Sininen tulevaisuus – uusi SMP?

  • 180 570
  • 1 042

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Itse odotin yhtä läpimenijää, Niinistö, Terho tai Lindström-kolmikosta.

Sama ja samat nimet, itse myös ajattelin Tiina Elovaaralla olevan jonkinlaiset mahdollisuudet, koska jo Perussuomalaisten aikaan hän oli melkoisen pehmoinen ehdokas Perussuomalaiseksi, ja oli kovin äänekäs puolueiden jakautuessa.

Yhtä paikkaa odotin ja mielenkiintoista nähdä onko neljän vuoden päästä Sampo Terho vääntämässä pienpuoluetentissä piraattien, feministien ja kommunistien kanssa.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Uuden Suomen artikkeli Sinisten vaalivalvojaisista oli otsikolla "Vituiksi meni koko vallankumous".

”Siirrytäänkö teräviin”, kuului yhdestä Vastarannan Kiiskin pöydästä sinisen tulevaisuuden vaalivalvojaisissa, kun ääntenlaskenta lupasi yhä varmemmin surkeaa tulosta puolueelle.

Ainakin Jussi Niinistö siirtyi. Hän meni tiskille, ja ilmoitti tilaavansa itselleen sekä avustajalleen ja ystävälleen Petteri Leinolle oluiden lisäksi paukut Jaloviinaa.

”Otan meille kyllä jallutkin. Pitää siivota eduskunnan työhuone aamulla”, Niinistö sanoi hieman epäuskoisena naureskellen.
”Ympyrä on nyt sulkeutunut. Sotilasmestari Leino oli mukana näissä taisteluissa niin kuin aina, kun kilpimiestä tarvitaan”, Niinistö kiitteli ystäväänsä.

”Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Vituiksi meni koko vallankumous”, Leino toteaa.


Pakkohan näille repliikeille oli naurahtaa, Kummeli-tason touhua. Todellakin paska reissu, ja harhaisiahan nuo olivat jos jotain vallankumousta kuvittelivat tekevänsä. Oman edun härski tavoittelu ja pöyhkeä takinkääntö palkittiin nollalla kansanedustajalla, siinä voikin sitten särpiä viinaa ja höpistä macho-hengessä baarissa jostain taisteluista ja kilpimiehistä.

Vaalitulos jätti monta kysymystä ilmaan koska lopputulos oli niin tiukka kärkipuolueilla, mutta Sinisen tulevaisuuden osalta ei jäänyt mitään kysymystä epäselväksi. Heitä ei kaivata eikä tarvita. Osa ilmeisesti kuvitteli aidosti pääsevänsä vielä valtaan ja että koko Siniset olisi ollut muuta kuin Soinin ja lähipiirin ministeripaikkojen varmistusoperaatio.
 
Pakkohan näille repliikeille oli naurahtaa, Kummeli-tason touhua. Todellakin paska reissu, ja harhaisiahan nuo olivat jos jotain vallankumousta kuvittelivat tekevänsä. Oman edun härski tavoittelu ja pöyhkeä takinkääntö palkittiin nollalla kansanedustajalla, siinä voikin sitten särpiä viinaa ja höpistä macho-hengessä baarissa jostain taisteluista ja kilpimiehistä.

Vaikka muuten olenkin täysin samaa mieltä, niin ymmärräthän toki "vituiksi meni koko vapaussota/vallankumous" on vain vitsikäs sananparsi? Nyt vain harvinaisen hyvään tilanteeseen itseironisesti todettu.

Siniset eivät tainneet tosiaan missään vaiheessa tajuta, että he eivät pettäneet vain persujen hörhösiipeä vaan kaikki äänestäjänsä. En silti olisi itse uskonut, että äänestäjät muistaisi enää noin kauas ja olisi joku Niinistö tai Terho päässytkin läpi. Hyvä näin :)
 

Hangon keksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
Vaikka muuten olenkin täysin samaa mieltä, niin ymmärräthän toki "vituiksi meni koko vapaussota/vallankumous" on vain vitsikäs sananparsi? Nyt vain harvinaisen hyvään tilanteeseen itseironisesti todettu.
Siinä mielessä hyvää itseironiaa että Jussi Niinistö on moneen kertaan sanonut että Vapaussota ja asevelvollisuus ovat sellaisia isänmaallisuuden tukipylväitä joiden kanssa ei sovi leikkiä. Ja siihen vielä yrmy katse päälle.
 

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Nonnis, ei lähde Lindström eikä Soini EU vaaleihin. Hillotolppa ei siis ole toukokuussa.
 

Swearengen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fortress Europe, turvattomat tilat
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, Markku Jokisipilä, teki melko pätevän pika-analyysin Jabban (Timo Soinin) urasta:

Markku Jokisipilä (koko FB-teksti näkyy ilman kirjautumistakin)

Lainauksissa joitakin otteita, mistä olen suurilta osin samaa mieltä:

Markku Jokisipilä kirjoitti:
2010-2011 Soini osoittautui poliittisesti mestarilliseksi kansan syvien rivien tuntojen aistijaksi. Hän haistoi heräämässä olevan yhteiskunnallisen kysynnän ja asemoi taitavasti puolueensa vastaukseksi siihen. Jossain vaiheessa vuoden 2015 tienoilla hän joko menetti tämän aistinsa tai päätti olla seuraamatta sitä. Hän teki virhearvioita liukuhihnalta: ei ymmärtänyt maahanmuuttokriittisyyden voimaa PS:n kentällä, aliarvioi Halla-ahon poliitikkona, laiminlöi kenttätyön, yliarvioi oman vetovoimansa ja kykynsä johtaa liikettä, sortui ylimielisyyteen ja rakastui ministerinpostin tuomaan valta-asemaan.
Kesästä 2017 eteenpäin hän muuttui suorastaan traagiseksi hahmoksi. Hänestä itsestään tuli niiden piirteiden ruumiillistuma, joista hän oli ns. vanhoja puolueita syyttänyt. Hän kieltäytyi hyväksymästä puoluekokouksessa ilmaistua PS:n kenttäväen demokraattista tahtoa ja takertui valtaan tavalla, jota voi hyvällä syyllä pitää kansanvaltaa halveksuvana
Karkeimmat virheet tapahtuivat kesän 2017 puoluekokouksen alla, sen aikana ja sen jälkeen. Ei ole liioittelua sanoa, että noilla toimillaan Timo Soini veti oman poliittisen perintönsä pyntystä alas ja tahrasi maineensa osana Suomen poliittista historiaa peruuttamattomalla tavalla. "Seteliselkärankaisten" armoton kriitikko jää itse historiaan oman puolueensa hajottajana ja rumasti sanottuna "ministerinsalkkuselkärankaisena".
Vuoden 2019 vaaleissa Soini sai äänestäjiltä niin rajun ja yksiselitteisen tuomion, että vastaavaa Suomen poliittisessa historiassa on kokenut vain harva. Hänen perussuomalaisista sinisiin kuljettamastaan poliittisesta perinnöstä ei jäänyt juuri mitään jäljelle. Kaikki ehdolla olleet 11 sinisten kansanedustajaa, mukaan lukien neljä Sipilän hallituksen ministeriä, putosivat eduskunnasta. Paikkansa menettivät myös muihin ryhmiin loikanneet kaksi muuta edustajaa. Halla-ahon perussuomalaisiin jääneistä sen sijaan lähes kaikki pääsivät läpi ja lisäsivät kannatustaan. Halla-ahon henkilökohtainen äänimäärä oli suurempi kuin sinisten 150 ehdokkaan yhteenlaskettu äänimäärä. Timo Soini tuki sinisten kampanjaa, mutta ei asettunut enää itse ehdolle. Hän ei myöskään ollut katsomassa tuhon täydellisyyden paljastumista sinisten vaalivalvojaisissa.
Tappion täydellisyyttä kuvaa se, että lopulta edes tuo puolueen hajottaminen ei onnistunut, kun PS Halla-ahon johdolla otti vuoden 2019 vaaleissa sinisten puolueelta viemät eduskuntapaikat. Eilen hän ilmoitti, että jättäytyy ministerintoimen päättyessä pois politiikasta, vapaaksi mieheksi. Tosiasiassa mitään muuta vaihtoehtoa hänellä ei enää ollutkaan. Vaikka hän olisi sinisten ehdokkaana eurovaaleissa ehdolle asettunutkin, hän ei olisi tullut valituksi. Valinta olisi edellyttänyt sinisten listalle ainakin sataatuhatta ääntä, mikä olisi Soininkin mukana ollessa ollut täyttä utopiaa.


m: lainaus lisätty
 
Viimeksi muokattu:

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Soinin odysseya kävi lopulta todella tuskalliseksi. Oletti, että kannatus seuraa suurta johtajaa, mutta toisin kävi. Voi istua kiikkustuolissa ja uskotetella itselleen, että voitti kaikki vaalit, missä oli ehdolla.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Milloinkaan en ole äänestänyt Suomen Maaseudun Puoluetta, Perussuomalaisia enkä Sinisiä, mutta sikäli kun minun sanomisillani on tässä asiassa mitään väliä, niin Timo Soinin henkilökohtainen morkkaaminen tuntuu näinä aikoina kadottavan kaikki älylliset mittasuhteet. Toki on huomioitava, että demokratiassa äänestäjällä ja miksei myös äänestämättä jättäneillä on oikeus ilkkua pelinsä hävinneitä miten huvittaa, mutta jotakin rajaa nyt soisi olevan.

Timo Soini teki suomalaiseen poliittiseen historiaan merkittävänä tapauksena jäävän työn nostaessaan SMP:n raunioille perustetun Perussuomalaiset r.p.:n valtakunnallisesti noteerattavaksi poliittiseksi toimijaksi. Puolueen vuoden 2011 eduskuntavaaleissa saavuttama poikkeuksellinen vaalivoitto ylitti Soinin oppi-isän Veikko Vennamon saavutuksen vuoden 1970 eduskuntavaaleissa, suurella marginaalilla. Tekemättä sen syvempää historiakatsausta, Soini käytti huomattavan pätkän elämästään puolueensa menestyksen eteen. Ei ole liioiteltua todeta, että Perussuomalaisten nousu vakavasti otettavaksi poliittiseksi voimaksi henkilöityi nimen omaan Timo Soiniin, mielestäni viimeistään vuoden 2006 presidentivaaleista alkaen. Vuosikaudet kovaa pohjatyötä tehnyt Soini osasi poliittisesti tarkkanäköisenä miehenä havainnoida kansan mielialoja ja tapahtumassa olleita muutoksia. Väitän, ettei vuoden 2011 "jytkyä" olisi koskaan tapahtunut ilman Soinin pitkäkestoista henkilökohtaista panosta. Perussuomalaisten potentiaali vaihtoehtoisena poliittisena voimana rakentui pitkälle Soinin uskottavuudelle haastaa tuonaikainen poliittinen establishment ja poliittinen diskurssi. Sanon tämän millään tavalla väheksymättä kenenkään muun ko. puolueen toiminnassa pitkään vaikuttaneen henkilön panosta.

Ottamatta millään tavalla kantaa Perussuomalaisten vuoden 2017 puoluekokouksesta ja Halla-ahon puheenjohtajavalinnasta seuranneisin tapahtumiin, minun on vaikea olla kunnioittamatta ketään, joka on elämänsä aikana saavuttanut omalla sarallaan jotakin vastaavaa kuin mitä Timo Soini on saanut aikaan Perussuomalaiset r.p.:ssa vuoteen 2017 saakka. Ei varmasti mennyt Timolla kaikki putkeen, ei varsinkaan vuonna 2017, mutta jokainen Timo Soinin poliittista haaskaa ilkkuen härkkivä henkilö voisi pysähtyä hetkeksi miettimään, onko kaikki Soiniin kohdistuva tämänhetkinen irvistely kohtuullista ja oikeutettua. Ja vaikka asiallisesti ottaen tuntuisi olevankin, niin harvalla toisella henkilöllä on esittää poliittisen liikkeen rakentamisesta ja kannatuspohjan luomisesta vastaavia näyttöjä kuin mitä Soinilla on. Yhtä kaikki, Timo Soini jää suomalaiseen poliittiseen historiaan toimijana, jonka aikaansaannoksia puntaroidaan vielä pitkään yhteiskuntatieteellisissä graduissa ja väitöskirjoissa. Enin osa Soinin irvistelijöistä ei sitä vastoin tule koskaan mainituksi minkään tasoisten akateemisten opinnäytteiden lähdeviitteissä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Milloinkaan en ole äänestänyt Suomen Maaseudun Puoluetta, Perussuomalaisia enkä Sinisiä, mutta sikäli kun minun sanomisillani on tässä asiassa mitään väliä, niin Timo Soinin henkilökohtainen morkkaaminen tuntuu näinä aikoina kadottavan kaikki älylliset mittasuhteet. Toki on huomioitava, että demokratiassa äänestäjällä ja miksei myös äänestämättä jättäneillä on oikeus ilkkua pelinsä hävinneitä miten huvittaa, mutta jotakin rajaa nyt soisi olevan.

De mortuis nil nisi bonum? Minusta ainakin tuo Jokisipilän analyysi puuttui vain Soinin ammatilliseen osaamiseen - jos ikinä olisi mitään voinut kuvitella Vennamon opetuslapsesta niin sen, ettei tämä menisi menettämään puoluettaan. Mutta ei käynyt vain SKYPit vaan Soini itsekin joutui loikkaamaan perässä. Käsittämätöntä. Jotain tosiaan tapahtui vuoden 2015 jälkeen - menettiköhän mies motivaationsa, kun poliittinen uransa oli huipentunut ja himoittu pokaali saatu? Omituinen ja nöyryyttävä loppuepisodi noin muuten hämmästyttävän lahjakkaalle populistille.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En tiedä ansaitseeko Soini kaiken tämän ilkkumisen, mutta kyllä nyt jonkun verran. Soini itse nousi huipulle tämän saman ”rasismin” avulla, minkä avulla persutkin nyt porskuttaa. 2011 jytkyä ei olisi tapahtunut ilman näitä maahanmuuttovastaisia voimia, mutta se olisi todennäköisesti tapahtunut ilman Soinia.

Hillotolppailemalla Timo pilasi oman poliittisen historiansa samalla kun hänen makean nälkäiset opetuslapsensa pilasivat poliittiset tulevaisuutensa. Kaikenkaikkiaan aika huikeaa. Rasisti-Ahon tuomat äänet kelpasivat, mutta kun oma ministeripaikka oli liukumassa pois, muuttui Halla-Aho sitten sopivasti Hitleristä seuraavaksi myös Timolle.

Mua ei yllätä yhtään, että puolue, jonka ensimmäinen olemassaolon peruste oli epäsuositun hallituksen työn jatkaminen, ei saa yhtään edustajaa läpi. Toinen olemassaolon perustehan oli ”toivo”. Mikä helvetin toivon liike tämä piti olla? Kuka oikeasti tiesi mitä tämä porukka ajaa? Täähän oli ihan läppä koko homma ja lopputulos täysin nähtävissä.

Merkittävimmäksi Sinisten saavutukseksi politiikassa jäi Siiiimon Elon nostaminen merkittävien suomalaisten komediahahmojen joukkoon. Tästä S1mon palkittiin jollain 500 äänellä.
 
Viimeksi muokattu:

Swearengen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fortress Europe, turvattomat tilat
jokainen Timo Soinin poliittista haaskaa ilkkuen härkkivä henkilö voisi pysähtyä hetkeksi miettimään, onko kaikki Soiniin kohdistuva tämänhetkinen irvistely kohtuullista ja oikeutettua. Ja vaikka asiallisesti ottaen tuntuisi olevankin, niin harvalla toisella henkilöllä on esittää poliittisen liikkeen rakentamisesta ja kannatuspohjan luomisesta vastaavia näyttöjä kuin mitä Soinilla on.

Itse asiassa Soinia on käsitelty julkisuudessa silkkihansikkain. Hän ansaitsee kaiken asiallisen ja vähän asiattomankin kritiikin siihen nähden kuinka lapsellisesti häneen on mediassa ennen vuotta 2019 suhtauduttu.

Tietysti, jos ei ole perillä asioista, eikä tunne Soinin valehtelevaa ja umpinarsistista puolta, niin kritiikki voi näyttää "kohtuuttomalta". Ehkä sama juttu niille, jotka ovat olleet Soinin käärmeöljykauppiaan karisman pauloissa. (En väitä, että itse kuuluisit jälkimmäisiin)

Tuo Soinista kirjoittanut Markku Jokisipilä ei muuten ole kuka tahansa professori, vaan hyvin pitkälle poliittisen analyysin merkittävämpiä auktoriteetteja Suomessa, sikäli kun sellaisia kukaan haluaa tunnustaa olevan. (Lisäksi Jokisipiläkin tuntee Soinin henkilökohtaisesti.)

Itse valitsin tarkoituksella Jokisipilän kirjoituksesta Soinin uran loppupuolta koskevat kohdat, koska niistä ei ole vielä tarpeeksi suoria sanoja julkisuudessa lausuttu, vaan ollaan vähän kierrelty ja kaarreltu.

Soinin uran alkuvaiheet populistipuolueen rakentajana ovat nekin kiistattomat, mutta hänet tullaan muistamaan enemmän rötösherrana kuin poliittisen pelin nerona. Miksi? Siksi, koska kansallismielisen populistisen liikkeen menestyminen on aivan kiistatta yleiseurooppalainen trendi, eikä missään tapauksessa ole kiinni yhdestä henkilöstä missään maassa. Nythän asia on viimeistään todistettu jo Suomessakin.

Soini kokeili kuinka pitkälle ns. sloganpopulismilla (pölhöpopulismilla) hän voi päästä ja henkilökohtaisen aseman tasolla hän toki onnistui siinä hämmentävän hyvin.

M: Jokisipilän kirjoitus Soinista ansaitsisi enemmänkin huomiota, mutta ei ole vielä ilmeisesti muut kuin Uusi Suomi noteerannut asian:
Tutkija kävi läpi Timo Soinin uran: ”Veti oman poliittisen perintönsä pyntystä alas”

m2: 2019
 
Viimeksi muokattu:

Jannacci

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jos puolueen "aate" on Timo Soinin ministerinpestin turvaaminen, niin ei se aate kovin pitkälle voi kantaa. Soinin suurin virhe oli olla lähtemättä mukaan puheenjohtajakisaan. Siitä se alamäki alkoi. Ehkä oli vaan tottunut olemaan aina ykkönen omassa puolueessaan eikä olisi osannut käsitellä mahdollista tappiota. Itse kyllä olen sitä mieltä, että Soinilla olisi ollut ihan fifti-sixti -mahdollisuudet voittaa Halla-aho puheenjohtajavaaleissa. Voi toki olla, että jotakin hillotolppaa oli luvattu jo paljon ennen puheenjohtajavaaleja, joten siinä mielessä ei olisi ollut tarvetta osallistua. Tai sitten Audin takapenkki teki tepposet.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Soinihan saa kansanedustajan sopeutumisrahaa (vai mitä se on) kunnes jää eläkkeelle 65-vuotiaana. Hillotolppahan on siis turvattu ja voi edelleen matkustella veronmaksajien piikkiin katsomaan futista.
 

Jannacci

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kyllähän toi 8 vuotta sopeutumisrahaa on ihan hyvä hillotolppa. Voi käydä raveissa ja syödä makkaraa. Ei 4000€ kuussa tekemättä mitään ole mikään kovin huono hillotolppa.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ehkä tullutkin jo tässä ketjussa esille, mutta eikös olekin niin, että Sinisillä ei heikon tuloksensa myötä ole mahdollisuuksia saada puoluetukea? Eli jos vielä haluaisivat jatkaa toimintaansa ja kampanjoida, niin rahat pitää kerätä itse tai omista pusseista.

EU-vaaleihin lähtee vielä 9 epätoivoista sankaria, mutta vähän veikkaan että siihen tyssää sitten tämän saaga.
 

Konnamuori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se mikä johtaa.
Taisi jo eduskuntavaalikampanja mennä omasta lompakosta. Olikohan Torvinen, joka skippasi tulevat vaalit sittenkin tästä syystä.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Ehkä tullutkin jo tässä ketjussa esille, mutta eikös olekin niin, että Sinisillä ei heikon tuloksensa myötä ole mahdollisuuksia saada puoluetukea? Eli jos vielä haluaisivat jatkaa toimintaansa ja kampanjoida, niin rahat pitää kerätä itse tai omista pusseista.

EU-vaaleihin lähtee vielä 9 epätoivoista sankaria, mutta vähän veikkaan että siihen tyssää sitten tämän saaga.

Jep, näillä mennään. Käsittääkseni ei saaneet puoluetukea siltikään vaikka oli persuista eroamisen jälkeen sinisissä suuri määrä kansanedustajia ja ministereitä ja tämä taas johtui Lex Soinista jolla Soini niinsanotusti ampui itseään molempiin jalkoihin.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
@mjr @Swearengen @Tadu

Taannoisen kirjoitukseni pontimena ei ollut Jokisipilän sinänsä analyyttinen ja ansiokas teksti, vaan yleinen viimeaikainen kirjoittelu ja keskustelu Soinin, persujen, sinisten ja viime eduskuntavaalien ympärillä. Nettimedioiden politiikkaa sivuavien artikkelien kommenttiosioita (jotka ovat keskimäärin ottaen ankeaa suollosta, ja joiden selaamiseen pitäisi ymmärtää olla haaskaamatta aikaa) ei tarvitse kauaa tutkia löytääkseen Soinia alatyylisesti ryöpyttäviä näkökantoja, myös todennäköisesti ihan omalla nimellä julki tuotuja. On inhimillistä ja ymmärrän hyvin, että tällaista irtoaa juuri nyt kovin herkästi siitä suunnasta, jossa Perussuomalaiset r.p.:n nykyisestä puheenjohtajasta käytetään mieluusti lempinimeä Mestari. Henkilökohtaisuuksiin menevä nimittely, mitä Soiniin liittyen olen useasti kohdannut, kertoo kuitenkin eniten nimittelijästä itsestään. Uutisarvoton havaintoni on, että persuporukoissa tuntuu olevan keskivertoa enemmän väkeä, jolla on viestinnässään ja varsinkin verkkoviestinnässään paljon enemmän sävyltään kärjistynyttä tunteen paloa, kuin malttia ja kykyä ottaa ennakoivasti vastuuta omista sanomisistaan. Näkyy itse Mestarikin ottavan parhaillaan etäisyyttä joihinkin vanhoihin kirjoituksiinsa. Eipä silti, arvostan Halla-ahoa älyllisen potentiaalinsa ansiosta korkealle, ja mies onkin kehittynyt viime vuosina tuntuvasti ilmaisutaitonsa osalta.

Timo Soinia ja hänen tekemisiään pitää tietenkin voida kritisoida siinä missä ketä hyvänsä näkyvää poliittista toimijaa ja julkisuudesta vahvasti hyötynyttä henkilöä voi kritisoida muutenkin. Henkilökohtaisuuksiin ja tyylittömyyksiin sortuminen on asia erikseen, joskaan ei tässä varsinaisesti mitään uutta ole. Suunnilleen jokainen politiikassa yhtään näkyvämmin mukana ollut tietää, miltä tuntuu saada mittasuhteet ylittävä annos paskaa niskaansa, olipa tähän olemassa mitään varsinaista syytä tai ei. Näin sosiaalisen median aikakaudella tuota paskaa on ilmassa huomattavasti aiempaa enemmän, kun kuka hyvänsä kynnelle kykenevä sahuri pääsee julkituomaan omat mielipiteensä au naturel.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kyllähän toi 8 vuotta sopeutumisrahaa on ihan hyvä hillotolppa. Voi käydä raveissa ja syödä makkaraa. Ei 4000€ kuussa tekemättä mitään ole mikään kovin huono hillotolppa.
Minä tämän Soinille vastalahjaksi ties mistä luvatun hillotolpan perään olen kysellytkin. Hyvä että selvisi, että se hillotolppa olikin sopeuttamiseläke.

On hauskaa, miten Soinia vuosikausia puolustaneet tahot ovat joutuneet myöntämään että häntä populistiksi opportuniksi kritisoineet suvakit ovat olleet 100% oikeassa. Varmasti harmittaa. Ja eikun seuraavaa saman puolueen opportunistista populistia äänestämään. Tulee melkein neukkujen kommunistipuolue mieleen tästä lojaliteetistä.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös