Ei tosiaan tarvitse. Kuluttomia ovat muuten, mutta valuutanvaihdoista jonkin verran menee Ruotsin, Norjan ja Tanskan osalta.Superrahastothan ovat kuluttomia, onko niihin tarve tehdä joku kuukausisäästösopimus? Itse olen ostanut niitä ihan satunnaisesti satunnaisilla summilla joskus palkkapäivän jälkeen sitten kun muut laskut ja menot on hoidettu ja näkee paljonko tässä kuussa jäi ylimääräistä sivuun laitettavaa.
Voit, kunhan on päivää ennen toimeksiantopäivää teet muutokset.Jos teen kuukausisäästösopimuksen, voinko vaihdella rahastoon menevää summaa vaikka kuukausittain?
Näin tuo menee.Eli jos ajatellaan, että laitan rahastoon A kuukausittaiseksi summaksi 5000€, sinne menee päivänä X se 5000€, minkä jälkeen pystyn valitsemaan, että ensi kuussa rahastoon meneekin ainoastaan 200€?
Pystyy. Kulujen puolesta kuukausisäästäminen ei taida vaikuttaa mitenkään superrahastoihin, mutta molempia voi tehdä.Vai pystyykö superrahastoihin siirtämään rahaa myös "sopimuksen ulkopuolella"? Tuo kuukausisäästämisen "monimutkaisuus" oli yksi syy minkä takia aloittaessani hyppäsin Seligsonin kelkkaan Nordnetin sijaan.
Nordnetiltä löytyy kultasertifikaattia 1-12-kertaisella vivulla. Ajaa ihan saman asian kuin harkkojen pinoaminen kellariin.
Superrahastoilla saisi kaiketi ainakin lähelle koko Eurooppaa mukailevan tuoton?
Onko nuo kaikki sertit sellaisia jotka omistavat oikeasti fyysistä kultaa vai "virtuaalikultaa"?
Tähän väliin ehkä hieman hölmökin kysymys, mitä tapahtuu jos omistaa Nordnetin Superrahastoa ja Nordnet vaan yksi päivä katoaa maan päältä tai menee konkurssiin? Tai ETF tai indeksiä?
Toys´r´Us yrityssaneeraukseen... nyt ei ole leikin asia!
Onko kuluton ETF- kuukausisäästäminen teidän mielestä fiksua? Siinä se ostopäivä on aina kuukauden tietty päivä, ja mahdollisuus päivätreidaamiseen jää pois. Äkkiä ajatellen se tietyn päivän kova kysyntä nostaa kurssia.
ETF-markkinat ovat niin massiiviset ja "yleisten" kuukausisäästettävien rahastojen vaihto niin suurta, ettei kuukausisäästettävien ostot heiluta kursseja mihinkään suuntaan.
JOS on hyvä sana :) norjalainen taitaa olla ns. satavarma toisin kuin nuo listaamasi. Toki norjalainen ei maksa kuin sen 1,75% korkoa.Jos näillä sitten parempa tuottoa, kuin mitä Norjalaisesta pankkitilistä saa?
Joskus radiossa joku soittelija trollasi muita kuuntelijoita ja kommentoi bensan hinnan nostoa, että sen pitäisi maksaa kympin litra niin voisi moikata kaikkia vastaantulijoita kun liikenteessä ei olisi enää muita kuin kavereita.Siinä se ostopäivä on aina kuukauden tietty päivä, ja mahdollisuus päivätreidaamiseen jää pois. Äkkiä ajatellen se tietyn päivän kova kysyntä nostaa kurssia.
Joskus radiossa joku soittelija trollasi muita kuuntelijoita ja kommentoi bensan hinnan nostoa, että sen pitäisi maksaa kympin litra niin voisi moikata kaikkia vastaantulijoita kun liikenteessä ei olisi enää muita kuin kavereita.
Samassa hengessä voitaisiin sopia, että jos sinä et sijoittaisi iSharesin Coreen aina 4. päivä kun ETF:n varallisuus on ainoastaan 11,5 miljardia dollaria ettei turhaan nostateta kurssia.
Sijoitusasunnon vuokratuoton verotuksesta.
Esimerkki: rivitaloasunto. Vuokra 900 €, vastike vesineen 500€, lainanlyhennys 400€kk.
Onko niin, että maksaisin tässä tapauksessa pääomaveroa 30% 400: sta eurosta (900€-500€ =400€)? Tuota lainanlyhennystä ei huomioida mitenkään?
Näin oletinkin, pakko oli tarkistaa kun kaveri väitti vastaan, kiitti!Ei huomioida. Lainan koron saat vähentää.
Tietenkin jos kyseessä on yhtiölaina ja yhtiö tulouttaa tuon kirjanpidossaan saa osakas sen lainanlyhennyksen vähentää.Näin oletinkin, pakko oli tarkistaa kun kaveri väitti vastaan, kiitti!
Tietenkin jos kyseessä on yhtiölaina ja yhtiö tulouttaa tuon kirjanpidossaan saa osakas sen lainanlyhennyksen vähentää.
Veronmaksu noista vähennetyistä yhtiölainanlyhennyksistä tulee sitten vastaan asuntoa myydessä. Oikea hyöty tästä tuleekin nimenomaan veronmaksun lykkäämisestä.
Käsittääkseni suurin osa asiantuntijoista pitää pörssiä kalliina ja ylihintaisena ja moni odottaa korjausliikettä. Mitään suurta syytä romahdukseen en näe, mutta aika paljon rahaa häviä osakemarkkinoilta, kunhan korot taas joskus nousevat. Tilastollisesti myös P/E-luvut hyvinkin korkeita, varsinkin jenkkilässä. Iso osa tulevasta noususta on siis jo hinnoiteltu osakkeisiin.Olisi mielenkiintoista kuulla miten jengi on hajauttanut salkkunsa. Tällä hetkellä monet palveluntarjoajat pitävät markkinoiden fundamenttia globaalisti hyvänä. Kasvu on kuulemma vahvaa ja sillä on globaalisti laaja pohja.
Käsittääkseni suurin osa asiantuntijoista pitää pörssiä kalliina ja ylihintaisena ja moni odottaa korjausliikettä. Mitään suurta syytä romahdukseen en näe, mutta aika paljon rahaa häviä osakemarkkinoilta, kunhan korot taas joskus nousevat. Tilastollisesti myös P/E-luvut hyvinkin korkeita, varsinkin jenkkilässä. Iso osa tulevasta noususta on siis jo hinnoiteltu osakkeisiin.
Itsellä 75% ETF:iä, 15% superrahastoja ja 10% osakkeita. ETF:t hajautettu siten että puolet jenkeissä, joka hajautettu puoliksi sp500 ja small capin välillä. N. 30% Euroopassa, joka myös 50/50 small cap ja large cap. Loput kehittyvissä ja vähän Japanissa.
Lähtökohtaisesti 30-35 vuotta, sillä eläkkeelle pääasiassa säästelen, mikä on syynä vähän korkeampiriskisen small capin painottamiseen, ja 100% osakepainoon. Indeksisijoittana ei oikein tuottotaivoitetta ole, vaan otetaan se mitä indeksit takoo. Laskelmat olen tuolla 7% vuosituotolla tehnyt ja olisinkohan reaalituottona jotain 3,5% käyttänyt, että kai noita jonain tavoitteina voi pitää. Omat painotukset sellaisia, että historiaan peilaamalla pitäisi voittaa pörssin keskimääräinen tuotto pitkässä juoksussa, mutta mistäpä tuon tietää.Minkälainen sijoitushorisonttisi on? Entä tuon ajan tuottotavoite? Itse olisin tyytyväinen 6% tuottoon kulujen jälkeen ja sijoitushorisontti on 15-20 vuotta.
Käsittääkseni suurin osa asiantuntijoista pitää pörssiä kalliina ja ylihintaisena ja moni odottaa korjausliikettä. Mitään suurta syytä romahdukseen en näe, mutta aika paljon rahaa häviä osakemarkkinoilta, kunhan korot taas joskus nousevat. Tilastollisesti myös P/E-luvut hyvinkin korkeita, varsinkin jenkkilässä. Iso osa tulevasta noususta on siis jo hinnoiteltu osakkeisiin.
Itsellä 75% ETF:iä, 15% superrahastoja ja 10% osakkeita. ETF:t hajautettu siten että puolet jenkeissä, joka hajautettu puoliksi sp500 ja small capin välillä. N. 30% Euroopassa, joka myös 50/50 small cap ja large cap. Loput kehittyvissä ja vähän Japanissa.