Vähän olen tässä myöhässä, koska siitä oli eilen tasan 20 vuotta. Kirjoitan nyt kuitenkin.
Koulupäivä päättyi liikuntatuntiin. Tarkkaan en enää muista, mutta luultavasti helmikuussa oltiin ladulla tai jäällä. Teki mieli lintsata, sillä Lahdessa oli käynnissä hiihdon maailmanmestaruuskilpailut ja miesten viesti oli alkamassa. Tunnollisena oppilaana en kuitenkaan lintsaamista kovin vakavasti harkinnut.
Odotukset miesten viestistä olivat korkealla kahdestakin syystä. Aiemmin Jari Isometsä oli kärähtänyt dopingista. Isometsän omien sanojensa mukaan tämä kyseinen hemohes ei kuitenkaan paranna suoritusta, joten jonkilainen oikeusmurha tässä lienee kyseessä. Onni tässä on kuitenkin se, että Isometsä on puuhastellut yksinään. Hemmetin noloa tämä silti on. Ruotsalaiset, norjalaiset ja venäläiset nauravat. Miten sitä kehtaa olla enää suomalainen urheilufani. Olisiko miesten viestistä vielä maineen palauttajaksi? Viesti kuitenkin kertoo joukkueen kokonaistasosta eniten. Vaikka Isometsä on nyt pois, niin odotukset viestiin ovat samat kuin aiempinakin vuosina. Lillehammer -94, pronssia. Thunder Bay -95, hopeaa. Trondheim -97, hopeaa. Nagano -98, pronssia. Ramsaussa -99 oltiin kuitenkin suureksi pettymykseksi jääty jopa ilman mitalia. Vaikka Suomi ei ehkä suurin suosikki viestiin koskaan ollutkaan, niin kultaan oli aina mahdollisuus. Kuten tänäänkin. Voisiko viimein olla se päivä kun miesten viestihiihdosta tulee kultaa? Se vasta olisikin mannaa kaiken doping-paskan ja Ramsaun viestipettymyksen jälkeen
Liikuntatunnin jälkeen äkkiä pyörällä kotiin, loppuratkaisuun pitäisi ehtiä. Olisipa Suomi vielä kultakamppailussa mukana. Kiire ja into on niin kova etten ehdi katsoa tuleeko autoja ennen kuin painan suojatielle. Tulihan sieltä. Onneksi olin pari sekuntia edellä. Kotona tv auki, ankkuriosuus on juuri alkamassa. Suomi ja Norja lähtevät yhtä aikaa selvässä johdossa viimeiselle osuudelle. Mika Myllylä lyö heti alussa Tor Arne Hetlandille luun kurkkuun ja ratkaisee viestin samantien! Jes, mahtavaa! Kultaa tulee! Loppu on pelkkää kosmetiikkaa ja lopusta saa vain nauttia. Myllylän lasketellessa alamäessä johtoasemassa kuvakulma ja hengityshöyry saa näyttäämään siltä kuin Myllylä piereskelisi. Tiedä sitten vaikka sitäkin siinä olisi ollut mukana.
Suomi siis voittaa ja 15-vuotias Rara tuulettelee yksin kotona. Ai, että! Kultaa siitä ehkä kaikkein kovimmasta, miesten 4x10 km viestihiihdosta. Vielä yksi koulupäivä ja sitten hiihtolomalla Ylläkselle. Huomenna saa vielä koulussa hehkuttaa kultaa ja spekuloida viittäkymppiä.
Kiitos Janne, Harri, Sami ja Mika! Suomen hiihto- ja urheilumaine oli kuin olikin pelastettu. Kuinka ylpeä sitä saikaan olla, että on suomalainen urheilufani!