tuo perintöomaisuus kuuluu. Omaisuus jonka hankkimisesta aiheutuneet verot on jo maksettu. Ja nyt kun tätä henkilöä ei enää ole, ajatellaan että yhteiskunnalle kuuluu siivu tuosta omaisuudesta.

Minusta törkein tapaus on sellainen jossa aviopari on hankkinut kodin. He ovat hankkineet sen yhdessä, yhteisellä työllä. Niin kauan kuin kumpikin on elossa, he ovat omaisuuden ainoat lailliset omistajat. Lain näkökulmasta he kumpikin omistavat tuosta omaisuudesta puolet ja käytännössä kokonaan, kumpikin voivat nauttia omaisuudesta täysimääräisesti. Kellään muulla ei ole mitään oikeutta tuohon omaisuuteen. Mutta kun toinen heistä kuolee, ajatellaan että yhteiskunnalle kuuluu siivu kuolleen henkilön omaisuudesta ja lesken on se yhteiskunnalle maksettava. Minusta ei.

Me ollaan eri mieltä tästä, eikä siinä mitään.

Yleensähän leski ei peri mitään, vaan lapset. Leskelle jää sitten asunnon osalta se käyttöoikeus tjsp. Mutta oletetaan, että leski tosiaan ainoa perillinen, niin kyllähän hänen osuutensa vaikkapa asunnon myyntituotosta on kaksinkertaistunut siihen nähden, että puoliso olisi vielä elossa, joten ei tuo ihan teoreettinen ole tuo "perintötulo".

 

[Cobol]

Yleensähän leski ei peri mitään, vaan lapset. Leskelle jää sitten asunnon osalta se käyttöoikeus tjsp. Mutta oletetaan, että leski tosiaan ainoa perillinen, niin kyllähän hänen osuutensa vaikkapa asunnon myyntituotosta on kaksinkertaistunut siihen nähden, että puoliso olisi vielä elossa, joten ei tuo ihan teoreettinen ole tuo "perintötulo".

Vastaavasti lapset maksavat perintöveroa, koska lesken oikeus hallita kotia on elinikäinen. Jos leski haluaa kodissaan asua, eivät lapset voi sitä myydä ilman lesken tahtoa. Mutta verot lapset maksavat perinnöstään silti. Ja toki tämä lesken oikeus huomioidaan veron määrässä. Lapset maksavat sitten sen mitä laki määrää, vaikka eivät voi myydä asuntoa tai asua siinä.

Järkevää olisi tietenkin toimia kuten Ruotsi ja Norja eli luopua perintöverosta. Seuraavaksi järkevintä olisi muuttaa verotusta niin, että vasta perityn omaisuuden hyödyntäminen mm. myymällä tuo veroseuraamuksia.

 

[Beltran]

Me ollaan eri mieltä tästä, eikä siinä mitään.

Yleensähän leski ei peri mitään, vaan lapset. Leskelle jää sitten asunnon osalta se käyttöoikeus tjsp. Mutta oletetaan, että leski tosiaan ainoa perillinen, niin kyllähän hänen osuutensa vaikkapa asunnon myyntituotosta on kaksinkertaistunut siihen nähden, että puoliso olisi vielä elossa, joten ei tuo ihan teoreettinen ole tuo "perintötulo".

Ymmärrän kirjoittamasi tekstin enkä näe siinä varsinaista virhettä vaan eroavaisuus on ehkäpä enemmän ajattelutavassa, jossa ero välillämme onkin suuri.
Kyseinen perhe on hankkinut omaisuuden eikä perheen myyntituotto kasva vaikka perheenjäsenistä toinen onkin kuollut. Ja tätä kuolemaa pidetään sitten oikeutuksena sille että yhteiskunta saa ottaa siivunsa.
Kysymys on toki laajempi enkä kannata edes sitä että rintaperillistenkään pitäisi maksaa perinnöstään veroa. Perusteluni eivät hirveästi kuitenkaan muutu: mitään uutta varallisuutta yhteiskuntaan ei tule, kenelle omaisuus kuuluu ja kenelle ei jne. En toki usko löytäväni puoluetta joka on asiasta samaa mieltä kuin minä.

 

[Jymäkkä]

Vastaavasti lapset maksavat perintöveroa, koska lesken oikeus hallita kotia on elinikäinen. Jos leski haluaa kodissaan asua, eivät lapset voi sitä myydä ilman lesken tahtoa. Mutta verot lapset maksavat perinnöstään silti. Ja toki tämä lesken oikeus huomioidaan veron määrässä. Lapset maksavat sitten sen mitä laki määrää, vaikka eivät voi myydä asuntoa tai asua siinä.

Joo, tämä myös näitä viilattavia asioita. Vero voisi ihan hyvin odottaa kiinteistön lihoiksi saamista. Mun puolesta myös suvun omistuksessa säilyvät kesämökit voisi olla verottomia, mutta tämä kyllä asettaisi erilaiset perinnöt epätasa-arvoiseen asemaan.

 

[Cobol]

Joo, tämä myös näitä viilattavia asioita. Vero voisi ihan hyvin odottaa kiinteistön lihoiksi saamista. Mun puolesta myös suvun omistuksessa säilyvät kesämökit voisi olla verottomia, mutta tämä kyllä asettaisi erilaiset perinnöt epätasa-arvoiseen asemaan.

Totta. Jotta epätasa-arvoista perimistä ei tulisi, vero olisi järkevintä poistaa kokonaan. Sinänsä on vaikea käsittää perintöveron vastustamista sillä, että valtion verotulot ovat siitä hieman riippuvaisia, ja verotusta ei voida lieventää. Sehän ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Luopumalla perintöverosta valtion verotulot kasvavat, koska perintövero on usein merkittävästi matalampi kuin luovutusvoiton verotus.

Huippuna on sitten vasemmalla (mm. Li Andersson, mutta eiköhän demarit allekirjoita) ajatus, jossa esimerkiksi perintöveroa tulisi tiukentaa. Perusteena on rikkaiden kyky maksaa veroja. Todellisuudessa tämäkin kiristys osuisi pien- ja keskituloisiin, vaikka aivan muuta väitetään.

 

[paki77]

Taloustieteen kannalta perintövero on tehokkain mahdollinen vero. Kannustaa myös perijät tekemään töitä, kun ei voi laskea sen varaan että saa ison perinnön. Ei aiheuta tehottomuutta esim siinä missä ansiotuloveron korkea marginaali. Ei myöskään aiheuta juurikaan esim yritysten pääkonttorien siirtoja tms toisin kuin pääoma- ja yritysverotus.

Veroja Suomessa pitää laskea, mutta kyllä laskun tulee kohdistua johonkin ihan muuhun kuin perintöveroon.

 

[Tadu]

Taloustieteen kannalta perintövero on tehokkain mahdollinen vero. Kannustaa myös perijät tekemään töitä, kun ei voi laskea sen varaan että saa ison perinnön. Ei aiheuta tehottomuutta esim siinä missä ansiotuloveron korkea marginaali. Ei myöskään aiheuta juurikaan esim yritysten pääkonttorien siirtoja tms toisin kuin pääoma- ja yritysverotus.

Veroja Suomessa pitää laskea, mutta kyllä laskun tulee kohdistua johonkin ihan muuhun kuin perintöveroon.

Kannustaa myös rikkaita muuttamaan muualle perheineen, jotta saavat siirrettyä omaisuutensa eteenpäin. Tosin tämähän on jälleen win-win. Rikkaat voittavat ja Suomi voittaa kun varallisuus- ja tuloerot kapenevat.

 

[Cobol]

Taloustieteen kannalta perintövero on tehokkain mahdollinen vero.

Tuo näkemys oli siis Talouspolitiikan arviointineuvostolta, jota lainasin aiemmin. SDP menee vielä pidemmälle ja toteaa, että kyseessä on markkinatalouden kannalta paras vero. Näin Harakka, joka valmisteli SDP:ssä verotuskantoja.

Itse en allekirjoita tällä kertaa asiantuntijanäkemystä, ja perustelinkin sitä ylempänä ja aiemmin muutaman kerran. SDP:n markkinatalousnäkemys on sitten omansa.

Kannustaa myös rikkaita muuttamaan muualle perheineen, jotta saavat siirrettyä omaisuutensa eteenpäin. Tosin tämähän on jälleen win-win. Rikkaat voittavat ja Suomi voittaa kun varallisuus- ja tuloerot kapenevat.

Näin on käynyt. Lisäksi kannustaa rikkaita siirtämään omaisuuttaan verottajan kouria pakoon. Näinkin on käynyt.

 

[Beltran]

Taloustieteen kannalta perintövero on tehokkain mahdollinen vero. Kannustaa myös perijät tekemään töitä, kun ei voi laskea sen varaan että saa ison perinnön.

En oikein ymmärrä tätä perustelua. Jos perittävä omaisuus on miljoona euroa, veroluokassa I perintöveroa maksetaan 149700€.
Onko tilanne se että mikäli perijä saisi miljoonan, häntä ei työnteko kiinnosta mutta jos saakin 850000€ tilanne on aivan toinen?

 

[OLLI58]

Minun mielstäni perintöverosta voisi hyvin luopua ja siirtää painopistettä myynti/luovutusvoittoveroon.
Perusteluna ihan se, että usein perintö ei millään lailla lisää perillisen tuloja, ja periaatteessa etupainotteinen perintövero ei jätä paljon muita vaihtoehtoja perilliselle kuin omaisuuden myynnin.
Jos perit esimerkiksi asunnon, niin tuloa siitä saa joko myymällä tai vuokraamalla, mutta vuokratulosta maksetaan ihan normaalisti veroa.
Näin pienyrittäjän lapsena ihmisille tuntuu olevan vaikea ymmärtää että se tehtaan omistaminen ei mitenkään lisää tulojani ellei tehdas tuota voittoa, mitä pienyritys ei suinkaan jatkuvasti tee. Paremminkin voitolliset vuodet ja 0- tai miinusvuodet seurailevat toisiaan, vähän suhdanteiden mukaan. Myyntitilanteessa siitä tietenkin saa (yleensä) jotain, mutta myynnistähän maksetaan sitten kyllä veroa.

 

[Cobol]

Jos haluaa tutustua otsikkopuolueen eli SDP:n veronäkemyksiin, tässä Lauri Finérin tekstiä. Tällä hetkellä hän toimii kuntaministeri Sirpa Paateron erityisavustajana valtiovarainministeriössä vastuullaan mm. veropolitiikka. Samoja perusteita on ollut vuosia esillä somessa ja Jatkoajankin verokeskusteluissa.

Perintöverotus kannattaa

Perusteet perintö- ja lahjaveron poistamiseksi ovat heppoisella pohjalla.

veropolitiikka.blog

Kuten lukija huomaa, nykyinen perintövero on SDP:n (ja Vassarien sekä Vihreiden) tahdon mukainen. Vaihtoehtoja sille ei nähdä, vain positiiviset asiat nousevat esille ja nekin ideologissävytteisesti.

Toisenlainen kuva on mm. yrittäjien näkemykset ja ylipäätään oikeistopuolueiden. Vaihtoehtona lakkautettavalle perintöverolle tarjotaan usein luovutusvoittoveroa, joka olisi korkeampi kuin perintövero, mutta tulisi maksuun vasta realisointivaiheessa.

Kumpi sitten olisi parempi, alentaa ansiotuloverotusta vai alentaa perintöveroa? Totta kai molemmat.

 

[Ollakseni]

Jos haluan yksityishenkilönä lahjoittaa rehellisellä työllä tienaamistani varoistani jollekin, mitä valtio on oikeasti vetämään välistä? Tämä siis ihan perus duunarina ennen kaikkea teoreettisella tasolla, mutta silti.

Varmaan lahjavero on keksitty sen takia että vältetään erilaisia verokikkailuja sen kautta. Mutta siis verojen kerääminen on sitä että valtio tulee aseella uhaten ottamaan osuuden sun tienaamista rahoista. Sitten sitä markkinoidaan suojelurahana.

 

[Beltran]

Varmaan lahjavero on keksitty sen takia että vältetään erilaisia verokikkailuja sen kautta. Mutta siis verojen kerääminen on sitä että valtio tulee aseella uhaten ottamaan osuuden sun tienaamista rahoista. Sitten sitä markkinoidaan suojelurahana.

Mikäli kansalaisella on 20€ vasemmassa housuntaskussa ja siirtää sen sieltä oikeaan taskuun niin kyseisestä transaktiosta maksettakoon varainsiirtoveroa 5,00€ (+ALV 24 %).

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kuten lukija huomaa, nykyinen perintövero on SDP:n (ja Vassarien sekä Vihreiden) tahdon mukainen. Vaihtoehtoja sille ei nähdä, vain positiiviset asiat nousevat esille ja nekin ideologissävytteisesti.

Toisenlainen kuva on mm. yrittäjien näkemykset ja ylipäätään oikeistopuolueiden. Vaihtoehtona lakkautettavalle perintöverolle tarjotaan usein luovutusvoittoveroa, joka olisi korkeampi kuin perintövero, mutta tulisi maksuun vasta realisointivaiheessa.

Kumpi sitten olisi parempi, alentaa ansiotuloverotusta vai alentaa perintöveroa? Totta kai molemmat.

Harva vero ei ole SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden tahdon mukainen, kunhan se vain kohdistuu ”oikein”, eli on etenkin progressiivinen tulo- ja päästökertoimilla. Kaikki viedään mikä sorkkaraudalla ja korttelipommilla irti lähtee, kunhan verotettava pysyy edes jotenkin hengissä, siis korjaan, veronmaksukunnossa. Jos sellainen vahinko tapahtuu että veronmaksukunto loppuu, niin perintövero tappiin, ja verovelvollisvainaa on yhteiskunnan kanssa sujut.

Perintöveron nykymallin absurdius tulee eteen niissä tapauksissa, joissa melko vähävarainen perillinen perii jonkin ison kokonaisuuden, jonka omistaminen on mielekkäintä lähinnä tai ainoastaan kokonaisuutena. Otat joko helvetin ison lainan perimääsi omaisuutta vastaan maksaaksesi perintöveron, tai vaihtoehtoisesti realisoit (valitettavan usein huonolla hinnalla) perintösi nopeasti, mikä ei useinkaan ole ollut perinnön tarkoitus. Nykymallissa lähdetään siitä, että perintö on perinnön saajalle se voitto tai eräänlainen ”luovutusvoitto”, josta yhteiskunnan pitää kääriä kiireesti verot päältä. Kaikissa tilanteissa tuossa ajattelussa ei tosiaankaan ole järjen hiventä.

 

[Jules W.]

Perintövero on monella tavalla ongelmallinen, tuossa ylhäällä on yksi esimerkki siitä. Omaisuus pitää realisoida nopeasti, että voi maksaa perintöverot. Se on kuitenkin ohjausvaikutuksiltaan ainakin veroasiantuntijoiden mielestä hyvä veromuoto ja sen takia itsekin sitä kannatan.

Ruotsin mallissa on myös omat ongelmansa. Suomessa perintö arvostetaan sen kuolinhetken arvoon, mutta Ruotsissa arvo siirtyy suoraan. Jos talo on ostettu vuonna 1980 ja perit sen, niin maksaisit myyntivoiton joko hankintameno-olettamalla, joka pakottaa pitämään tarpeetonta rakennusta omistuksessa määrätyn ajan tai maksat myyntivoittoveron lähes koko rakennuksen arvosta. Käsittääkseni tämä on Ruotsissa johtanut tilanteisiin, ettei omaisuutta haluta tämän takia realisoida.

Oma suhtautuminen ko. veroon on siinä mielessä neutraali, että minä en koe ansaitsevani esimerkiksi vanhempieni keräämää omaisuutta. Luonnollisesti perintö minulle tulee, mutta saanto on sillä tavalla itselle vastikkeeton, etten minä ole työskennellyt sen eteen. Jos kyseessä olisi yritys, niin tilanne voisi olla toinen, mutta tällöin keinoja omistajanvaihdokseen kyllä löytyy. Verottomuus ohjaisi myös periyttämään yrityksen myymisen sijaan, koska myynnistä joutuisi maksamaan myyntivoittoveroa.

Perintövero pieniltä osin tasaa tuloeroja ja tuo osan perinnön arvosta kansantalouden rattaisiin kaikkien hyödyksi.

 

[Cobol]

Perintövero pieniltä osin tasaa tuloeroja ja tuo osan perinnön arvosta kansantalouden rattaisiin kaikkien hyödyksi.

Tarkoitat varmasti varallisuuserojen tasaamista, et tuloerojen. Perintövero tasaa hyvin vähän, mutta tasaa todennäköisesti hieman varallisuuseroja. Toinen kysymys on, tuleeko Suomessa tasata varallisuuseroja. Nyt ne kasvavat ja ovat olleet kasvussa myös koko ajan finanssikriisin jälkeen.

Minusta vastaus riippuu osin siitä, mitä kaikkea varallisuudella tarkoitetaan. Omaisuustuloja ovat mm. osinkotulot, vuokratulot ja myyntivoitot. Niiden erot ovat supistuneet ainakin vielä muutama vuosi sitten. Nyt tavallinen opiskelija tai duunari voi sijoittaa rahaa lainalla tai ilman esimerkiksi pörssiin ja asuntoihin, ja kerryttää varallisuuttaan läpi elämänsä. Toki tämä on ollut aiemminkin mahdollista, mutta nyt sijoitustuotteita on enemmän ja ilmapiiri myös Suomessa sijoitusmyönteisempi.

 

[Jani82]

Taloustieteen kannalta perintövero on tehokkain mahdollinen vero. Kannustaa myös perijät tekemään töitä, kun ei voi laskea sen varaan että saa ison perinnön. Ei aiheuta tehottomuutta esim siinä missä ansiotuloveron korkea marginaali. Ei myöskään aiheuta juurikaan esim yritysten pääkonttorien siirtoja tms toisin kuin pääoma- ja yritysverotus.

Veroja Suomessa pitää laskea, mutta kyllä laskun tulee kohdistua johonkin ihan muuhun kuin perintöveroon.

Ne perinnöt, joiden jälkeen voi olla tekemättä mitään johtavat yleensä siihen, että maksimoidaan jo lähtökohtaisesti perintö siirtämällä sitä jonnekin.
Perintövero pitäisi nimenomaan muuttaa luovutusvoitto veroksi, jolloin verot maksetaan silloin kun omaisuutta realisoidaan.
Moni pienyritys saisi tuolloin jatkajan kun veroja ei tarvitse maksaa niin paljoa, sukutaloja tai kesäpaikkoja ei ole pakko laittaa myyntiin yms.
Sen sijaan ne rahat voidaan käyttää yhteiskunnan pyörittämiseen ja todellisuudessa verotulot lisääntyvät.

Perintövero pois ja luovutusvoittovero voi vaikka parilla pinnalla nousta.

 

[Satunnainen]

Perintöverosta tulee mieleen kokoomuksen, olikohan Tere Sammallahti, joka oli aamutelevisiossa promoamassa perintöveron poistoa. Lipsautti sitten, että ihmisen pitää voida vaurastua omalla työllään. Olen tuosta sinänsä aivan samaa mieltä, mutta olisi erittäin suotavaa, että kukaan ei pääse perimään oman toimintansa ansiosta...

Noin yleisesti olen sitä mieltä, että täälläkin mainittuihin ongelmakohtiin pitäisi keksiä jotain, siis realisoinnin ongelmat ymv. mutta yleisesti aina veronalennusvara ennemmin tuloverotukseen kuin perintö- ja lahjaveroon.

 

[paki77]

Ne perinnöt, joiden jälkeen voi olla tekemättä mitään johtavat yleensä siihen, että maksimoidaan jo lähtökohtaisesti perintö siirtämällä sitä jonnekin.
Perintövero pitäisi nimenomaan muuttaa luovutusvoitto veroksi, jolloin verot maksetaan silloin kun omaisuutta realisoidaan.
Moni pienyritys saisi tuolloin jatkajan kun veroja ei tarvitse maksaa niin paljoa, sukutaloja tai kesäpaikkoja ei ole pakko laittaa myyntiin yms.
Sen sijaan ne rahat voidaan käyttää yhteiskunnan pyörittämiseen ja todellisuudessa verotulot lisääntyvät.

Perintövero pois ja luovutusvoittovero voi vaikka parilla pinnalla nousta.

Niin, perinnön saa tekemättä mitään, veroa menee 0-19% rintaperillisellä. Luovutusvoitosta taas, ensin tienaat 10k, maksat siitä veroja ja maksuja 50% eli 5000€, sijoitat sen, kurssi nousee 3x, sinulla on 15000€, myyt pois, veroa 3200€. Veroa mennyt yhteensä sellainen 8200€ kaikenkaikkiaan kun olet omalla työlläsi ensin tienannut 10k ja omalla riskilläsi tienaamasi rahat sijoittanut. Kyllä perintövero on viimeinen vero, jota tulee laskea.

 

[Jani82]

Niin, perinnön saa tekemättä mitään, veroa menee 0-19% rintaperillisellä. Luovutusvoitosta taas, ensin tienaat 10k, maksat siitä veroja ja maksuja 50% eli 5000€, sijoitat sen, kurssi nousee 3x, sinulla on 15000€, myyt pois, veroa 3200€. Veroa mennyt yhteensä sellainen 8200€ kaikenkaikkiaan kun olet omalla työlläsi ensin tienannut 10k ja omalla riskilläsi tienaamasi rahat sijoittanut. Kyllä perintövero on viimeinen vero, jota tulee laskea.

Perintöveroa menee kaikista perinnöistä ja sen arvo lasketaan kuolinpäivästä.
Jolloin ei ole kerta eikä kaksi kun perintöä on mahdollista realisoida verot ovat isommat kuin perinnön verotusarvo.

Sen takia se luovutusvoittovero olisi juuri se oikea verot maksetaan hankintamenon mukaan ja siitä tuotosta mitä olet itse saanut.
Eli maksat oikeasti siitä mihin sinulla on ollut mahdollista vaikuttaa.
Perintöverossa sinulla ei ole mahdollista vaikuttaa "tuottoon" vaan joudut maksamaan sen tapahtumapäivän mukaisesti kaiken.

Varsinkin kun todella monessa paikassa sen omaisuuden arvo nimenomaan laskennallinen ja sitä ei ole edes mahdollista realisoida mutta verot pitää silti maksaa.

 

[C.Orr]

Huippuna on sitten vasemmalla (mm. Li Andersson, mutta eiköhän demarit allekirjoita) ajatus, jossa esimerkiksi perintöveroa tulisi tiukentaa. Perusteena on rikkaiden kyky maksaa veroja. Todellisuudessa tämäkin kiristys osuisi pien- ja keskituloisiin, vaikka aivan muuta väitetään.

Nimenomaan näin.

Ja sama koskee myös pääomaveroa. Valtion keräämästä pääomaveropotista merkittävä osa tulee keskiluokan piensijoituksista tai verrattain pienestä kiinteistö-omaisuudesta. Eräs kuvitteellinen esimerkki mitä tapahtuu, jos pääomaveroa korotetaan. Henkilö X on perinyt vanhemmiltaan asunnon Helsingistä ja maksanut siihen liittyvät perintöverot. Tämä sama henkilö X vuokraa nyt omistamansa asunnon vapailla vuokramarkkinoilla opiskelija Y:lle 900€:lla/kk . Velkarahalla ja veronkorotuksilla talouspolitiikkaa tekevä vasemmistohallitus saa tahtonsa läpi ja pääomavero korotetaan 34%:iin. Asunnon omistaja kuitenkin haluaa käteen jäävän osuuden vuokrahinnasta pysyvän ennallaan, joten tuo 4%:n pääomaveron korotus siirtyy sellaisenaan vuokralaisen maksettavaksi vuokran korotuksena (tässä esimerkissä 36€/kk ja 436€/v)

Kokonaisuutena kummankaan (vuokranantajan tai vuokralaisen) ostovoima ei kasva, vaan toisella laskee ja toisella pysyy ennallaan. Ja mikä ikävintä, jo entisestään heikomman ostovoiman omaava osapuoli on maksajan asemassa.