Niin pitkään kuin ei tiedetä yksityiskohtia, kaikki on lähinnä spekulaatiota, mutta hyvin monenlainen järjestely on täysin mahdollinen:
Kyllä voi olla kaksikin voimassa olevaa työsopimusta - esim. Tuukka Mäntylällä on. Sopimuksen voimassaolo on eri asia kuin työvelvollisuus. Julkisella puolella puhutaan "virkavapaudesta", mutta yksityisellä ei tarvitse olla niinkään monimutkainen. Riittää että on joillain ehdoilla sovittu työvelvollisuudesta vapautumisesta tiettynä aikana - esim. niin että Vehasella ei ole työvelvollisuutta Lukkoon niin pitkään kuin sopimus Kazaniin on voimassa.
Vehanen on siis voinut jo tehdä sitovan sopimuksen Lukkoon, jossa on kuitenkin määritelty erikseen missä tilanteessa varsinainen työvelvollisuus Lukkoa kohtaan alkaa. Tai sitten on voitu tehdä "esisopimus" siitä, missä tilanteessa varsinainen sopimus tehdään/astuu voimaan. Esisopimuksissa on usein erikseen pykälät siitä, millä edellytyksillä siitä pääsee eroon ennen varsinaista sopimusta. Esisopimuksen purkaminen on yleensä kevyempää kuin varsinaisen sopimuksen.
Toisaalta, käytännössä kaikista sopimuksista pääsee eroon, kunhan maksaa siitä korvauksen. Ja on myös hyvä muistaa tuo mainittu "heikomman osapuolen" suojelu, eli työntekijä ei voi edes vapaahtoisesti sopia itsensä kannalta "liian heikoista" ehdoista. Ylisuuri sopimuksen purkamisesta aiheutuva sakkomaksu voisi olla sellainen.
Kyllä voi olla kaksikin voimassa olevaa työsopimusta - esim. Tuukka Mäntylällä on. Sopimuksen voimassaolo on eri asia kuin työvelvollisuus. Julkisella puolella puhutaan "virkavapaudesta", mutta yksityisellä ei tarvitse olla niinkään monimutkainen. Riittää että on joillain ehdoilla sovittu työvelvollisuudesta vapautumisesta tiettynä aikana - esim. niin että Vehasella ei ole työvelvollisuutta Lukkoon niin pitkään kuin sopimus Kazaniin on voimassa.
Vehanen on siis voinut jo tehdä sitovan sopimuksen Lukkoon, jossa on kuitenkin määritelty erikseen missä tilanteessa varsinainen työvelvollisuus Lukkoa kohtaan alkaa. Tai sitten on voitu tehdä "esisopimus" siitä, missä tilanteessa varsinainen sopimus tehdään/astuu voimaan. Esisopimuksissa on usein erikseen pykälät siitä, millä edellytyksillä siitä pääsee eroon ennen varsinaista sopimusta. Esisopimuksen purkaminen on yleensä kevyempää kuin varsinaisen sopimuksen.
Toisaalta, käytännössä kaikista sopimuksista pääsee eroon, kunhan maksaa siitä korvauksen. Ja on myös hyvä muistaa tuo mainittu "heikomman osapuolen" suojelu, eli työntekijä ei voi edes vapaahtoisesti sopia itsensä kannalta "liian heikoista" ehdoista. Ylisuuri sopimuksen purkamisesta aiheutuva sakkomaksu voisi olla sellainen.