Uudessa Urheilulehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli Anaheimista, jossa siis valmentaa Shedsin hyvä ystävä Randy Carlyle. Ilmeisesti ihan täyttä puppua ei ole näiden kaverusten yhteistyö vai kuulostaako tutulta:
Janne Eerikäinen Urheilulehti:
"Anaheim ei tasakentällisin pyri jatkuvaan lyhytsyöttöpeliin, vaan peliä avataan paljon ristikkäiselle laidalle pitkillä syötöillä. Tämä on loogista, koska hyökkääjistä parhaat ovat laitahyökkääjiä. Vanhan koulukunnan valmentajan Randy Carlylen tarkoituksena on selkeästi saada Selänne ja kumppanit liikkeelle pitkillä avauksilla. Laiturit eivät usein edes kelaa vauhtia kovin alhaalta. Pitkistä avauksista huolimatta hyökkäyksiin ehtii loppuvaiheessa mukaan useampi mies ja siniviiva ylitetään karmealla vauhdilla. Anaheimin peli onkin eräänlaista piilovastahyökkäämistä."
Joku jolla on mahdollisuus nähdä enemmänkin Anaheimin pelejä, voisi vähän kommentoida pelityylien yhtäläisyyksiä. Tulosta tuntuu tulevan molemmissa sarjoissa.
Onko kyse siis itsepäisestä fiaskokiekosta vai pelaamisesta vahvuuksien mukaan (laiturit) ja nerokkaasta pelitavasta, jota edes itse Sihvonen ei ole vielä kyennyt kattavasti analysoimaan?
Se mikä ehkä Jokereissa mättää eniten on näiden pakkien syöttöjen huono onnistumisprosentti ja tuloksena on suuri määrä pitkiä kiekkoja. Anaheimissa sentään luutii NHL:n ehkä paras puolustus ja nimenomaan kiekollisesti. Kunhan Lepistö palaa takaisin ja muutkin nostavat tasoaan luulen, että hyökkäysten tehokkuuskin paranee. Hyvää tässä pelityylissä on nimenomaan tuo Eerikäisenkin mainitsema vastahyökkäysmäisyys: vastustajan puolustus päästään avaamaan ennen kunnollista organisointia, kun ei aleta kelaamaan vauhtia omalta alueelta. Molemmilla pelityyleillä on selkeät vahvuutensa, mutta lyhytsyöttöpeli vaatii varmastikin hirveästi toistoja ja kiekollisesti ja peliälyllisesti taitavia pelaajia. Ongelmana Shedden-tyylissä on sitten hyökkäys organisoitua puolustusta vastaan, jolloin peli näyttää usein ihan apuripoikien meiningiltä. Tällaisia tilanteita varten olisikin hyvä, että repertuaarista löytyisi myös organisoituja vaikkakin hitaampia hyökkäykseenlähtöjä.
Janne Eerikäinen Urheilulehti:
"Anaheim ei tasakentällisin pyri jatkuvaan lyhytsyöttöpeliin, vaan peliä avataan paljon ristikkäiselle laidalle pitkillä syötöillä. Tämä on loogista, koska hyökkääjistä parhaat ovat laitahyökkääjiä. Vanhan koulukunnan valmentajan Randy Carlylen tarkoituksena on selkeästi saada Selänne ja kumppanit liikkeelle pitkillä avauksilla. Laiturit eivät usein edes kelaa vauhtia kovin alhaalta. Pitkistä avauksista huolimatta hyökkäyksiin ehtii loppuvaiheessa mukaan useampi mies ja siniviiva ylitetään karmealla vauhdilla. Anaheimin peli onkin eräänlaista piilovastahyökkäämistä."
Joku jolla on mahdollisuus nähdä enemmänkin Anaheimin pelejä, voisi vähän kommentoida pelityylien yhtäläisyyksiä. Tulosta tuntuu tulevan molemmissa sarjoissa.
Onko kyse siis itsepäisestä fiaskokiekosta vai pelaamisesta vahvuuksien mukaan (laiturit) ja nerokkaasta pelitavasta, jota edes itse Sihvonen ei ole vielä kyennyt kattavasti analysoimaan?
Se mikä ehkä Jokereissa mättää eniten on näiden pakkien syöttöjen huono onnistumisprosentti ja tuloksena on suuri määrä pitkiä kiekkoja. Anaheimissa sentään luutii NHL:n ehkä paras puolustus ja nimenomaan kiekollisesti. Kunhan Lepistö palaa takaisin ja muutkin nostavat tasoaan luulen, että hyökkäysten tehokkuuskin paranee. Hyvää tässä pelityylissä on nimenomaan tuo Eerikäisenkin mainitsema vastahyökkäysmäisyys: vastustajan puolustus päästään avaamaan ennen kunnollista organisointia, kun ei aleta kelaamaan vauhtia omalta alueelta. Molemmilla pelityyleillä on selkeät vahvuutensa, mutta lyhytsyöttöpeli vaatii varmastikin hirveästi toistoja ja kiekollisesti ja peliälyllisesti taitavia pelaajia. Ongelmana Shedden-tyylissä on sitten hyökkäys organisoitua puolustusta vastaan, jolloin peli näyttää usein ihan apuripoikien meiningiltä. Tällaisia tilanteita varten olisikin hyvä, että repertuaarista löytyisi myös organisoituja vaikkakin hitaampia hyökkäykseenlähtöjä.
Viimeksi muokattu: