Olettaisin Mäkysen, Razmyarin ja kumppanien kyllä käsittävän, että heidänkin vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnallisiin asioihin ovat oletettavasti suuremmat osana yli 20% kannatuksen Demareita, kuin (yli) puolta pienemmässä Vasemmistoliitossa, saati perustamalla jonkin "Uusi punavihreä vaihtoehto"-puolueen. Jossain määrin puolueen oikea ja vasen laita ovat olleet tukkanuottasilla pitkin historiaa ja varmasti vasemammalla olevia "marinisteja" syö se, että Lindtmanin leiri näyttää nyt varsin määrätietoisesti puolueen linjaa ulospäin määrittävän.
Lindtmanin ja Marinin välit olivat tunnetusti ns. asialliset, eli käytännössä jäänviileät. Hävittyään puheenjohtajuuden Marinille loppuvuodesta 2019 Lindtmanhan selvästi aika suosiolla jättäytyi enempi taka-alalle, tiedostaen, että hänen aikansa kyllä tulee vielä, tuskin kuitenkaan välttämättä tietäen, millainen ilmiö Sanna Marinista pääministerinä kehkeytyy, vaikka nouseva tähti Marin oli toki ollut jo pitkään, mutta niin Lindtman itsekin.
Vuoden 2027 eduskuntavaalien lähestyessä Lindtman varmasti pyrkii tekemään voitavansa, että happy face yhtenäisestä pääoppositiopuolueesta säilyisi, julkinen ruusujen sota kun olisi kuin Kokoomuksen kirjeestä joulupukille. Mikäli Kokoomuksen gallupkannatus vakiintuu SDP:n taakse, ei puolue tarvitse vaalivoittoon välttämättä venymistä, tai edes nappionnistumista, vaan ykkössija saattaa olla otettavissa, vaikka Demareiden kokonaiskannatus vuoden 2023 eduskuntavaaleista (19,9%) laskisikin.