Noilla kausilla sadan pisteen ylityksiä nähtiin ainoastaan kaksi. Daniel Sedin 104 pistettä, Malkin 109 pistettä ja tuolla tynkäkaudella ainoastaan kaksi pelaajaa oli yli 100 pisteen tahdissa. Crosbyn ppg oli 1,56 ppg ja St.Louisin 1,25.Näissä 99 pelissä Crosby teki 159 pistettä, mikä 132 pisteen tahtia täydellä kaudella. 100 pistettä on siis aika lailla kevyt arvio sille, millaisiin tehoihin Crosby olisi yltänyt ilman vakavia loukkaantumisia.
Riippuu varmaan millaisesta arvostuksesta puhutaan. Joku pelaaja voi olla hemmetin hyvä, ehkä jopa maailman parhaimmistoon kuuluviaTuntuu että Crosbyä arvostettiin enemmän joskus 10 vuotta sitten, ennen kuin NHL:llään tuli uusi kaikkien lempi lapsi McDavid jolloin Crosby jäi taustalle ja "unohtui".
Samaan syssyyn vielä kasvavat maalimäärät juuri herran primevuosien jälkeen, mikä näyttää taas hyvälle näiden uusien supertähtien eduksi.
Vaikkei Sid koskaan paukuttanut mitään historiankirjoihin jääviä teholukemia yksittäisillä kausilla, jää hän kuitenkin historiaan erinomaisen kokonaisvaltaisena "aikansa parhaana" pelaajana, kirien monien muiden kovempia hyökkäystehoja iskeneiden pelaajien ohitse.
Ron Francis on varmaan aika hyvä veikkaus sekä aloitusvoittojen, että aloitusmäärien kärkeen. Ronnie tunnetaan ehkä koko NHL:n historian parhaana aloittajana ja otteluita on 3. eniten senttereistä. Eikös se Ronnie käynyt aina kaapimassa aloitukset, vaikka siellä olisi ollut Mariota sun muuta kentällä samaan. Mitenköhän pelikatkojen määrä vertautuu entisajoista tähän päivään?Messier on luultavasti hyvinkin korkealla aloitusvoittojen määrässä, mikäli sellaiset olisi saatavilla koko NHL:n historian ajalta, mutta hänen kohdalla pitää muistaa että pelasi uransa alkuvuosina paljon laiturina. Messier siirtyi vakituiseksi sentteriksi vasta kuudennella NHL-kaudellaan. Laiturina pelaaminen ei toki tarkoita etteikö olisi voinut paljoa ottaa aloituksiakin tuolloinkin, mutta luultavaa ettei kuitenkaan samassa määrin kuin sitten sentteriksi siirryttyään, ja siten tuo alentaa varmaan hänen oletettavia uran aloitusvoittomääriä aika hyvin.
Kun katselee noita sentterien pelimääriä ja yleisesti pelaajien tasoa aloittajina (siltä osin kuin tilastoja tarjolla) ja mainetta sillä osa-alueella, niin varmaan Ron Francis listalla kärjessä jos olisi täydelliset tilastot saatavilla. Sitten seuraavina näitä Brind'Amoureita ja kumppaneita tosiaan, mutta Crosby näilläkin lukemilla olisi varmaan top-10:ssä, helposti vähintään ainakin top-20:ssä.
"On joo" T: Teppo Winnipeg, TorinoKovaa on ukon tahti, jos vielä 37-vuotiaana painaa yli pinna per peli tahdilla.
Ja syksyllä tulee täyteen 20 vuotta ukon ensimmäisistä NHL-peleistä. Aika älytöntä miettiä, että miten pitkään on jo pelannut. Aloitti NHL-uransa samalla kaudella, kun Torinon olympialaiset pelattiin.
On siitä jo hetki vierähtänyt.
Alkuperäinen lempinimihän oli Sid the Kid. Sen käyttö lienee vähentynyt viimevuosina.Aika hulluahan se on, että nämä nuoret hurjat Sid ja Ovy pelaavat jo 20:tta kauttaan. Juurihan he olivat tulokkaita.
En nyt ole ihan varma miten vertautuvat mutta ne pakolliset mainoskatkot ovat suhteellisen uusi keksintö ja sitähän Scotty Bowman keksi käyttää hyväkseen. Kun tulee pidempi katko niin voi laittaa taas Lemieux'n kentälle, kun herra pääsi lepäämään välissä. Samoin sitten Ken Dryden puhui siitä miten kellotti itse vaihtojen pituuksia jostain 1970/1980-luvuilta ja sitten vertasi niitä sen hetkisiin vaihtoihin (noin 2010). Aiemmin joku Lafleur veteli kahden minuutin vaihtoa, nykyään vedetään 50 sekunnin. Silloin toki myös liu'uttiin huomattavasti enemmän, eikä vedetty täysiä koko vaihtoa kuten nykyään.Ron Francis on varmaan aika hyvä veikkaus sekä aloitusvoittojen, että aloitusmäärien kärkeen. Ronnie tunnetaan ehkä koko NHL:n historian parhaana aloittajana ja otteluita on 3. eniten senttereistä. Eikös se Ronnie käynyt aina kaapimassa aloitukset, vaikka siellä olisi ollut Mariota sun muuta kentällä samaan. Mitenköhän pelikatkojen määrä vertautuu entisajoista tähän päivään?
En nyt ole ihan varma miten vertautuvat mutta ne pakolliset mainoskatkot ovat suhteellisen uusi keksintö ja sitähän Scotty Bowman keksi käyttää hyväkseen.
Sellaiset vähän reilut 32 vuotta varmaan. Satavuotisen sarjan historiassa suhteellisen uusi asia siis.Ei kai kovin uusi jos Bowman on tätä hyödyntänyt. Bowman on valmentanut viimeksi NHL:ssä liki 25 vuotta sitten. Noh, suhteellista kuten sanoitkin.
Hienointahan Sid The Kid tarinassa on se tapa miten kampesi aikansa suurimmaksi pelaajaksi. Aloitukset taisi olla heikkous ja kesän jälkeen vahvuus, samoin laukaus ja maalin tekeminen ei muka ollut kovalla tasolla ja kappas kun seuraavan kesän jälkeen paukutti 50+ maalia.Tuntuu että Crosbyä arvostettiin enemmän joskus 10 vuotta sitten, ennen kuin NHL:llään tuli uusi kaikkien lempi lapsi McDavid jolloin Crosby jäi taustalle ja "unohtui".
Samaan syssyyn vielä kasvavat maalimäärät juuri herran primevuosien jälkeen, mikä näyttää taas hyvälle näiden uusien supertähtien eduksi.
Vaikkei Sid koskaan paukuttanut mitään historiankirjoihin jääviä teholukemia yksittäisillä kausilla, jää hän kuitenkin historiaan erinomaisen kokonaisvaltaisena "aikansa parhaana" pelaajana, kirien monien muiden kovempia hyökkäystehoja iskeneiden pelaajien ohitse.
Lahjakkuudeltaan toki täysin ylivertainen aikanansa, mutta kun tuota nyt on noin 1300 peliä omin silmin seurannut, juurikin tuo mihin viestissäsi viittaat, on mielestäni Sidin suurin vahvuus.Hienointahan Sid The Kid tarinassa on se tapa miten kampesi aikansa suurimmaksi pelaajaksi. Aloitukset taisi olla heikkous ja kesän jälkeen vahvuus, samoin laukaus ja maalin tekeminen ei muka ollut kovalla tasolla ja kappas kun seuraavan kesän jälkeen paukutti 50+ maalia.