Tuo Työturvallisuus on puhtaasti oma ajatuksesi, Rinne ei mitään siihen viittaavaa sanonut.Luepas kirjoitukseni uudelleen ja ihan ajatuksen kanssa.
Jos tuo on sun mielestäsi ok, niin sitten en voi auttaa. Meillä on siinä tapauksessa näkemysero.
Rinnettä on kiva läpsiä. Minäkin sitä teen. Mutta en minä sitä tehdessäni viitsi tyhmäksi heittäytyä. Ei se kuitenkaan niin kivaa ole.
Tuo Työturvallisuus on puhtaasti oma ajatuksesi, Rinne ei mitään siihen viittaavaa sanonut.
Työturvallisuudesta ei tule tinkiä, mutta (jos en vielä ole muistanut sanoa) se ei Rinteen ajatus ollut, vaan hänen ajatuksensa oli urpo.
Myöskään ympäristönsuojelullisilla tekijöillä ei tule kilpailla, mutta sekään ei ollut Rinteen sanoma, vaan minun
Olet oikeassa että Rinteen huolena on työpaikkojen siirtyminen toisiin EU-maihin, mutta se ei johdu työsuojelusta vaan palkoista ja eduista. Sen sijaan että Rinne pitäisi huolta kotimaisen työn kilpailukyvystä, hän haluaa lakkauttaa kilpailun ja saada aikaan tehottomuutta heikentämällä kilpailijamaiden kilpailukykyä. Tuo on täysin utopistista haihattelua ja ideana teoriassakin täysin toimimaton. Silloin työt vain siirtyy EU:n ulkopuolelle. Tuo on takuuvarma lääke työttömyyden lisäämiseksi.Rinne sanoi seuraavaa: "Työsuojelussa haluamme kunnianhimoiset ja korkeatasoiset standardit koko unionin alueella."
Mitähän nämä työsuojelulliset asiat mahtaisivat käsittää, elleivät mm. työturvallisuutta?
Rinne ei tasan ja varmasti ole sitä vastaan, että duunari saa palkkaa ja etuja yli työehtosopimuksen. Nyt niitä valoja. Rinne on ay-jyrä, eikä ay-jyrällä ole minkäänlaista motiivia jarruttaa duunarin palkkakehitystä. Päinvastoin. Rinteen huolena on työpaikkojen siirtyminen toisiin EU-maihin ja tätä voidaan hillitä sopimalla tietyt työelämän standardit EU-alueelle.
Nimenomaan, ay-jyrällä on motiivia kiihdyttää kaikkien duunarien palkkakehitystä, olivat he sen arvoisia tai ei. Suomessakin pitäisi siirtyä (aloilla jossa se on mahdollista) sitomaan palkka tuottavuuteen, eikä siihen että kuinka kauan työntekijä on ollut talossa yms. Tätähän demarit eivät halua.Rinne ei tasan ja varmasti ole sitä vastaan, että duunari saa palkkaa ja etuja yli työehtosopimuksen. Nyt niitä valoja. Rinne on ay-jyrä, eikä ay-jyrällä ole minkäänlaista motiivia jarruttaa duunarin palkkakehitystä. Päinvastoin.
Toisaalta, vaimo tänään kehityskeskustelussa, pomo oli kehunut työpanosta, mutta palkkaa ei kuulemma voi nostaa, koska konserni on kieltänyt kaikki palkankorotukset, joita ei ole pakko antaa(ikälisät käytännössä). Hyvin monilla työnantajilla on aika yksisuuntainen käsitys paikallisesta sopimisesta.Nimenomaan, ay-jyrällä on motiivia kiihdyttää kaikkien duunarien palkkakehitystä, olivat he sen arvoisia tai ei. Suomessakin pitäisi siirtyä (aloilla jossa se on mahdollista) sitomaan palkka tuottavuuteen, eikä siihen että kuinka kauan työntekijä on ollut talossa yms. Tätähän demarit eivät halua.
Näitä palkankorotuksia voitaisiin jakaa ihan toiseen malliin, jos korotusvara ei olisi pakko maksaa yleiskorotuksina niillekin, jotka eivät niitä ole ansainneet.Toisaalta, vaimo tänään kehityskeskustelussa, pomo oli kehunut työpanosta, mutta palkkaa ei kuulemma voi nostaa, koska konserni on kieltänyt kaikki palkankorotukset, joita ei ole pakko antaa(ikälisät käytännössä). Hyvin monilla työnantajilla on aika yksisuuntainen käsitys paikallisesta sopimisesta.
Joo, totta kai nuo vaikuttaa. Siltikään tuollainen politiikka eivole omiaan herättämään työntekijöiden luottamusta paikallista sopimista kohtaan. On myös niin, että inflaation korvaavat korotukset kuuluvat kyllä aina kaikille. Ei se niin mene, että sun pitää olla niin saatanan hyvä, että saat edes säilytettyä elintasosi. Ei välttämättä vuosittain, yrityksen tilanne huomioiden aina, mutta keskimäärin ja pitkässä juoksussa näin.Näitä palkankorotuksia voitaisiin jakaa ihan toiseen malliin, jos korotusvara ei olisi pakko maksaa yleiskorotuksina niillekin, jotka eivät niitä ole ansainneet.
Nyt noiden vaatiminen on hieman kakun syömistä ja sen säästämistä (joskin nyt kikyn mukaan on momilla aloilla varsin maltillisiakin korotuksia, mutta nekin seurausta aiemmin jaetuista ylisuurista)
Hyvin monilla työnantajilla on aika yksisuuntainen käsitys paikallisesta sopimisesta.
.
Oikeistodemarit ovat valtiomiehiä, jotka nousevat valtaan typerien massojen äänillä mutta kuitenkin harjoittavat vastuullista, hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet turvaavaa politiikkaan vaikka se välillä tarkoittaa ei-populistisia uudistuksia. Demarit ovat vastenmielisiä nilviäisiä jotka hyväksyvät politiikan kunhan he tekevät sen itse, vaikka oppositiossa sitä vastustaisivat.
Tämä kuulostaa erittäin hyvältä, ja tämän perusteella teidän yrityksenne ei olisi ns. ongelmatapaus. Minulla ei ole mitään paikallista sopimista vastaan, mutta eräänlaisia yleiskorotuksia tarvitaan siis jatkossakin. Ei kenenkään elintaso saa laskea, jos yrityksen talous ei ole kriisissä, ja henkilökunta tekee sen työnsä normien mukaisesti, vaikkei kaikki niitä tuloksentekijöitä olekaan.Meillä on ollut aina paikalliseen sopimiseen malli valmiina mutta yhtään kertaa sitä ei ole pääsy toteuttamaan. Jokaisella kerralla kaikki olisi saanut jotain ja enemmän kuin puolet olisi joka kerta saanut isomman korotuksen kuin tasakakussa. Yhteensä palkkoja olisi korotettu siis enemmän. Mutta onko se sitten jotain palkan saajien solidaarisuutta, en tiedä. Ei se kyllä ole. Tiedän että joka kerta kaikki parhaimmat ammattilaiset olisivat halunneet paikallisesti sopia palkoista, mutta heikoimmat ei tietenkään ja sitten on se osa joka ei itsekään tiedä kumpiin kuuluu.
Tälläisessä pienessä firmassa on pirun iso ongelma että alle puolet työntekijöistä tekee tuloksen ja heille haluaisi maksaa enemmän. Se kun ei vaan ole mahdollista koska kaikille pitää maksaa ja näin se "mikä estää maksamasta hyville" lause kumoutuu siihen koko palkkakakun kokoon. Eli valitettavasti nämä tasakorotukset lorottavat hyvän työmoraalin omaavien ammattilaisten kintuille.
Sen takia sanoinkin että aloilla (olisi ehkä pitänyt tarkentaa vielä että tehtävissä) joihin se sopii. Jos toinen henkilö tekee työn ajassa X ja toinen henkilö ajassa 2X, niin mielestäni ensimmäiselle pitäisi myös maksaa enemmän. Ehkä jopa siten että tehtävään on (yleisesti) varattu summa Y, niin tuplaten nopeampi saa kaksi kolmasosaa ja toinen kolmasosan, kumpaankin sisältyy siis kaikki kulut. Toki olettaen että laatu yms ovat kummallakin samaa. Tuottavuuteen voi laajassa käsitteessä laskea myös sen että tietty homma tehdään turvallisemmin kuin ennen ja siitä johtuen työvoimaa ei ole vuodessa yhtä paljon sairaslomalla yms. Viihtyvyys on sitten taas niin vaikea seikka, että kaipaisin esimerkin mitä tarkoitit?En pitäisi tuota tuottavuutta minään kaiken selittävänä mittarina. Miksi työntekijöitä pitäisi palkita esimerkiksi siitä, että joku uusi kone nostaa tuottavuutta? Ei siihen ole työntekijöillä mitään osaa. Vastaavasti taas työpanos voi parantua, vaikka tuottavuus ei syystä tai toisesta nousisikaan, mutta siitä on muuta hyötyä, esimerkiksi työturvallisuuden tai viihtyvyyden parantuminen.
Entäs jos henkilön tuottavuus laskee, eikö silloin palkka voisi myös mennä alaspäin? Vai onko tuo sellainen asia josta ei missään nimessä voi keskustella? Entä jos kunta nostaa kunnallisveroa kunnassa jossa työntekijä asuu vaikkapa 19%->21%, onko mielestäsi työnantajan annettava korotus jotta elintaso ei laske? Tai jos ansioveroprosentti nousisi? Tai jos työntekijä tekee lapsen?Minulla ei ole mitään paikallista sopimista vastaan, mutta eräänlaisia yleiskorotuksia tarvitaan siis jatkossakin. Ei kenenkään elintaso saa laskea, jos yrityksen talous ei ole kriisissä, ja henkilökunta tekee sen työnsä normien mukaisesti, vaikkei kaikki niitä tuloksentekijöitä olekaan.
Tämä on asia jota mietin itsekin. On totta, että kokemuksen myötä ihmisen osaaminen usein kasvaa (paitsi iäkkäiden työntekijöiden kohdalla se voi olla päinvastoinkin), mutta siitä voi seurata muutamakin asia:Entäs jos henkilön tuottavuus laskee, eikö silloin palkka voisi myös mennä alaspäin? Vai onko tuo sellainen asia josta ei missään nimessä voi keskustella?
Mielestäni ainoastaan tuottavuuden reaalikasvun myötä, ei odotettavan kasvun. Toki urakkapalkkaus olisi mielestäni erittäin hyvä tapa moneenkin hommaan, siinä maksetaan silloin oikeasta tehdystä työstä, eikä työhön tai "työhön" käytetystä ajasta. Toki kaikille aloille tuo ei sovi ja mukaan on otettava myös esim. laadulliset aspektit.
Laadunhan pitäisi olla vain riittävän hyvää, siitä että joku koneistaja hinkkaa vaikka "ylimääräisen" tuhannesosan pois akselista, jos edellytyksenä on sadasosan tarkkuus, niin hän on hukannut työnantajan aikaa. Yleisesti myös turvallisuusohjeet ovat tiukat ja niiden sisällä pitäisi tottakai pysyä, jos tuottavuutta koittaa nostaa tekemällä jotain epäturvallisesti, niin yleensä se tulee ilmi ja työntekijä sekä työnantaja kärsii. Toki itse oletan että työ koitetaan tehdä turvallisesti, mutta tuohonkin voi puuttua jos väärinkäyttöä ilmenee. Kehityksestä kaipaan nyt selvennystä, tarkoitatko työntekijän kehitystä vai menetelmien kehitystä? Työntekijän kehityksen tapauksessa palkka seuraa mukana ja menetelmien kehityksessä tuottavuuden määritelmässä se voidaan huomioida.Niin siis ilman muuta laadulliset aspektit pitää ottaa huomioon, koska monilla aloilla se on yksiselitteisesti tärkein mittari. Lisäksi tulee sitten kuvioihin turvallisuutta, kehitystä jne, joiden luotettava mittaroiminen tuottavuuden rinnalla voi olla varsin monelle yritykselle (ainakin omin voimin) täysin epärealistinen tehtävä suoriuduttavaksi.
Kehityksestä kaipaan nyt selvennystä, tarkoitatko työntekijän kehitystä vai menetelmien kehitystä? Työntekijän kehityksen tapauksessa palkka seuraa mukana ja menetelmien kehityksessä tuottavuuden määritelmässä se voidaan huomioida.
Sen takia sanoinkin että aloilla (olisi ehkä pitänyt tarkentaa vielä että tehtävissä) joihin se sopii. Jos toinen henkilö tekee työn ajassa X ja toinen henkilö ajassa 2X, niin mielestäni ensimmäiselle pitäisi myös maksaa enemmän. Ehkä jopa siten että tehtävään on (yleisesti) varattu summa Y, niin tuplaten nopeampi saa kaksi kolmasosaa ja toinen kolmasosan, kumpaankin sisältyy siis kaikki kulut. Toki olettaen että laatu yms ovat kummallakin samaa. Tuottavuuteen voi laajassa käsitteessä laskea myös sen että tietty homma tehdään turvallisemmin kuin ennen ja siitä johtuen työvoimaa ei ole vuodessa yhtä paljon sairaslomalla yms. Viihtyvyys on sitten taas niin vaikea seikka, että kaipaisin esimerkin mitä tarkoitit?
Entäs jos henkilön tuottavuus laskee, eikö silloin palkka voisi myös mennä alaspäin? Vai onko tuo sellainen asia josta ei missään nimessä voi keskustella? Entä jos kunta nostaa kunnallisveroa kunnassa jossa työntekijä asuu vaikkapa 19%->21%, onko mielestäsi työnantajan annettava korotus jotta elintaso ei laske? Tai jos ansioveroprosentti nousisi? Tai jos työntekijä tekee lapsen?
Tästä olen samaa mieltä, mietin vain että kuinka pitkälle tuo menee mielestäsi vai koskeeko pelkästään inflaatiota.Ei tietenkään tarvitse kunnan veronkorotuksia korvata, nuo ovat kunnan talousongelmista johtuvia, ja kuntalaiset kärsivät ne. Ei tuossa voi kaikkia mahdollisuuksia nyt luetella miten toimia, mutta siis keskimäärin inflaatio on otettava palkassa huomioon, jos työntekijä säilyttää tasonsa/tekee hommansa sovitusti. Ei voi olla, että reaaliansioiden säilyminen vaatii jotain erityisen loistavaa suoriutumista. Siitä pitää palkita "oikealla" palkankorotuksella. Ja kuten sanoin, yrityksen tilanne täytyy ottaa huomioon. Tuossa on hyvä olla joustavuutta molempiin suuntiin. Vaikka oma myynti vähän laahaisikin, niin työntekijöille voi inflaatiokorotukset antaa, jos suinkin mahdollista. Sitten ei minusta myöskään tarvitse kaikkea yrityksen myynnin kasvua/tuotteiden hinnan nousua siirtää palkkoihin. Kausivaihtelua voi ja kannattaa tasata sekä työnantajan että työntekijöiden kannalta.
Ilman muuta näin. AY haluaa pitää yleissitovuuden ja yleiskorotukset, sekä vielä sopia paikallisesti ylöspäin. Ei kokonaisuus näin toimi. Yleissitovuuden puolelta tarvitaan minustakin joku minimipalkka, mutta tämähän ei ole yleissitovuutta sanan varsinaisessa merkityksessä.@Jymäkkä Totta tuo lausuntosi siitä, että moni työantaja näkee paikallisen sopimisen reittinä sopia alaspäin. Mutta kyllä vastaavasti liitot/luottamusmiehet näkevät siinä reitin sopia ylöspäin. Tuntuu että homma on erityisesti PK yritysten heiniä. Paikallinen sopiminen on eräänlainen työmarkkinoiden kupla - laajassa mielessä - ei sillä Suomi pelastu.
Hesarin mukaan demareiden mallimamu ja lelusalakuljettaja Radmi Adham on kerännyt ilman keräyslupaa 420k rahaa ilman kirjanpitoa ja nostanut tililtä 300k mitä on käytetty pihamökin rakentamiseen ja loput viety turkkiin omalle tilille.