Itse olen nyt pistänyt Suomen, Ruotsin ja Norjan superrahastoihin. Alkuun olen sijoittanut siten että Suomeen ja Ruotsiin molempiin 35% siivut ja loppu 30% Norjan rahastoihin. Onko tämä millainen suhde näissä, kannattaisiko enemmän panostaa Suomen rahastoihin vai onko fiksumpi jakaa tasaisesti useampaan? Osakepuolellahan hajauttaminen on fiksua, ja kaiketi sama pätee myös rahastoihin?
Varmaan syy miksi tähän ei ole kukaan vastannut on, että kysymys ei ole kovin kiinnostava. Jos nyt mietitään hajauttamista, niin hajauttaa voi vähintään neljällä tavalla (tähän voi paaaljon useampiakin luokitteluja löytyä): toimialakohtaisesti, maantieteellisesti, yrityksien koon mukaan ja ajallisesti. Tämä toki oletuksella, että puhutaan osakemarkkinoista sillä tokihan sijoittaa voi myös muihin omaisuuslajeihin, kuten kiinteistöihin, kultaan, tulppaaneihin ja bitcoineihin. Näistä toiseksi viimeisintä ja viimeisintä suosittelen välttämään.
Ensimmäinen on mielestäni näistä tärkein. Jos sijoitat esim Suomen superrahastoihin, niin olet hajauttanut jo sijoituksesi toimialakohtaisesti. Ei muiden pohjoismaiden elinkeinorakenteet Suomesta niin radikaalisti poikkea, että niihin sijoittaminen hajautusta merkittävästi parantaisi. Toki turskilla on öljyä jne, mutta kuitenkin.
Sitten maantieteellinen hajautus. Mielestäni eri pohjoismaiden välillä maantieteellinen hajautus ei toteudu. Maailman mittakaavassa nuo ovat kaikki pieniä pohjoiseurooppalaisia kehittyneitä maita. Niiden taloussyklit menevät enemmän tai vähemmän samaa käyrää. Joskus vielä ajatellaan, että mikäli oma työpaikka on suomessa niin samaan maahan sijoittaminen on erityisen huono idea, koska silloin laman myötä tuleva mahdollinen työpaikan menestys tulee ajallisesti juuri silloin kuin sijoituksien arvostus on pohjalla eli hajautus on epäonnistunut.
Superrahastoiden kautta sijoitetaan päälistojen pörssiyhtiöihin. Näiden myötä et ole mukana sijoittamassa pieniin kasvuyrityksiin, joissa on isommat riskit ja tuotot.
Jos ja kun sijoitat noihin kaikkiin kuukausisäästöllä niin olet ajallisen sijoituksen periaatteita noudattunut. Siihen ei vaikuta se että sijoitatko yhteen vai useampaan naapurirahastoon.
Koska olen ymmärtänyt että nyt puhutaan muutamista satasista, niin itse tuijottaisin nimenomaan noita kuluja enemmän kuin hajauttamisen tieteellisen optimaalista sijoittamista.
Minä olen omat rahani sijoittanut indeksiin joka mahdollisimman pienillä kuluilla seuraa ns koko "maailmantaloutta". Ajatusmallina on ollut, että jos koko maailmantalous sakkaa, niin siinä katastrofissa ei rahat ole turvassa missään muuallakaan. Toki tämä käytännössä tarkoittaa pääasiassa suuria globaaleita eli usein amerikkalaisia yrityksiä, mutta minun on vaikea nähdä että paljon sen paremmin pystyisin sijoitustani hajauttamaan. Niinpä minulle riittää yksi ETF koska se hoitaa jo hajauttamisen ja nimenomaan sellainen, että tuotot kasvattavat arvoa jolloin niistä ei makseta veroja joka välissä. Olen toki miettinyt että voisin osan sijoittaa myös kehittyviin markkinoihin tai small cap -indeksirahastoihin, mutta en ole löytänyt selllaisia kehittyvien markkinoiden indeksejä joihin olisin tyytyväinen. Kulut ovat korkeat ja hajauttaminen on vain yksittäiseen maahan ja alueeseen, jolloin sekään ei oikein täytä tarkoitustaan. Small cap -ajatus syntyi vasta sijoittamisen aloittamisen jälkeen ja on laiskuutta jäänyt hoitamatta. En tosin tuota niin fataalina ongelmana näe näillä summilla ja varsinkin näillä arvostustasoilla. Olen myös pyrkinyt keräämään käteistä puskuriksi (lue: juonut ja tuhlannut)
Mutta loppuun disclaimeriksi, tehkää niinkuin minä sanon eikä niinkuin minä teen. Ja älkää koskaan menkö sänkyyn ruman naisen kanssa.