Alkaa mennä vähän saivarteluksi. Sanotaan nyt vaikka niin, että jos hajautat satunnaisesti vähintään noin viiteen osakkeeseen markkinalla, jossa osakkeita on enemmän kuin OMXH25-indeksissä niin todennäköisyys voittaa indeksi tuurilla on lähes poikkeuksetta noin 50 % millä tahansa aikajänteellä. Ainoastaan kaupankäyntikulut painavat todennäköisyyden ja myös tuoton odotusarvon hiukan alle 50 %:n.Koitan nyt selittää tarkemmin ja selvemmin, mutta lyhyesti. Alkuperäinen väite oli "kun tuurilla indeksin voittaa aina noin 50 % todennäköisyydellä riippumatta siitä kuinka pitkää aikajännettä tarkastelee.", jos väitteessä on mukana tuo sana että "aina", niin yksikin tulos riittää näyttämään ettei väite ole tosi. Ihan perusjuttuja, vai mitä?
Sen sijaan aktiiviset rahastot totta kai häviävät indeksille käytännössä aina pitkässä juoksussa, koska hyvin hajautettujen rahastojen allokaatio harvoin edes poikkeaa niin paljoa indeksistä, että rahastonhoitajan välistä vetämän palkkion jälkeen voisi edes teoriassa jäädä enää plussalle indeksiin verratessa.
Eli sait tuloksiksi 44 % ja 45 %? Minusta luvut ovat hyvin lähellä 50 %:a. Voisi jopa sanoa, että paljon lähempänä 50 %:a luvut eivät edes voisi olla, kun jo yhdenkin osakkeen valitsemalla indeksin voitti 11/25 tapauksessa. Ainoa mahdollisuus, että olisi päästy lähemmäs 50 % jakaumaa olisi ollut indeksin voittaneiden ja sille hävinneiden osakkeiden jakautuminen suhteessa 12/13.OMXH25-indeksin (eli osinkoja ei ole mukana, enkä huomioinut niitä myöskään osakkeissa, luonnollisesti ja eiliseen päätöskurssiin nuo).
http://tinypic.com/r/fee6bs/9 <-kuva taulukosta
Kyseessä siis vuoden kehitys. Ja käytetty ainoastaan arvalla valittua yhtä tai kahta osaketta. Kumpikin todennäköisyys on mielestäni riittävän suurella erolla "noin 50%"-väitteeseen, jolloin voidaan todeta että väite ei pidä paikkaansa.
Ja kyllä sen myönnän, että vain yhteen osakkeeseen sijoittamalla häviää indeksille yli 50 % tapauksista (tuoton odotusarvo on silti sama kuin indeksin tuotto), mutta jo pienellä hajautuksella todennäköisyys nousee 50 %:n hujakoille. Tai jos sijoittaa kymmenen vuoden ajan ja valitsee jokaiselle vuodelle yhden osakkeen, johon laittaa aina salkun kiinni koko vuodeksi niin tällöinkin todennäköisyys voittaa indeksi koko kymmenen vuoden jaksolla on noin 50 %, vaikka se jokaisena yksittäisenä vuotena olisi alle 50 %.
Tämä onkin oikeasti mielenkiintoinen juttu ja tästä muistelisin joskus lukeneeni, että ilmiö olisi yleinen. Ihan järkeviä perusteitakin tälle on olemassa.Mielenkiintoista tuossa on muuten se että tasasijoituksella kaikkien kesken (eli jokaista 25 yhtiötä ostamalla yhtä suurella summalla) olisi voittanut indeksin.
Minusta tässä tulee tasapeli eli ei voida sanoa kumpi tuotti paremmin, indeksi vai satunnaisesti valittu joukko yksittäisiä osakkeita. Lisäksi esimerkki on harvinaisen teoreettinen. Voit sen laskea voitoksesi jos haluat, mutta minusta tuokin vain havainnollistaa "apinan" 50/50-asetelmaa indeksin voittamisen mahdollisuuksissa.Jos saa ihan vapaasti keksiä, niin indeksissä 10 firmaa, jokainen firma tuottanut vuodessa 10%, eli indeksi tuottanut 10% vuodessa. Kelpaako tuo keksityksi esimerkiksi?
Periaatteessa voit ajatella indeksinkin vain satunnaiseksi joukoksi osakkeita, joten pohjimmiltaan indeksi itse on apinan valitsema salkku.
Pointtini tässä, että indeksin voittaa tuurilla noin 50 % todennäköisyydellä on ymmärtää se, että markkinoilla on aina huomattavan paljon indeksin voittaneita sijoittajia, riippumatta siitä kuinka pitkää aikajännettä tarkastellaan. Lisäksi kun kukaan ei voi voittaa indeksiä 100 % todennäköisyydellä, mutta jokainen voi antaa itselleen 50 % mahdollisuuden indeksin voittamiseen, niin jokainen indeksin voittanut on lähtökohtaisesti todennäköisemmin voittanut indeksin tuurilla kuin taidolla. Apina on muuten siitäkin fiksu sijoittaja, että jos markkinoilla on sisäpiiritietoa hyödyntäviä toimijoita niin apina ei tästä kärsi, niin kuin ei indeksisijoittajakaan. Apina lyö indeksin edelleen 50 % todennäköisyydellä, mutta sisäpiiritetoa vailla olevien "järkiperustein" osakkeita valitsevien sijoittajien todennäköisyydet putoavat alle 50 %:n.
Viitenä vuotena peräkkäin indeksin muuten voittaa tuurilla noin 3 % todennäköisyydellä ja kymmenenä vuotena peräkkäin noin 0,1 % todennäköisyydellä. Silti kymmenen vuoden aikajänteellä indeksin voittaa noin 50 % todennäköisyydellä. Ja vaikka olisit voittanutkin indeksin kymmenenä vuotena peräkkäin niin pitäisi tarkastella hyvin laajaa joukkoa sijoittajia ja onko niistä useampi kuin yksi tuhannesta tehnyt saman tempun ennen kuin alkaisi todella olla perusteita olettaa suorituksen taustalla olleen muutakin kuin tuuria.
Omasta mielestäni muuten nuorena on hyvä ottaa riskiä, koska useimmilla meistä "kaikki rahat" ovat silloin vielä niin vähän, että sillä ei ole mitään käytännön merkitystä vuosia myöhemmin, vaikka olisi silloin hävinnyt kaiken, mutta voittamalla isosti voi muuttaa elämän. Riskiä kannattaa silti ottaa mieluummin sijoittamalla kuin lottoamalla, koska sijoittamalla voit lisätä riskiä ilman, että tuoton odotusarvo tai edes todennäköisyys voittaa indeksiä kärsisivät.
Sitten taas jos olisin miljonääri tai varsinkin multimiljonääri en haluaisi ottaa indeksiin hirttäytymällä sitä riskiä, että seuraavien 20 vuoden aikana indeksin tuotto jäisi miinukselle. Oikeastaan indeksi ei kiinnostaisi minua pätkääkään vaan haluaisin varmistaa ensin sellaisen tuoton, jolla rahoittaisin helposti kaikki juoksevat kulut. Tähän riittäisi jo pienempi tuotto kuin mitä indeksit keskimäärin ovat vuosikymmenten saatossa tuottaneet ja markkinoilla voi siis olla toimijoita, jotka tavoittelevat tällaista keskimäärin indeksin tuottoa pienempääkin tuottoa. Mikäli he onnistuvat tässä, paranevat muiden mahdollisuudet voittaa indeksi.