Nykymedia valitsee puolensa surutta. Se valitsee missit, euroviisuehdokkaat ja hallituspuolueet (karrikoidusti). Se irtisanoo ihmisiä (Audi-mies, Ylen Johto -> Junger, etc.) ja laskee eurokriisin valtiolliset kulut kansalaiskohtaisesti. Se tekee todella raadollista työtä. Se kirjoittaa otsikoita, jotka myyvät pääsääntöisesti niiden skandaali-arvon perusteella. On surullinen asema olla media suurennuslasin alla, ja mitä enemmän asiaan pyrkii vaikuttamaan, sen enemmän se yleensä kääntyy itseään vastaan. Media (varsinkin keltainen sellainen) on riippumaton ja ainoastaan omaa etuaan tavoitteleva instanssi. Mediasta ei niinkään ole kärsineet IFK:n fanit, mutta itse joukkue vuosien saatossa, varsinkin niinä kadotetun myytin fyysisinä aikoina, tuntuvasti. Median ikeestä ei pääse irti, sillä eropyrkimykset ovat usein uutinen itsessään. Ainoa keino parantua mediasyövästä on olla väritön tai korkeintaan harmaa. Uutinen joka ei ole uutinen, ei myy. Teillä Suomen jääkiekkokannatuksen lippulaivana (oikeasti suurin, kauneus hakee vielä muotoaan) on etuoikeutettu asema olla median ykköskohde. Koko ei sitä pelkästään määritä, vaan lähinnä menneet meriitit ja potentiaali, että jotain aina(!) isossa joukossa tulee tapahtumaan. Leikkisä vertaus persuihin (puolue), kun on persoonaa ja puoliksi hallitsematon organisaatiorakenne (älä ymmärrä väärin), on varmaa, että otsikoiden jatkumo on taattu. Kun aiheesta revitään uutinen tai kaksi, jo kolmas myy, koska kansan kieliin ja mieliin on taottu ajatus "taas ne samat".
Miten sitä pääsee karkuun? En tiedä? Kysy Tukiaiselta, Soinilta tai Harri Ollilta? Kenties ajan kanssa, kenties olemalla harmaa? Kenties olemalla niin kuin muut? Mutta kukapa siihen pyrkii, varsinkin kun teillä on potentiaali kokonne ja fasiliteettienne puolesta olla paljon enemmän. Ehkä teidän pitää hylätä ajatus median silmätikkun olemisesta ja keskittyä vain ja ainoastaan siihen missä koette olevanne hyviä. Mitä sitten mitä media kirjoittaa? Mitä sitten, että teidät on leimattu? Tehkää omaa hommaanne niin hyvin kuin osaatte. Samoista asioista ei mediakaan jaksa jauhaa, kun uutiset lakkaavat myymättä.
En kadehti asemaanne, päin vastoin. Se on vastenmielistä, tungettelevaa, välillä jopa loukkaavaa. Mutta ylilyönteihin ei silti ole varaa. Jokainen perseitä bongaava paparazzi, joka joutuu esimerkiksi D.Maradonan ilmakiväärin piipun suuta tuijottamaan on taas uutinen itsessän.
Media on syöpä. Ainoa instanssi joka pystyy loukkaamaan ihmisten, yritysten tai tässä tapauksessa kiekkofanien yksityisyyttä saamatta syytettä tai edes paheksuntaa. Jos minä raapisin aina ihannoimani Janina Fryn (ent. Frostell) ikkunaa ilman pressikorttia, viettäisin yöni valtion hotellissa, koska olen vain yksilö. Media ei ole yksilö. Sillä ei ole velvollisuuksia, eikä varsinkaan häpyä. Paheksun mediaa henkilökohtaisesti, se lienee käynyt selväksi.
Summa summarum: F**k media! Antaa paskoja raapia otsikoita. Ne eivät kuitenkaan ole minkäänlaisena jarruna teidän toiminnalle, vaikka välillä paimenkirje postilaatikkoon kolahtaakin. Eipä sitä kirjeillä maailmaa muuteta, eikä toimintaa. Vai oletko huomannut muutosta kirjeen jälkeen?
