SM-liigan kovin laukaus

[Tepa]

Laukauksen korkeudella on merkitystä. Itse tutkaan ampuneena tiedän, että matalilla laukauksilla saa parhaan tuloksen. Tämä on selitettävissä esimerkkinä siten, että noustakseen korkeammalle tuolla mainitulla lähtökiihdytyksellä on voitettava tuo maanvetovoima eli osa laukauksen kiihdyttävästä voimasta tuhlautuu kohottamiseen sen sijaan, että se käytettäisiin nopeuden kasvattamiseen. Edelleen jäätä liukuvaa laukausta hidastaa kiekon ja jään välinen kitka. Sillä ei saavuteta hyvää tulosta.

Edelleen tuntumalla väittäisin, että hiukan viistossa (ei vaakasuorassa) lähtevä kiekko lähtee lujiten, mutta jo kohtuullisen lyhyen matkan jälkeen se alkaa hidastua nopeasti. Viistossa lähtenyt kiekko edelleen kohoaa helposti ylöspäin. Tätä selittäisin hiukan viistossa olevan kiekon paremmalla virtaviivaisuudella. Pienen ajan kuluttua kiekko kuitenkin kääntyy sellaiseen asentoon, että ilmanvastus on huomattavasti vaakasuoraa kiekkoa suurempi.

 

[Nick]

Kiekolla on positiivista kiihtyvyyttä tasan niin kauan kun mailan lapa vaikuttaa kiekkoon, eli ovat suorassa kontaktissa keskenään.

Olet oikeassa. Asia on todellakin näin.

Välittömästi laukaisun jälkeen on kiihtyvyys nolla ja kiekolla joku lähtönopeus, sen jälkeen vauhti hidastuu enemmän tai vähemmän.

Kiihtyvyys on heti laukaisun jälkeen negatiivinen eli vauhti alkaa heti hidastua.

Mahtaakohan H.Hyvönen miettiä näitä asioita ennenkuin upottaa hirmulämärinsä vastustajan verkkoon? Todennäköisesti.. Ei kai se muuten niin lujaa pystyisi ampumaan. Toki voi olla, että joku on kertonut nämä asiat hänelle (Jursi vai Curre?).

 

[Jiri]

Asiasta enemmän kiinnostuneille

Suosittelen:

http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202704.html

 

[C.Simon]

Jatkuvakiihdytteinen

Olette, totta vie, koulussa istuneet! Voidaanko asia nyt sitten tulkita niin, että jätkuvasti kiihtyvää laukausta ei voi suorittaa? Eikö edes Hannes Hyvönen voi laukaista niin, että lavasta lähtiessään kiekon nopeus on 78km/h ja maalin kohdalla kiekon nopeus olisi 231km/h? Näin nimittäin säästyisi huomattavat määrät energiaa kun ei tarvitsisi kiskaista niin kovaa. Nyt vaan kaikki junnut treenaamaan jatkuvakiihdytteistä laukausta. Ainoa asia mikä askarruttaa jatkuvakiihdytteistä laukausta on se seikka jos laukaus suoritetaan omasta päästä, onko vauhti toisessa päässä jo hieman turhankin kova? Esim. 512km/h?

 

[Pasi -76]

Olette, totta vie, koulussa istuneet! Voidaanko asia nyt sitten tulkita niin, että jätkuvasti kiihtyvää laukausta ei voi suorittaa? Eikö edes Hannes Hyvönen voi laukaista niin, että lavasta lähtiessään kiekon nopeus on 78km/h ja maalin kohdalla kiekon nopeus olisi 231km/h? Näin nimittäin säästyisi huomattavat määrät energiaa kun ei tarvitsisi kiskaista niin kovaa. Nyt vaan kaikki junnut treenaamaan jatkuvakiihdytteistä laukausta. Ainoa asia mikä askarruttaa jatkuvakiihdytteistä laukausta on se seikka jos laukaus suoritetaan omasta päästä, onko vauhti toisessa päässä jo hieman turhankin kova? Esim. 512km/h?

Kappaleen (esim. kiekon) kiihtyvyys on suoraan verrannollinen kappaleeseen vaikuttavien ulkoisten voimien suhteen. Laukausta suoritettaessa ainoa ulkoinen voima joka saa kiekkoon aikaan lisääntyvän vauhdin lähtee laukausta suorittavan lavasta. Lavasta irrottuaan kiekko on hidastuvassa liikkeessä, mikäli ylimääräisiä ulkoisia voimia jotka lisäävät kiekon vauhtia ei esiinny (esim. laukaisukilpailussa).

 

[C.Simon]

Kappaleen (esim. kiekon) kiihtyvyys on suoraan verrannollinen kappaleeseen vaikuttavien ulkoisten voimien suhteen. Laukausta suoritettaessa ainoa ulkoinen voima joka saa kiekkoon aikaan lisääntyvän vauhdin lähtee laukausta suorittavan lavasta. Lavasta irrottuaan kiekko on hidastuvassa liikkeessä, mikäli ylimääräisiä ulkoisia voimia jotka lisäävät kiekon vauhtia ei esiinny (esim. laukaisukilpailussa).

Niin. Jos laukoja on esim. tyhjiössä tai hallissa vallitsee mittaamattoman suuri myötäinen tuuli kappaleen eduksi.

Miksi tästä tehdään näin vaikeaa?

 

[matti&teppo]

Miten suuri tuuli voisi mahtua pieneen halliin?

 

[Nick]

Eikö edes Hannes Hyvönen voi laukaista niin, että lavasta lähtiessään kiekon nopeus on 78km/h ja maalin kohdalla kiekon nopeus olisi 231km/h?

Ainoa asia mikä askarruttaa jatkuvakiihdytteistä laukausta on se seikka jos laukaus suoritetaan omasta päästä, onko vauhti toisessa päässä jo hieman turhankin kova? Esim. 512km/h?

Hanneksen kohdalla luulen, että tämä tosiaan on mahdollista. Eikä HH tarvitse edes myötätuulta ampuakseen ikuisesti kiihtyvässä liikkeessä olevan kiekon. Ikuisesti ei kyllä taida Hanneksenkaan laukoma kiekko kiihdyttää, yleensä pysähtyy maaliverkkoon, joka puolestaan aiheuttaa Hanneksen kiekkoon negatiivisen kiihtyvyyden. Hanneksen kiekon liike-energia saattaa myös verkkoon osuessaan muuttua lämpöenergiaksi, jolloin maaliverkko sekä em. HH:n kiekko ovat liekeissä.

Myötätuuli tosiaan voi ainakin Rauman avoAREENALLA kiihdyttää kiekkoa vielä laukaisuhetken jälkeenkin. Tällöin ainakin Hyvösen ja Toivosen ampumat kiekot saavuttaisivat jatkuvakiihtyväisinä ehkä jopa valonnopeuden. Tämä tietenkin on mahdollista vain, jos kiekko ammutaan toisesta päästä ja sillä on kunnon kiihdytysmatka ja vielä myötätuuleen. :-/

 

[Hamilton]

Eli simppelisti: Huippunopeus on kaikissa sama, mutta siniviivalta maalia kohti lauottaessa suurin nopeus maalin kohdalla on kiekolla joka nousee hieman jään pinnasta olettaen että kiekon ilmanvastus on pienempi kuin kiekon ja jään välinen kitka.

Voisko joku vääntää vielä rautalankaa....

Siis häh...huippunopeus kaikissa sama? Jos esim. Pekka Laksola ja Hannes Hyvönen laukovat tutkaan eri lukemat, niin miten on mahdollista että huippu-nopeudet ovat samat? Luulisi, että Hyvösen pyssyssä lähtönopeus on kovempi juuri lavasta lähtiessään.

Osaako joku selittää myös miten tuo tutka toimii periaatteellisesti yleensä?

 

[blazee]

Hyvösen Hanskihan se taitaa omata kovimman, mutta ei välttämättä tarkimman vedon. Kovaa se silti lähtee.

Karalahden Jere ampuu todella hyvin suoraan syötöstä. Saarelan Pasi Lukosta, omaa kovan ja tarkan vedon mutta tänä vuonna ollut ruuti hieman kuivaa?

Jos rannalaukasta mietitään niin pakko kääntyä akseliin Kai Nurminen - Jukka Voutilainen. Kaitsullaki ollut ruuti kuivaa(?). Mutta eipä se Voutilainenkaan nyt niin hyvällä prosentilla sitä rannelaukaustaan viime vuoteen verrattuna enään esitä!

Tässä siis minun mielipiteeni!

 

[nakkisormi]

-clip- Saarelan Pasi Lukosta, omaa kovan ja tarkan vedon mutta tänä vuonna ollut ruuti hieman kuivaa?

Jos rannalaukasta mietitään niin pakko kääntyä akseliin Kai Nurminen - Jukka Voutilainen. Kaitsullaki ollut ruuti kuivaa(?). -clip-

Tässä siis minun mielipiteeni!

Eipä ole ollut Saarelan ja Nurmisen ruuti kauhean kuivaa...

Eiköhän Hyvösellä kovin veto ole.

 

[Twite]

Voisko joku vääntää vielä rautalankaa....

Siis häh...huippunopeus kaikissa sama? Jos esim. Pekka Laksola ja Hannes Hyvönen laukovat tutkaan eri lukemat, niin miten on mahdollista että huippu-nopeudet ovat samat? Luulisi, että Hyvösen pyssyssä lähtönopeus on kovempi juuri lavasta lähtiessään.

Osaako joku selittää myös miten tuo tutka toimii periaatteellisesti yleensä?

Ei ei ei... Ei tässä kukaan väittänyt että kaikkien laukojien aikaansaama huippunopeus (eli lähtönopeus) on aina sama. Pohdittiin teoreettisesti että millä tavalla saa suurimman nopeuden mittauskohtaan, olettaen että huippunopeus on sama. Oletus pätee siis vain sen pohdiskelun ajan. Ei se siihen liity kuinka kovaa Laksola ja Hyvönen huiskaisevat.

Tutkahan toimii siten että se lähettää radioaaltoja ja vastaanottaa itse samaiset kohteesta kaikuneet aallot mitaten kuinka kauan aalto matkalla viipyi. Tuosta saa tiedoksi etäisyyden tutkan ja kappaleen välillä. Noin kun tekee muutaman kerran vikkelästi peräkkäin saa yksinkertaisella matematiikalla laskettua nopeuden.

 

[Mustaine]

SaiPan Mikko Palomäellä on myös aivan älyttömän kova lämäri.

Hyvönen niittänyt ehkä eniten mainetta, johtuen varmaankin siitä, että osuu myös tolppien väliin, tosin nämä maalit eivät toki aina ole näitä hirmuvetoja.

Olen melko varma, että jos ruvettaisiin jokaiselta mittaamaan (siis laukaisuvoimaa), niin suurin on jollain isolla ja rumalla pakilla.

 

[Greffin]

Karalahden Jere ampuu todella hyvin suoraan syötöstä. Saarelan Pasi Lukosta, omaa kovan ja tarkan vedon mutta tänä vuonna ollut ruuti hieman kuivaa?

Jos rannalaukasta mietitään niin pakko kääntyä akseliin Kai Nurminen - Jukka Voutilainen. Kaitsullaki ollut ruuti kuivaa(?).

Läpimärkää on ollut ruuti kummallakin kaverilla.

 

[Armoton]

Muistan lukeneeni Ilta-Sanomista Hyvösestä juttua. Siinä oli kuva ketju yhdestä laukauksesta. Jutussa myös kysyttiin Hyvösen ennätys laukausta. Hannes kertoi muistaakseni vedon lähteneen 167km/h. Eli sillä mentäisiin aivan liigan kärkeen.

 

[Dhearted]

Bluessista hillitömän tarkan ja kovan pyssyn omaa Uhlbäck, eilisessä pelissä taas nähtiin. Lähtee nopeasti ja on hemmetin tarkka. Nimenomaan rannelaukauksissa varmaan liigan kärkipäässä. Kohnilla myös todella hyvä veto. Eskelinen laukoo kovaa ja helvetin epätarkasti. No se omasta joukkueesta.

Kyllä Hyvönen SM-liigassa on selvä ykkönen. Mielestäni on tavallaan turha ottaa tähän mukaan näitä "laukoo helvetin kovaa, jos saa virittää tunnin, mutta silloinkin aina ohi"

 

[iiron_troikka]

Viime kaudella näin lämärin siniviivalta, joka pomppasi laukauksen voimasta päätypleksistä takaisin siniviivalle kudin laukoneelle pelaajalle, joka toisella laukauksellaan vastakiekkoon tykitti sen yläkulmaan. Kyseessä oli JYP-Kärpät ja kaveri Mikko Lehtonen Kärpistä.

Miettikääpä sitä.

 

[Henkka]

Tapparan Stefan Öhmanilla on varmasti yksi liigan kovimmista snap-shoteista. Eli siis lämärin ja rannelaukauksen välimuoto. Viritetään laukausta vain joku 20-30cm vetämällä mailaa taaksepäin ja sitten annetaan palaa. Veto lähtee todella yllättäen ja terävästi.

Tapparasta muita mainitakseni, niin Vertala ja Puistola ovat ovat aika kovia vetämään ranteella. Lämäreissä taasen Ojasen Janne on ykkönen ja Tuukka Mäntylä yhtä selvä kakkonen.

Vihannes Hyvönen on silti liigan kunkku.