Aika valjuksi karsinnat tällä kertaa jäivät. Tiistain matsin käännyttyä jatkoajalla ei voittajasta ollut enää epäselvyyttä.
Monet ennakoivat että sarjan 1. ottelu on Sportin iskun paikka. Itse puin yhden kaverin kanssa että juuri tiistain matsi Vaasassa on se yllätysmahdollisuus, kuten meinasi ollakin. Ensin lauantaina tuntumaa liigavauhtiin Lahessa ja sitten hieman lisää lepoaikaa saaneena kotiyleisön edessä.
Ajoittain käsittämätöntä perseilyä kyllä tuo Pelicansin suorittaminen. Liigassa noista kiekollisista virheistä olisi rankaistu armotta. Sen takia karsinnoissa toki oltiinkin. Samoin rottaosastolla olisi löytynyt enemmän vastinetta kuin nämä vaasalaisten nallipyssyt Manninen ja neiti Halava.
Torstain pelin 3. erä meni jo farssiksi, sellaista neppailua Pelicans alkoi Sportin maalilla pyörittämään. Mutta suotakoon nyt pieni naatiskelukin kun peli oli jo ratkennut.
Hovinen oli niin timanttinen kuin saattoi odottaa, jenkit nostivat tasoaan viimeisellä mahdollisella hetkellä, samoin Pietilältä, Marttiselta ja Immoselta vahvoja otteita. Vaasalaisetkin löysivät nopeasti suosikikseen Antti Tyrväisen.
Puurula teki itsestään narrin, mutta olihan sitä showta tietysti ihan viihdyttävää seurata varsinkin kun lopulta kolahti omaan nilkkaan. Värikkäitä pelaajia ei koskaan ole liikaa. Tommi Taimi vakuutti vastustajan leiristä, divaritasolla varmasti dominoiva puolustuja varsinkin kiekollisena ja aineksia liigaankin.
Joka tapauksessa, kaikki 3 matsia jotka itse paikan päällä näin olivat hienoja tapahtumia. Mielestäni on turha väitellä palautumisajoista tai kotieduista. Asian ydin on siinä, että sarjojen tasoero ehti suljetun liigan ja liigan laajentamisen takia kasvamaan sekä taloudellisesti että pelillisesti turhan suureksi. Mestiksessä pitäisi olla koko ajan 2-4 valmista kandidaattia liigaan, jotta systeemi toimisi optimaalisesti. Nyt on ehkä ne 2-4 joilla asiat ovat vähän niin ja näin, hallit eivät riitä (pl. Kouvola) eikä saada urheilullisesti tasapäisiä jengejä kasattua karsintoja varten.
Karsinnoille silti peukku pystyyn täältä. Tämä kuuluu eurooppalaiseen palloilukulttuuriin, että alempisarjalaisilla on edes unelma olemassa jostain. Toki se aiheuttaa liigan kultapossukerhossa vähän ylimääräistä tutinaa punttiin, kun vuorollaan aina yksi joutuu karsintapelejä pelaamaan. Karsinnat kehittävät Mestistä ja se taas on Suomi-kiekon etu.
=====
Eilisen loppuhuipennus Vaasassa oli sellaista mitä en ole muissa jäähalleissa Suomessa nähnyt. Toki kyseessä olivat eräänlaiset mestaruusjuhlat, mutta pelin aikanakin näki että koko yleisö on omiensa puolella, ei pelkästään kannattajakatsomo. Red Armyn volyymi jäi ennakkohehkutusten perusteella vähän pettymykseksi ja esimerkiksi Porin hallia hiljaisemmaksi (hallien akustiikka jne.), mutta onhan tuossa kokonaisuudessaan paras kotiyleisö Suomessa, ainakin tämän perusteella. Euro-tyyliin yleisö jatkaa kannustamista pelikatkoillakin, eikä päälle lyödä täysillä kajareista diskojumputusta.
Parille bussilliselle vieraskannattajia järjestelyt hallilla ja muutenkin olivat aivan ensiluokkaisia. En muista onko millään liigapaikkakunnalla järjestyksenvalvonnan asiakaspalvelu ollut yhtä hyvää. Lahessa nyt ei ainakaan. Muutenkin yleisfiilis koko Vaasasta suht reteetä ja virkistävää verrattuna SM-liigan paskantärkeyteen ja pingottamiseen.
Henri Manninen nyt teki itsestään totaalisen pellen tuulettelemalla erikseen pokaalin kanssa lahtelaiskannattajien edessä. Ilmeisesti yhtä yksinkertainen jätkä kuin miltä näyttää. Sääli ettei kaverilla ole ymmärrystä asioista tuon enempää vaan päätti vittuilla seuraa kohtaan joka on jampalle kiekkouran avaimet käteen tarjonnut. Ei koskaan tervetullut Pelicansiin missään roolissa, tosin siitä ei minkäänlaista pelkoa olekaan. Muistelkoon sitä tuuletteluaan vanhempana jossain autokorjaamon rasvamontussa.
En sitten noista edellisten viestien kommenteista tiedä, että mitä vaasalaiset odottivat meiän (lahtelaisten) tekevän Sportin mestaruusjuhlien aikana. Yhtyä humuun heja hejaa huutaen? Taisi siellä jotain provochantteja kuulua ihan loppuun asti, hämmennys taisi johtua lähinnä siitä että harvemmin lätkämatsissa molemmat jengit tuulettelevat matsin päätyttyä. Ei siellä sentään ihan ensimmäistä kertaa pappi kyydissä oltu äänekkäitä vierashalleja kiertämässä.
Toisekseen ite arvostan tuollaista yleisöä ja jos Mestiksen mestaruutta haluavat juhlia, niin siitä vaan. Ottaen myös huomioon mistä lähtökohdista Törmänen jenginsä loppuun asti luotsasi. Jos joku paikallinen olisi halunnut kuittailuja halunnut kuunnella, niin ainakaan itellä henkkoht ei pelin päätyttyä siihen juuri tarvetta ollut.