Major Julli kirjoitti:Mutta mitä iloa on siitä jos pystyy rauhassa ampumaan keskelle maalia lujaa jos pelitilanteessa ei saa ikinä maalia aikaan?
Tämän takia sanon Hyvönen ja Nurminen.
Nick kirjoitti:Eniten minua ihmetyttää nämä kirjoittelijat, jotka eivät ilmeisesti lue ketjun otsikkoa, kun alkavat kommentoimaan ja spekuloimaan omia vaihtoehtojaan.
Ketjussa on siis aiheena KOVIN laukaus, ei siis mikään PARAS tai TARKIN, tahi NOPEIN laukaus.
JPL kirjoitti:Kuinka pitkän virittämisen seurauksena tämän KOVIMMAN laukauksen pitää tapahtua? Pelitilanteessa vai harjoituksissa tutkaan? Saako ottaa vauhtia, vai pitääkö lämästä paikaltaan? Pitääkö osua maaliin? Kuinka kaukaa? Pitääkö lavassa olla mustaa erkkaa, vai saako käyttää valkoista?
Nick kirjoitti:Eniten minua ihmetyttää nämä kirjoittelijat, jotka eivät ilmeisesti lue ketjun otsikkoa, kun alkavat kommentoimaan ja spekuloimaan omia vaihtoehtojaan.
Ketjussa on siis aiheena KOVIN laukaus, ei siis mikään PARAS tai TARKIN, tahi NOPEIN laukaus.
JPL kirjoitti:Kuinka pitkän virittämisen seurauksena tämän KOVIMMAN laukauksen pitää tapahtua? Pelitilanteessa vai harjoituksissa tutkaan? Saako ottaa vauhtia, vai pitääkö lämästä paikaltaan? Pitääkö osua maaliin? Kuinka kaukaa? Pitääkö lavassa olla mustaa erkkaa, vai saako käyttää valkoista?
Nick kirjoitti:Ainoa asia, joka merkitsee on kiekon nopeus laukauksen seurauksena. Toisin sanoen: laukauksen KOVUUS.
Ja tällä kaudellahan eräs isokokoinen pakki Vancouver Canucksin miehistöstä on saanut NHL-piireissä lempinimen "The Finnish Al MacInnis".Hamilton kirjoitti:NHL:ssäkin kovimmat ampujat on ollu poikkeuksetta kookkaita pelimiehiä, esim. Modin, Iafrate, MacInnis - muutama kisassa pärjännyt laukoja ketä tulee mieleen.
Nick kirjoitti:Saa virittää vaikka maailman tappiin asti, kunhan se laukaus sieltä joskus lähtee. Ihan sama onko harjoitukset vai peli. Saa ottaa vauhtia, hei. Ei tarvi osua maaliin. Etäisyys ei ole merkitsevä suure. Erkalla tai sen värillä tahi olemassaololla ei väliä. Ainoa asia, joka merkitsee on kiekon nopeus laukauksen seurauksena. Toisin sanoen: laukauksen KOVUUS.
M@ke kirjoitti:Tässäkin on vielä pari vaihtoehtoa, että miten se mitataan. Onko se kiekon lähtönopeus vai se hetki, jolloin kiekko osuu maaliin vai keskinopeus? Tämän vuoksi tuloksiakin on välillä vaikea verrata keskenään.
M@ke kirjoitti:Tässäkin on vielä pari vaihtoehtoa, että miten se mitataan. Onko se kiekon lähtönopeus vai se hetki, jolloin kiekko osuu maaliin vai keskinopeus? Tämän vuoksi tuloksiakin on välillä vaikea verrata keskenään.
No ihan yksinkertaisin selitys on varmaankin ihan se, että toinen kuti voi mennä jäätäpitkin ja toinen vaikka yläpesään ja näiden laukausten loppunopeus ei ole todellakaan sama vaikka lähtönopeus olisikin ollut sama.Ziggy kirjoitti:Ilmeisesti tarkoitit että hallin sisälämpötila vaikuttaa kiekon keskinopeuteen, koska ilmanvastus kasvaa suhteessa lämpötilaan. Muuta selitystä teoriallesi en keksi.
L4E kirjoitti:No ihan yksinkertaisin selitys on varmaankin ihan se, että toinen kuti voi mennä jäätäpitkin ja toinen vaikka yläpesään ja näiden laukausten loppunopeus ei ole todellakaan sama vaikka lähtönopeus olisikin ollut sama.
Jep, kitka on tosiaan jäällä huomattavasti suurempi kuin ilmalla, mutta toisaalta energiaa kuluu yllättävän paljon siihen kun laukausta nostetaan yläpesän korkeudelle. Tarkassa kudissa kun vielä kiekko pistetään pyörimään oman akselinsa ympäri katoaa siihenkin vielä energiaa(nyt ei tarkoitettu ropelia). Siitä sitten vaan kaikki "kotifyysikot" laskemaan mikä on optimaalisin laukaisukorkeus.Nick kirjoitti:Jääkutiin vaikuttavat vastustavat voimat ovat suurempia kuin yläpesään uppoavaan kutiin vaikuttavat vastustavat voimat. Lisäksi jään kunto vaikuttaa suuresti vallitsevaan kitkakertoimeen.