Poliitikkomiehiä läpi puoluekentän usein yhdistää se, että ovat a) mulkkuja tyyppejä ja b) osin kohdasta a) johtuen ovat nuoruudessaan olleet pahasti sivuraiteella mitä tulee hameväen keskuudessa menestymiseen. Sitten, kun poliittisen menestyksen myötä tulee statusta ja ihailua (usein nuorempien) naisten suunnalta, niin p*llunhimo sumentaa ajatukset. Lisätietoja voi kysellä vaikkapa Rydmanilta, Aallolta, Mäkyseltä, Kärnältä tai sitten old school -puolelta vaikka Kimmo Sasilta ja Zysseltä.
Ja siis täysmulkkuus on poliittisessa viitekehyksessä hyvä piirre, jos halajaa menestystä.