SM-liigan kovin laukaus

[Nick]

Itse kuitenkin väittäisin että hyvällä jäällä vedetty kuti jäätä pitkin saavuttaa kovemman loppunopeuden kuin nostettu laukaus(samalla voimalla ammuttu).

Loppunopeus lienee usein nolla. Itse kuitenkin väittäisin, että laukaus, joka nousee jäästä vain sen verran, että ei ole enää jäässä kiinni saavuttaa suuremman huippunopeuden kuin enemmän kohotettu laukaus tai jääkuti (samalla voimalla ammutut).

 

[Rocco]

NHL:ssäkin kovimmat ampujat on ollu poikkeuksetta kookkaita pelimiehiä, esim. Modin, Iafrate, MacInnis - muutama kisassa pärjännyt laukoja ketä tulee mieleen.

No, onhan siellä pärjänneet mm. Lubomir Sekeras, Peter Bondra, Geoff Sanderson... Mutta on se totta että massasta ja pituudesta on hyötyä kun lauotaan puhtaasti tutkaan. Pelitilanteessa siitä on oikeastaan vain haittaa.

 

[Moonchild]

Jos tosiaan vedetään vain tutkaan, niin voittaja voisi löytyä todella yllättävältä taholta. Olikos se noissa World Cup lähetyksissä missä puhuttiin laukausien kovuuksista NHL:ssä ja Nupe sanoi, että "Siellä on sellaisia ns. rautakäsiä joiden nimet ei varmaan sano kenellekkään mitään, mutta jotka saavat sen lähtemään todella kovaa." Samoin muistelen, että jossain Pelicans-päivässä kun tutkattiin vetoja, niin voiton taisi viedä Toni Rask(?) joka on siis maalivahti. Tällöin ei tosin Kakkoa ollut vielä mukana.

Jos nyt nostetaan vielä omasta joukkueesta näitä kovaa lämääviä kavereita, niin jo mainuttu Kakko ja Olli Julkunen. Molemmat saavat kiekolle paljon nopeutta ja vähän tarkkuutta.

 

[puuha-pete]

Kakko laukoo pirun kovaa, voittihan tuo joskus 90-luvun puolivälin tienoilla olleessa all-stars pelissä tuollaisen lämarikisan. Oliskos tuo ollut jopa 158km/h? Osku Osala, siis tämä kokki kiskaisi kovempaa..

 

[atte33]

Vastaus on : Juupajoen oma kasvatti Atte Pentikäinen #33, Ässät

 

[MC61]

Veikkaisin, että Hyvösen Hannes pärjäisi tässä kisassa.

Takavuosina Alueuutiset järjesti laukaisuvoimakkuus-kilpailun pääkaupunkiseudun jengeille. Muistan mieleen jääneen faktan rannelaukauskisasta: Ari Sulanderilla oli koko jokerijengin kovin svigu.

 

[Jeffrey]

Loppunopeus lienee usein nolla. Itse kuitenkin väittäisin, että laukaus, joka nousee jäästä vain sen verran, että ei ole enää jäässä kiinni saavuttaa suuremman huippunopeuden kuin enemmän kohotettu laukaus tai jääkuti (samalla voimalla ammutut).

Itse taas väittäisin, että mailan laatu, materiaali ja jäykkyys ja se, että mihin kohtaan kiekko lavassa osuu, ratkaisee samalla voimalla lauottaessa huomattavasti enemmän kun se, että onko kiekko jäänpinnassa vai siitä muutaman millin irti.

 

[Nick]

Itse taas väittäisin, että mailan laatu, materiaali ja jäykkyys ja se, että mihin kohtaan kiekko lavassa osuu, ratkaisee samalla voimalla lauottaessa huomattavasti enemmän kun se, että onko kiekko jäänpinnassa vai siitä muutaman millin irti.

Niin.

Itse taas väittäisin, että tämä on kaikille aivan selvää. Kukaan ei ole eikä ole ollut varmaankaan eri mieltä.

 

[Näätä]

Tapparasta ainakin Hawgood on pamauttanu muutaman hyvän lämärin ja Nurmelle on kova ranari

 

[Alex]

Kyllä Tapparan kovin lämäri on Ojasen Jannella, vaikka ei sitä usein käytäkään. Hawgoodit sun muut eivät pärjää kovuudessa.

Liigan kovin taitaa todellakin olla Hyvösellä, kun Kantor ei enää täällä pelaa.

 

[Isktr]

Kerhon aikoinaan Teemu Aalto, jolla on aika hyvä kuti itselläänkin, sanoi että Tommi Santalalla on ihan karmea pyssy.

 

[Jurvanen]

Vastaus on : Juupajoen oma kasvatti Atte Pentikäinen #33, Ässät

Sä oot ihan tosissasi?
Ainakin Toivosella on Pentikäistä kovempi kuti. Toisaalta veikkaan, että joku Kakko on aika vahvoilla tässä kisassa.

 

[Ozzy]

Eiköhän se kovin laukaus löydy pääkaupunki suunnalta, Hyvöseltä ja Karalahdelta. Tosin vedot ovat yhtä tarkkoja, kun presidenttiehdokkaiden vastaukset kysymykseen.

 

[Immortal]

Maik Vilssoni.
Satanelejä killoo pelekkää rautaa.

Nähtävissä Canalilla torstaina Suomen legendaarisimman joukkueen riveissä.

 

[BigRedCat]

Eiköhän se kovin laukaus löydy pääkaupunki suunnalta, Hyvöseltä ja Karalahdelta. Tosin vedot ovat yhtä tarkkoja, kun presidenttiehdokkaiden vastaukset kysymykseen.

Tuo on kyllä täyttä puppua Karalahden osalta ainakin. En usko että Jeren veto on liigan (tuskin edes HIFK:n) kovin. Hannes vie tässä satanolla. Jeren vedot ovat nimenomaan TARKKOJA ja yllättäviä ja lähtevät suoraan syötöstä.

 

[JoHHe]

Kyllä viime aikoina on todella tulisesti lähtenyt Hirson lämäri ja osoitekkin on ollut kohdallaan, mutta kyllä ainoa oikea vastaus tähän on Jere Karalahti.

 

[matti&teppo]

Loppunopeus lienee usein nolla. Itse kuitenkin väittäisin, että laukaus, joka nousee jäästä vain sen verran, että ei ole enää jäässä kiinni saavuttaa suuremman huippunopeuden kuin enemmän kohotettu laukaus tai jääkuti (samalla voimalla ammutut).

Itse taas väittäisin että huippunopeus on kaikissa sama.

 

[Nick]

Itse taas väittäisin että huippunopeus on kaikissa sama.

Vai onkohan?

Ei kai sentään. Perustelethan vielä kuitenkin näkemyksesi.

 

[Tepa]

Kärpistä mitattiin tutkalla vedot vuosi tai pari sitten. Silloin kovimmat lukemat paukautti Mikko Palomäki 154 km/h. Joten nyt se pyssy Saipassa.

Kärpistä kovimmat laukaukset noin hanskatuntumalla on Mikko Lehtosella ja Petr Tenkratilla.

Tällä hetkellä liigapelaavista veikkaisin kovimmaksi Hannes Hyvöstä. Itsellä on sellainen kuva, että vielä, kun SM-liiga tähtiotteluita pelattiin sekä Hyvönen, että Kakko vetivät tutkaan yli 150 km/h. Väitän, että mainittujen pelaajien välinen ero riippuu päivän ja mailan kunnosta.

Todistettavsti kovimman kudin o n vetänyt tämän kauden liiga pelaajista Chris Allen, (joka aloitti kauden Ilveksessä).

http://www.jatkoaika.com/mestis.php?sivu=kolumnit&id=3062

JA: Puhutaan sitten hieman sinun kuuluisasta lyöntilaukauksestasi. Se on yksi maailman kovimmista mitatuista laukauksista.

CA: Kyllä se silloin kerran mitattiin ja olihan se kova. Enää se ei ole yhtä kova kuin ennen, rannevamma on vienyt jonkin verran kovuudesta pois. Kyllä sitä vetoa treenaan edelleenkin. En tiedä kuinka kova se nykyisin edes on.

JA: Sehän oli mitattu lukuihin 103,8 mailia tunnissa?

 

[Pohjanpoika]

Itse taas väittäisin että huippunopeus on kaikissa sama.

Vai onkohan?

Ei kai sentään. Perustelethan vielä kuitenkin näkemyksesi.

En voinut olla vastaamatta matin&tepon puolesta:

Kiekon nopeus on huipussaan sillä hetkellä kun se on juuri lähtenyt lavasta. Tämän jälkeen kiekkoon vaikuttaa ainoastaan sen nopeutta hidastavia voimia kuten ilmanvastus, maan vetovoima ja jäätä pitkin lauottaessa jään ja kiekon välinen kitka.

Maan vetovoima vaikuttaa vähiten juuri silloin kun kiekko on vain hivenen irti jäästä, koska tällöin kiekon vauhtia kuvaavan vektorin y-akselin suuntainen komponentti on pieni. (Eli se, johon maan vetovoima hidastavasti vaikuttaa.)

Eli simppelisti: Huippunopeus on kaikissa sama, mutta siniviivalta maalia kohti lauottaessa suurin nopeus maalin kohdalla on kiekolla joka nousee hieman jään pinnasta olettaen että kiekon ilmanvastus on pienempi kuin kiekon ja jään välinen kitka.

 

[Riistoporvari]

Eli simppelisti: Huippunopeus on kaikissa sama, mutta siniviivalta maalia kohti lauottaessa suurin nopeus maalin kohdalla on kiekolla joka nousee hieman jään pinnasta olettaen että kiekon ilmanvastus on pienempi kuin kiekon ja jään välinen kitka.

Menisin jopa väittämään, että ilmanvastus vaikuttaa yhtälailla myös siihen jään pintaa pitkin liukuvaan kiekkoon, koska ns. naamapinta-ala on molemmissa kuitenkin sama. Eli kovin nopeus maalin kohdalla samalla lähtönopeudella, on hieman jäästä kohonneella laukauksella.

 

[Nick]

Kiekon nopeus on huipussaan sillä hetkellä kun se on juuri lähtenyt lavasta.

Onkohan näin? Eikai. Kiekko saa lähtöhetkellä tietyn kiihtyvyyden, joka on aluksi positiivinen, mutta muuttuu vastustavien voimien seurauksena jossain vaiheessa negatiiviseksi, jolloin kiekon vauhti alkaa hidastua. Huippunopeus on kohdassa, jossa kiihtyvyys on nolla.

Maan vetovoima vaikuttaa vähiten juuri silloin kun kiekko on vain hivenen irti jäästä, koska tällöin kiekon vauhtia kuvaavan vektorin y-akselin suuntainen komponentti on pieni. (Eli se, johon maan vetovoima hidastavasti vaikuttaa.)

Maanvetovoima on tietysti koko ajan samansuuruinen. Toki hieman kauempana maapallon keskipisteestä olevaan kappaleeseen vetovoima vaikuttaa hieman heikompana (tässä tapauksessa täysin olematon ero). Puolestaan kiekon nopeutta hidastava jään ja kiekon välisestä kitkasta johtuva x-akselin suuntainen nopeusvektorille vastakkaissuuntainen kitkavoima on tasan nolla, silloin kuin kiekko on irti jäästä.

Huippunopeus on kaikissa sama, mutta siniviivalta maalia kohti lauottaessa suurin nopeus maalin kohdalla on kiekolla joka nousee hieman jään pinnasta olettaen että kiekon ilmanvastus on pienempi kuin kiekon ja jään välinen kitka.

Ilmanvastuksen sekä kiekon ja jään välisen kitkavoiman keskinäisellä suuruuserolla ei ole mitään merkitystä tähän asiaan. Samansuuruinen ilmanvastus vaikuttaa molemmissa tapauksissa olettaen, että kiekon etenemissuuntaan kohtisuoran poikkileikkauksen pinta-ala on sama, eli kiekko on samassa asennossa. Ilmantiheys on jään pinnassa hieman suurempi kuin esim. 2 mm korkeammalla, mutta ero on lähes täysin mitätön, joten näin ollen ilmanvastuksessakaan ei ole eroa kiekon ollessa aerodynamisesti ajatellen samassa lentoasennossa.

 

[Pasi -76]

Onkohan näin? Eikai. Kiekko saa lähtöhetkellä tietyn kiihtyvyyden, joka on aluksi positiivinen, mutta muuttuu vastustavien voimien seurauksena jossain vaiheessa negatiiviseksi, jolloin kiekon vauhti alkaa hidastua. Huippunopeus on kohdassa, jossa kiihtyvyys on nolla.

Eikai. Kiekolla on positiivista kiihtyvyyttä tasan niin kauan kun mailan lapa vaikuttaa kiekkoon, eli ovat suorassa kontaktissa keskenään. Heti lavasta irtauduttuaan kiekon kiihtyvyys on negatiivinen, eli kiekon vauhti pienenee, eli kiekkoon vaikuttavat ulkoiset voimat ovat nolla. a=F/m!

 

[Pohjanpoika]

Eikai. Kiekolla on positiivista kiihtyvyyttä tasan niin kauan kun mailan lapa vaikuttaa kiekkoon, eli ovat suorassa kontaktissa keskenään. Heti lavasta irtauduttuaan kiekon kiihtyvyys on negatiivinen, eli kiekon vauhti pienenee, eli kiekkoon vaikuttavat ulkoiset voimat ovat nolla. a=F/m!

Juuri näin on asian laita.

Olin tosiaan omasta selonteostani unohtanut että kiekolla on jään pinnassakin likimain sama ilmanvastus kuin ilmassakin. Kiitos tarkennuksesta.

 

[matti&teppo]

Onkohan näin? Eikai. Kiekko saa lähtöhetkellä tietyn kiihtyvyyden, joka on aluksi positiivinen, mutta muuttuu vastustavien voimien seurauksena jossain vaiheessa negatiiviseksi, jolloin kiekon vauhti alkaa hidastua. Huippunopeus on kohdassa, jossa kiihtyvyys on nolla.

Jaa, mites minä muistelisin ettei kiihtyvyyttä voi olla ilman kiihdyttävää voimaa.

Tässä tapauksessa maan vetovoima on ainoa voima joka vaikuttaa kiekkoon laukaisun jälkeen ja aina hidastavasti. Välittömästi laukaisun jälkeen on kiihtyvyys nolla ja kiekolla joku lähtönopeus, sen jälkeen vauhti hidastuu enemmän tai vähemmän.