Verojärjestelmän monimutkaisuus palvelee asiaan perehtyneitä, juristeja ja isoja yrityksiä, itse haluaisin edetä siihen suuntaan, että järjestelmää ja siitä aiheutuvaa byrokratiaa niin hallinnon kuin hallintoalamaisten puolella kevennettäisiin merkittävästi. Vain tällä tavalla voitaisiin terveellä tavalla estää harmaan talouden kasvamista luoden samalla positiivista ja yrittäjyyteen kannustavaa ilmapiiriä, jossa yrittäjillä ei kuluisi liikaa resursseja vuosittain muuttuvien lakien ja sääntöjen opettelemiseen, varsinaisen leipätyön ja yritystoiminnan sijasta.
Ja kas, malli on esitelty jo vuosia sitten.
Malli, jossa on harkinnanvaraisen sosiaaliturva korvataan perustulolla ja verotusprogressio porrastetulla tasaverolla.
Selkeää, kaikkia tasapuolisesti kohteleva ja ennen kaikkea kaikkien ymmärrettävissä oleva järjestelmä
ei ole Kokoomuksellekaan kelvannut.
Eli:
Perustuloa maksettaisiin kuukausittain jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle. Perustulon suuruus on Vihreiden mallissa 440 euroa kuukaudessa.
Verotus muuttuisi kaksiportaiseksi, jossa alle 60 000 euron vuosituloansioista (5000 € / kk) maksettaisiin 39 % veroa ja sen ylittävistä ansioista 49 % (summa sisältää valtion- ja kunnallisverotuksen). Näennäisen korkeasta veroprosentista huolimatta pienituloisten ja useimpien keskituloisten todellinen veroprosentti laskisi, sillä he saisivat työtulojen lisäksi myös perustulon. Esimerkiksi 2500 euroa kuukaudessa saavalle palkansaajalle jäisi käteen 1965 euroa.
(Verovähennyksistä Vihreiden mallissa säilyvät asunto- ja opintolainojen korkovähennykset, kotitalousvähennys sekä tulonhankkimis-, työmatka- ja mattiyhdistysjäsenmaksuvähennykset, jotka minä poistasin opintolainoja lukunottamatta.)
Perustulo olisi nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää oikeudenmukaisempi tapa tasata tuloja. Useimpien ihmisten käteen jäävät ansiot eivät oleellisesti muuttuisi. Kuitenkin perustulosta hyötyisivät erityisesti pieni- ja keskituloiset, pätkätyötä tekevät, pienyrittäjät ja opiskelijat.
Nykyinen sosiaaliturva pakottaa kannustinloukkujen takia sosiaaliturvan varassa olevat joutilaisuuteen, perustulo tekee työn tekemisestä aina kannattavaa. Se parantaa myös työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä ehtoihin.
Perustulo korvaisi sellaisenaan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet lukuun ottamatta kansaneläkettä. Toimeentulotuki ja asumistuki säilyisivät perustulon lisänä tarpeen mukaan. Lapsilisää myönnettäisiin myös 17-vuotiaille, muuten lapsilisä säilyisi nykyisellä tasolla.
Eläkeläisillä perustuloon liitettäisiin 600 euron verovapaa vähimmäiseläketurva. Yli 600 euron eläkkeitä nauttivien osalta perustulo sovitettaisiin kansan- ja ansioeläkkeeseen sekä verotukseen siten, että eläkkeestä jäisi käteen yhtä paljon kuin nykyisin.
Ansiosidonnaiset etuudet sovitettaisiin perustulojärjestelmään siten, että käteen jäävät tulot säilyvät nykyisellään.
Perustulo kaventaisi työn ja pääomatulojen verotuksen välistä eroa. Yksityishenkilön pääomatuloverotukseksi tulisi 32 %. Ympäristöverotusta korotetaan miljardilla eurolla. Näillä muutoksilla mahdollistetaan se, että työn todellinen verotus laskee useimmilla ihmisillä.
Perustulo on valtiolle ja kunnille kustannusneutraali. Se rahoitetaan nykyisiä tulonsiirtoja korvaamalla, verotuksen rakenteen muutoksella ja hallinnon säästöillä. Perustulo on itse asiassa nykyistä järjestelmää kustannustehokkaampi: hallinnon säästöjen ansiosta ihmisten keskimääräiset nettoansiot kasvavat. Raha kiertää vain toisella tavalla kuin nykyään, mutta tehokkaammin.
