Ringeten ja jääkiekon pelaaminen rinnakkain nousee aika ajoin esiin. Tässä puntaroinnissa kannattaa ottaa huomioon taloudellinen puoli. Harrastajalle jääkiekko on sinällään jo melko hintava harrastus, ja kun siihen lyö kylkeen toisen melko hintavan harrastuksen kulut, niin se karsii potentiaalisia rinnakkainpelaajia.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kokkolalaisten hurja liito sai jatkoa – Hermekselle kahdeksas peräkkäinen voitto ja Mestiksen kärkipaikkaLue lisää »
-
Jakub Málek ohittamaton este espoolaisilleLue lisää »
-
Liiga-kierros: Ilves nollasi kivikovan, SaiPan huima putki sai jatkoa, KalPa tarvitsi jatkoajanLue lisää »
-
SHL-viikkokatsaus: Sarjanousija kärkipaikalla − NHL-konkari Jakob Silfverberg vei kasvattajaseuransa huipulleLue lisää »
-
Saija Tarkin paita kohosi Raksilan hallin kattoon tunteikkaassa seremoniassaLue lisää »
-
Liiga-kierros: Tappara käveli Sportin yli – kirvesrintojen debytantti osui välittömästiLue lisää »
Seura- ja sarjatasolla pelattava tyttökiekko
- Viestiketjun aloittaja Alavaari
- Alkaa
-
- Aihetunnisteet
- tyttökiekko
- 6 508
- 73
Taas esimerkki Raumalta. Juttelin Lukon koutsin kanssa jossain vaiheessa ja kun pelasi Lukossa toista niin esim 8 vuotiaana toinen laji siihen rinnalle nosti kulua kaudessa 150 €. Eli tämänkin voi hoitaa fiksusti.
Ilveksessä ehdotettiin ringeten puolelle oman neidin osalta viime kaudella, että kun olisi halua jaksaa mutta kiekko on päälaji ja aikaa vähän niin voiko maksaa osallistumisen mukaan. Kun molemmat lajit samassa seurassa. Ringeten vastaus oli "kaikki maksaa täyden maksun".
Ei sitten ole enää pelattu rinkulaa.
Tälle vuodelle ei sitten enää olekaan tuon ikäisille joukkuetta ringetessä. Kumma homma
Niin, tuolla toisessa ketjussa olin tämmöistä mieltä:
No tyttökiekkotyöryhmien toiminta on yksi esimerkki. Harrastelätkätoimikunnat toinen.
Olen joskus jossain tyttökiekkopalavereissa ollut. Siellä puheltiin ihan kivoja asioita, ja ne toimijat sitten saivat tietää toisiltaan kaikenlaista. Mutta muut eivät saaneet. Tai varmaan niistä tuli jotain muistioita perään niille ihmisille, jotka olivat paikalla, ja nohevimmat ehkä jakoivat niitä eteenpäinkin. Mutta kyllä olisi olemassa tehokkaampia tiedonjakomenetelmiä kuin tuommoinen mailien forwardointi.
Tähän tiedonjakoon liittyy myös tietty metataso: vaikka jaetut sisällöt eivät olisikaan kummoisia, läpinäkyvässä toiminnassa muiden ei sitten tarvisi arvuutella, että mitähän kaikkea siellä on suhmuroitu.
Edit: Avataanpa nyt ihan konkretian kautta. Joskus taannoin alueella pyöri jotain tyttöjen tehojäätoimintaa. Näistä puheltiin ehkä toimikunnissa ja ehkä valmennusvastaaville lähti maileja, että tuolloin ja tuolloin tyttöpelaajat tervetulleita tehojäälle. Satun tietämään, että nämä viestit eivät sitten ihan joka seurassa valmennuspäälliköiltä tai joukkueenjohtajilta kohteeseen (tyttöpelaajien vanhemmille) asti päätyneet. Parempi olisi tiedottaa jossain sellaisessa kanavassa, missä kaikki kiinnostuneet voisivat "tilata" tiedotteet, eikä niiden perillemeno olisi välikäsien varassa.
No tyttökiekkotyöryhmien toiminta on yksi esimerkki. Harrastelätkätoimikunnat toinen.
Olen joskus jossain tyttökiekkopalavereissa ollut. Siellä puheltiin ihan kivoja asioita, ja ne toimijat sitten saivat tietää toisiltaan kaikenlaista. Mutta muut eivät saaneet. Tai varmaan niistä tuli jotain muistioita perään niille ihmisille, jotka olivat paikalla, ja nohevimmat ehkä jakoivat niitä eteenpäinkin. Mutta kyllä olisi olemassa tehokkaampia tiedonjakomenetelmiä kuin tuommoinen mailien forwardointi.
Tähän tiedonjakoon liittyy myös tietty metataso: vaikka jaetut sisällöt eivät olisikaan kummoisia, läpinäkyvässä toiminnassa muiden ei sitten tarvisi arvuutella, että mitähän kaikkea siellä on suhmuroitu.
Edit: Avataanpa nyt ihan konkretian kautta. Joskus taannoin alueella pyöri jotain tyttöjen tehojäätoimintaa. Näistä puheltiin ehkä toimikunnissa ja ehkä valmennusvastaaville lähti maileja, että tuolloin ja tuolloin tyttöpelaajat tervetulleita tehojäälle. Satun tietämään, että nämä viestit eivät sitten ihan joka seurassa valmennuspäälliköiltä tai joukkueenjohtajilta kohteeseen (tyttöpelaajien vanhemmille) asti päätyneet. Parempi olisi tiedottaa jossain sellaisessa kanavassa, missä kaikki kiinnostuneet voisivat "tilata" tiedotteet, eikä niiden perillemeno olisi välikäsien varassa.
Viimeksi muokattu:
Siirrän tän nyt maajoukkueketjusta tänne vaikka kyllä tää maajoukkuehommiakin sivuaa. Pingataan tähän myös @lunde ja @JypFabu peukuttajista mukaan.
Nyt ollaan virkistävän keskustelun äärellä. Tämä on sinänsä totta, mutta heitän myös kysymyksen, kärsivätkö nämä poikapolulla pelaavat tytöt tästä jollain tapaa? Uskon, että sosiaalisista syistä olisi joskus kiva kohdata muita tyttöpelaajia, mutta entä muuten? Onko siellä joku aivan pimennossa tyttöjen Pohjola-leireistä tai seuraako tästä eristäytymisestä poikien joukkoon muuten jotain, missä olisi tarvinut enemmän pumpata pelaajaan intoa, uskoa omiin taitoihin tai muuta vastaavaa? Uskoisin, että nämä pelaajat aika laajalti kuitenkin noteerataan alueen naisjoukkueissa varsinkin U15-U16 -tasoilta, ja yhteydenottoja alkaa tulla.
Joo. Mää yritän miettiä sitä vaihtoehtoista strategiaa ja toimenpiteitä, joihin paukut olisi voinut laittaa. Kartoitustapahtumat oli yksi konkreettinen esimerkki. Mitäs muuta? Mun oma fiilis on, että poikajoukkueiden kautta ei olisi kovin hirveän paljoa todellista kasvupotentiaalia, mutta voin aivan hyvin olla väärässä.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tää harrastajamäärän kasvatuspyrkimys tarvitaan joka tapauksessa, mutta että se ei vielä nykyisellään riitä, vaan tarvittaisiin merkittävästi kovempaa kasvua. Sitä en sano, etteikö toi poikapolun kulkeminen vaatisi omia tukitoimenpiteitään, mutta en toistaiseksi hahmota, mitä ne olisivat - paitsi tyttöryhmistä sinne kannustaminen, mutta sekin vaatii ne tyttöryhmät.
Toistan nyt vielä erikseen sen, että mun havainnon mukaan tytöt monesti aloittavat lajin vähän myöhemmin kuin pojat, ja sekä tästä että muista syistä poikaryhmiin liittymiselle on toisinaan kynnystä. Kieltämättä tulee mieleen, olisiko olemassa toimenpiteitä, joilla tätä kynnystä ja myös aloitusikää voitaisiin laskea.
Nyt ollaan virkistävän keskustelun äärellä. Tämä on sinänsä totta, mutta heitän myös kysymyksen, kärsivätkö nämä poikapolulla pelaavat tytöt tästä jollain tapaa? Uskon, että sosiaalisista syistä olisi joskus kiva kohdata muita tyttöpelaajia, mutta entä muuten? Onko siellä joku aivan pimennossa tyttöjen Pohjola-leireistä tai seuraako tästä eristäytymisestä poikien joukkoon muuten jotain, missä olisi tarvinut enemmän pumpata pelaajaan intoa, uskoa omiin taitoihin tai muuta vastaavaa? Uskoisin, että nämä pelaajat aika laajalti kuitenkin noteerataan alueen naisjoukkueissa varsinkin U15-U16 -tasoilta, ja yhteydenottoja alkaa tulla.
Joo. Mää yritän miettiä sitä vaihtoehtoista strategiaa ja toimenpiteitä, joihin paukut olisi voinut laittaa. Kartoitustapahtumat oli yksi konkreettinen esimerkki. Mitäs muuta? Mun oma fiilis on, että poikajoukkueiden kautta ei olisi kovin hirveän paljoa todellista kasvupotentiaalia, mutta voin aivan hyvin olla väärässä.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tää harrastajamäärän kasvatuspyrkimys tarvitaan joka tapauksessa, mutta että se ei vielä nykyisellään riitä, vaan tarvittaisiin merkittävästi kovempaa kasvua. Sitä en sano, etteikö toi poikapolun kulkeminen vaatisi omia tukitoimenpiteitään, mutta en toistaiseksi hahmota, mitä ne olisivat - paitsi tyttöryhmistä sinne kannustaminen, mutta sekin vaatii ne tyttöryhmät.
Toistan nyt vielä erikseen sen, että mun havainnon mukaan tytöt monesti aloittavat lajin vähän myöhemmin kuin pojat, ja sekä tästä että muista syistä poikaryhmiin liittymiselle on toisinaan kynnystä. Kieltämättä tulee mieleen, olisiko olemassa toimenpiteitä, joilla tätä kynnystä ja myös aloitusikää voitaisiin laskea.
Tätä syytä vielä kommentoida:
En pidä itsekään kyllä tyttökiekkokoordinaattoreiden tekemisen kokonaisuutta täysin onnistuneena. Tämä ei vältämättä ole millään tavalla näiden henkilöiden vika. Ongelma kiteytyy siihen, että todellinen pelaajamääriin yms. vaikuttava toiminta ja sen välitön koordinointi tapahtuu seuroissa, jolloin tyttökiekkokoordinaattoreiden toiminta jää ylätasolle tavallaan jopa vähän peesailemaan sitä, mitä seuroissa tapahtuu jo joka tapaukesssa.
Minäpä nyt jatkan monologia täällä. Tässä puhutaan nimenomaan tyttöryhmistä, kun en ole ollut mukana lapsuusvaiheen poikajoukkueissa, joissa olisi myös tyttöpelaajia.
Tajusin juuri, että ainakin omissa ympäristöissäni tyttöryhmän kanssa toimiminen on ollut monin verroin kuormittavampaa kuin poikien. Toki myös monilta osin eri lailla palkitsevaa.
Mutta jos vähän avaan: toimintaan tulevat lapset ja vanhemmat tarvivat usein paljon enemmän tukea, ohjeita ja kannustusta kuin poikaryhmissä, varmastikin esim. ohuemman lajitaustan ja erilaisten kulttuuristen odotusten takia. Lisäksi seuroissa toiminta voi olla tempoilevaa, uusia toimintamuotoja etsitään koko ajan, ei ole samalla tavalla vakiintunutta sarja- ja turnausohjelmaa kuin pojilla, rekrytointitoimenpiteitä pitäisi koko ajan jaksaa aktiivisesti miettiä, ja osittain tämän rinnalla ja osittain lisäksi on myös jääkiekkoliiton toiveet erilaisista tyttötapahtumista. Toimihenkilöitä on korkeintaan kourallinen ja tyypillisesti toiminnan kantaminen ajautuu harvoille harteille. Kyllä näitä harteita monesti löytyy, mutta eivät ne loputtomiin jaksa toimintaa kannatella varsinkaan sen mahdollisesti laajetessa useisiin ikäryhmiin.
Tähän tarvisi mielestäni löytää jotain konsteja: miten pystyttäisiin luomaan rakenteita, joissa ihminen voi tulla mukaan taustatiimiin yhdeksi rattaaksi koneistoon kokematta, että tarvii kantaa liian isoa taakkaa harteillaan.
Toki tilanne on ihan eri, jos pystytään palkkaaman ihminen toimintaa koordinoimaan. Yleensä nämä kuitenkin tehdään vapaaehtoispohjalta.
Tajusin juuri, että ainakin omissa ympäristöissäni tyttöryhmän kanssa toimiminen on ollut monin verroin kuormittavampaa kuin poikien. Toki myös monilta osin eri lailla palkitsevaa.
Mutta jos vähän avaan: toimintaan tulevat lapset ja vanhemmat tarvivat usein paljon enemmän tukea, ohjeita ja kannustusta kuin poikaryhmissä, varmastikin esim. ohuemman lajitaustan ja erilaisten kulttuuristen odotusten takia. Lisäksi seuroissa toiminta voi olla tempoilevaa, uusia toimintamuotoja etsitään koko ajan, ei ole samalla tavalla vakiintunutta sarja- ja turnausohjelmaa kuin pojilla, rekrytointitoimenpiteitä pitäisi koko ajan jaksaa aktiivisesti miettiä, ja osittain tämän rinnalla ja osittain lisäksi on myös jääkiekkoliiton toiveet erilaisista tyttötapahtumista. Toimihenkilöitä on korkeintaan kourallinen ja tyypillisesti toiminnan kantaminen ajautuu harvoille harteille. Kyllä näitä harteita monesti löytyy, mutta eivät ne loputtomiin jaksa toimintaa kannatella varsinkaan sen mahdollisesti laajetessa useisiin ikäryhmiin.
Tähän tarvisi mielestäni löytää jotain konsteja: miten pystyttäisiin luomaan rakenteita, joissa ihminen voi tulla mukaan taustatiimiin yhdeksi rattaaksi koneistoon kokematta, että tarvii kantaa liian isoa taakkaa harteillaan.
Toki tilanne on ihan eri, jos pystytään palkkaaman ihminen toimintaa koordinoimaan. Yleensä nämä kuitenkin tehdään vapaaehtoispohjalta.
Niin, @obi-wan , en usko että olemme kovin eri mieltä siitä, mihin olisi hyvä lopulta pyrkiä.
Mun argumentti tyttöryhmien puolesta on, että tarvitaan joka tasolla esikuvia ja edelläkävijöitä sekä tietoisuutta siitä, että tytöt harrastavat lajia.
On erittäin hyvä, jos tänään joku 4-vuotias tyttö innostuu mukaan. Mun väite on siis se, että tämä tapahtuu helpommin tuttavapiireissä, missä joku tyttö jo valmiiksi pelaa.
Mun havainto on, että varsinkin isoissa kaupungeissa tämä poikien mukana pelaaminen takkuaa (lukumäärällisesti). Tähän voi osittain liittyä se, että tarjolla on tyttöryhmiä, eli sitä viisauttakin tosiaan tarvitaan, ettei kaikkien harrastaminen jäisi harrastetasolle.
Jos mennään ihan konkretian tasolle, tästä Oulun seudulta väittäisin, että jos tarkastellaan viimeisen 10 vuoden aikaisia tyttöryhmiä, ensinnäkin niistä tulee (on jo vähäisissä määrin tullut) joitain liigapelaajia, hyvä joukko alempien naisten sarjatasojen pelaajia, ja lisäksi kymmeniä harrastajia, jotka eivät ilman näitä tyttöryhmiä olisi jääkiekkoa harrastaneet. Näille pelaajille syntyy myös lisää pikkusisaruksia, serkkuja, sisaren- ja veljentyttöjä ja muita sukulaisia, joilla on suorat kontaktit seuratoimintaan. Jos tämä yhteisö osataan hyödyntää, ja tulevat toimenpiteet suunnata viisaasti, määrä jatkaa kasvamistaan ja uusia pelaajia tulee, myös sinne poikaryhmiin.
Mutta ollaanpa myös realisteja: poikien luistelu- ja kiekkokouluihin hankkiutuminen ei ole täysin mutkatonta, ja moni sitä arastelee. Sen perään voi toki huudella ja huutelen itsekin, mutta mitäs me tehtäisiin että sitä oikeasti tapahtuisi nykyistä laajemmassa mittakaavassa?
Mun argumentti tyttöryhmien puolesta on, että tarvitaan joka tasolla esikuvia ja edelläkävijöitä sekä tietoisuutta siitä, että tytöt harrastavat lajia.
On erittäin hyvä, jos tänään joku 4-vuotias tyttö innostuu mukaan. Mun väite on siis se, että tämä tapahtuu helpommin tuttavapiireissä, missä joku tyttö jo valmiiksi pelaa.
Mun havainto on, että varsinkin isoissa kaupungeissa tämä poikien mukana pelaaminen takkuaa (lukumäärällisesti). Tähän voi osittain liittyä se, että tarjolla on tyttöryhmiä, eli sitä viisauttakin tosiaan tarvitaan, ettei kaikkien harrastaminen jäisi harrastetasolle.
Jos mennään ihan konkretian tasolle, tästä Oulun seudulta väittäisin, että jos tarkastellaan viimeisen 10 vuoden aikaisia tyttöryhmiä, ensinnäkin niistä tulee (on jo vähäisissä määrin tullut) joitain liigapelaajia, hyvä joukko alempien naisten sarjatasojen pelaajia, ja lisäksi kymmeniä harrastajia, jotka eivät ilman näitä tyttöryhmiä olisi jääkiekkoa harrastaneet. Näille pelaajille syntyy myös lisää pikkusisaruksia, serkkuja, sisaren- ja veljentyttöjä ja muita sukulaisia, joilla on suorat kontaktit seuratoimintaan. Jos tämä yhteisö osataan hyödyntää, ja tulevat toimenpiteet suunnata viisaasti, määrä jatkaa kasvamistaan ja uusia pelaajia tulee, myös sinne poikaryhmiin.
Mutta ollaanpa myös realisteja: poikien luistelu- ja kiekkokouluihin hankkiutuminen ei ole täysin mutkatonta, ja moni sitä arastelee. Sen perään voi toki huudella ja huutelen itsekin, mutta mitäs me tehtäisiin että sitä oikeasti tapahtuisi nykyistä laajemmassa mittakaavassa?
Viimeksi muokattu:
En ole missään vaiheessa ollut sitä mieltä etteikö tyttöryhmien kasvattamiseen tulisi pyrkiä.
Olen sitä mieltä, että nyt pitäisi painaa riskillä sekä / että eikä nyt valittu joko / tai.
Aiemmin mainitsit, että pitää olla erikoisyksilö jos meinaa tulla kiekkokouluiän jälkeen mukaan. Ilmeisesti oma lapseni on erikoisyksilö :D.
Polku:
Ringette, 3 kautta
Ringeten toisella kaudella sivussa tyttökiekkoon
Seuraavalla kaudella sateenvarjoseuran poikajoukkueeseen
Seuraavalla kaudella sateenvarjon kantajaan
Menossa toinen kausi ”logossa”, joukkue oman iän pojat
Okei, taitoluistelutausta helpotti mutta enemmän väitän tässä oli halu urheilla. Tyttöjen ryhmät on tällä hetkellä liian pitkään sitä samaa luistelukoulua. Vähänkin paloa niin siellä ei vaan lapsi osaa olla.
Aa, tämän käsitin väärin. Mutta toisaalta, kuten sanoinkin, en uskonut että me ollaan valtavan eri mieltä asioista.
No tuota, tunnetko monta vastaavaa? Minä en tunne yhtäkään. Toisaalta tarkoitin erityisesti tilannetta, missä ei olisi sitä tyttöryhmää taustalla. Tämmöisten kautta pari vuotta nuorempien poikien ryhmiin nousseita tiedän paljonkin. Mutta tästä nyt lienemme lopulta samaa mieltä, että tämä on hyvä kombo ja mahdollistaa nimenomaan myöhemmin mukaan tulleille tytöille mukaan pääsyn. Eikä tuossa oikestaan ole kovin oleellista se, onko tyttöpelaaja vuoden-pari vanhempi kuin pojat.
Tässä on kyllä variaatiota. Mutta tuo palo tehdä asioita on kyllä yksi kiistattoman tärkeä asia ja yksi tärkeimmistä "lahjakkuuden" muodoista jos nyt lahjakkuudesta haluaa puhua.
Yritin joskus aikoinaan tyttöryhmässä noudattaa jotain kausisuunnitelmaa, mutta semmoisen kanssa ollaan kyllä hirmu herkästi ongelmissa kun porukkaa tulee mukaan pitkin kautta ja lopulta ollaan jatkuvasti siinä tilassa, että osa kaipaisi jo uusia haasteita ja toisaalta ryhmässä on myös juuri jääurheilun aloittaneita. Eli joo kyllä noita kompromisseja taitoprogressioissa joudutaan väkisinkin tekemään.
Tässä hetkessä moni seura menee solmuun. Kun huomataan osan tytöistä haluavan enemmän ja heidän myös siihen pystyvän, heille ei osata tai haluta löytää paikkaa poikakiekon puolelta. Yksi iso syy tähän on raha. Pelko siitä, että tyttöryhmästä vähenee maksajat.
Esimerkiksi Ilveksen tytöistä poikiin siirtyvät löytävät itsensä Kisasta, Pinkkareista, Nokialta jne.
Kyllä asia on juuri näin ja kuten olen aikaisemminkin sanonut, monesti poikaryhmien valmentajat on vähän haluttomia ottamaan tyttöjä mukaan jos seurasta tyttöryhmäkin löytyy. Tässä tarvitaan vahvaa valmennusjohtoa. Joskus mulle on kyllä tullut myös vaikutelma, että siellä johtoportaissakin ajatellaan että nyt kaikki tytöt menee tyttöryhmään. No meidän seudulla tämä ei ole ollut kovin iso ongelma, kun varsin lyhyiden välimatkojen päästä on sitten löytynyt hyviä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Samoin olen siinä käsityksessä, että ikäluokat Kärpissä ovat koronan jälkeen pienentyneet, ja voi olla, että ikäluokan elinkelpoisuuden takaamiseksi on paljonkin aikaisempaa enemmän myötämielisyyttä uusille (tyttö-) pelaajille.
Raha on ehkä yksi homma, mutta yleisemmin resurssit. Paikallispolitiikasta (jäämaksut) riippuen alkuvaiheen toiminnan kulut voivat olla hyvinkin alhaisia. Kynnyskysymykseksi muodostuu kuitenkin helposti se, kuinka pienelle porukalle on perusteltua järjestää omaa jäätä. On niitä puolenkymmenen pelaajan vuoroja kyllä nähtykin. Tiedän kyllä senkin, että jaetuilla jäillä treenaamiseen liittyy monia haasteita mutta kyllä se aina mietityttää, eikö jotain kentällistä pelaajia saisi mahdutettua vaikka pienpeliä pelaamaan jonnekin MV-jään kulmaan.
Kävin läpi päivän kokoonpanoja N12-sarjapeleistä.
Eli sarja tarkoitettu 12-v ja alle tytöille, kuitenkin poikkeuksella ”jos ovat tason mukaisia pelejä”.
Tiedän, että kaikille pyritään löytämään pelipaikka mutta kun kokoonpanossa on syntymävuodella 2006 pelaaja ja esim HIFK jolta löytyy N15 peluuttaa 2008 ja 2009 syntyneitä niin onhan tässä menty perse edellä puuhun.
Mielummin 2015 ja 2016 tyttöjä noihin peleihin ja rakennetaan alhaalta eikä näin kun nyt
Jokaiselle jotain on ei mitään kellekään
Eli sarja tarkoitettu 12-v ja alle tytöille, kuitenkin poikkeuksella ”jos ovat tason mukaisia pelejä”.
Tiedän, että kaikille pyritään löytämään pelipaikka mutta kun kokoonpanossa on syntymävuodella 2006 pelaaja ja esim HIFK jolta löytyy N15 peluuttaa 2008 ja 2009 syntyneitä niin onhan tässä menty perse edellä puuhun.
Mielummin 2015 ja 2016 tyttöjä noihin peleihin ja rakennetaan alhaalta eikä näin kun nyt
Jokaiselle jotain on ei mitään kellekään
Viimeksi muokattu:
Onko kukaan muuten koskaan kuullut, miten SJL ajattelee nämä sarjat ja sen, mitä nilllä tavoitellaan. Heitän nyt vain ilmoille pari spekulaatiota:
- Poikien kanssa pelaavat saavat jo riittävästi hyviä pelejä, eivätkä nämä N12 ja N15 ole heille ainakaan siinä mielessä tärkeitä, että tarvitaan aikaa jäällä.
- N16-SM:ää ajatellen toki jossain määrin tärkeä mahdollistaa edustusoikeuksien hankkimista, tähän taisi olla viime kaudella jotain omia N16-turnauksiaan?
- Voi tietysti myös spekuloida, tulisiko N16-SM:n olla enemmän seuran omaa pelaajakasvatustyötä kuvastava turnaus ja siis edustusoikeuskriteeri tiukempi kuin nykyään (5 peliä eli pari käytyä N16-turnausta riittää).
- Kaiken tämän pohjalta voisi heittää, että N12 ja N15 voisivat olla olla enemmän tyttöryhmien keskinäisiä, lähempänä harrastetasoa, ja SM-vaiheessa sitten vasta pääsääntöisesti keräilyerät poikaryhmistä?
- Ja kun nyt lähdettiin linjailemaan, niin eikö toisaalta N20-SM ole vähän turha? Liigan nuorisoketjujen mestaruusturnaus? Itse ruuvaisin noita niin, että olisi N15-SM ja N18-SM.
- Ja tosiaan kuten @obi-wan esitti , kaikissa sarjoissa ja turnauksissa kauttaaltaan tulisi olla tarkempana ikärajojen suhteen. SM:ssä ollaan toki jo nyt.
- Nyt kun joku kuitenkin sanoo, että ei enää saisi niin hyvin joukkueita turnauksiin, niin sitten voisi olla Pohjola-pre-campin kaltaisia leirejä ilman mitään kartoitusfunktiota, ihan vain että jaetaan pelaajia siniseen ja valkoiseen joukkueeseen ja pelaillaan paljon.
Tunnen nämä Kärppien joukkueet ja muutenkin alueen tyttökiekkotoiminnan kohtuullisen hyvin. No toki Kärpillä ei tällä hetkellä aikuistasolla kovin hyvin menekään. Tyttöjoukkueita tosiaan on, mutta ei ole tällä erää ollut kovin kauaa. Välillä oli kovin hiljaista, ja rakenteet ovat olleet jatkuvassa muutoksessa. Ei ne vaikutukset vielä edes oikein voi näkyä liigatasolla. Yhden pelaajan tiedän, joka on 2020-luvulla puhtaasti tyttö- ja naiskiekkopolulta ponnistanut liigaan. Aloitti lajin yläasteikäisenä.
Kuten Auroraliiga-ketjussa kävikin ilmi, ihan pelkästään se, että joukkueita on olemassa, ei välttämättä vielä tarkoita kovin isoja asioita. Nimimerkki @Jokakutihuti niitä ilmiöitä ruotikin, niitä ei tässä tarvitse toistaa, mutta siis nämä kaikki vaikuttavat siihen, millaisen kehitysympäristön nuo tyttöjoukkueet muodostavat. Ja siis joukkueet eivät tietysti ole sisaruksia keskenään joten vaihtelua on.
Kyllä kai se ihan normaalia junioritoimintaa on. Minä sanoisin, että noihin ryhmiin on ainakin historiallisesti hakeutunut osittain vähemmän kilpailullisia pelaajia, joiden urheilullinen tausta ei myöskään ole ollut yhtä vahva kuin pojilla. Lisäksi näitä pelaajia on niin vähän, että esim. peliajasta ei ole syntynyt kilpailua. En tavoita tuota ajatustasi, että huono lämäri ei johtuisi harjoittelun puutteesta; mistä sitten? Toistan itseäni, mutta minun mielestäni pääsarjatasolla ilmenevät puutteet lajitaidoissa johtuvat siitä, että kokonaisuutena vetovoimaa ja kilpailutilannetta ei ole niin laajalti että joukkueisiin puristuisi kovin valmiita timantteja. Tämä siis yhtään moittimatta pelaajia. Päinvastoin.
Todettakoon vielä, vrt. poikien harjoitusmäärät, että jos mietitään edustuksen takana tyttöryhmistä ponnistavia pelaajia, aika kaukana ollaan vaikkapa U18-SM-ryhmän tuntimääristä ainakin ohjatun harjoittelun puolesta. En moiti tässä joukkueita, pelaajia tai valmentajia, vaan totean vain: liigatason alapuolella on naisissa tarjolla paljon niukemmin joukkueharjoittelua kuin miesten puolella U20- ja U18-edustusjoukkueissa, luultavasti koskee myös U16:ta. Yksilöllisesti voi sitten tehdä vaikka mitä, ja innokkaimmat tietysti tekevätkin. Totean yleisellä tasolla, että en ole ollut jääkiekon parissa neljääkymmentä vuotta enkä muutenkaan kaikkea kokenut ja nähnyt, mutta olen kyllä viikoittain tekemisissä tämän seuraavan tason pelureiden kanssa, ja tälläkin viikolla tulee useampi jääkerta näissä ympyröissä. Tänä vuonna on tullut luisteltua kaikenlaisissa jännissä yhteyksissä mm. Auroraliigaa, naisten Mestistä, Suomi-Sarjaa sekä eri juniorisarjoja pelanneiden kanssa. Jokainen tietysti hahmottaa asioita omasta vinkkelistään ja peilaa kokemuksensa johonkin. Ja joo, veikkaan, että tämän tai ensi kauden aikana noita tyttöjoukkueista liigaan ponnistaneita tulee tälläkin alueella lisää, eli siinä mielessä olet kyllä ihan oikeilla jäljillä, mutta siis pelaajamäärät ovat toistaiseksi pieniä. Nyt alkaa kuitenkin hiljalleen näkyä tuloksia asioista, joita on alettu tehdä joitain vuosia sitten. Hiljalleen!
Edit: selvennetään nyt vielä, että mulle ei tule tästä mistään itselle mitään sulkia hattuun, en sano sitä. Olen vain kohtuullisissa tarkkailuasemissa hahmottamaan ainakin näin paikallisesti sitä, millaisella tekemisellä ja millaisista taustoista eri sarjatasoille päädytään pelaamaan.
Viimeksi muokattu:
TuplaNolla
Jäsen
Tyttöjen jääkiekkoilun suosio nopeassa kasvussa Kouvolassa
Vastuuvalmentaja Mimmi Gröndahl haaveilee nais- ja tyttökiekkoilun pysyvyydestä Kouvolassa ja siitä, että KooKoolla on jonain päivänä sarjaa pelaava naisten joukkue.
www.kouvolansanomat.fi
Tää uutinen on julkaistu viime keväänä. Eli lyhyesti Kouvolaan pyritään perustamaan KooKoolle tyttö joukkueita useampaan ikäluokkaan. No tämä on minusta hyvä juttu että Kouvolassa myös tyttöjä kiinnostaa jääkiekko ja KooKoo.
Ilmeisesti pidemmän aikavälin tavoite on saada tytöille pelaajapolku pikkujuniorista naisten edustusjoukkueeseen asti.
No katsellaan miten projekti etenee.
Tyttökiekkopoluista kun ollut puhetta, niin viikon takaa tällainen uutinen.
15-vuotias Eerika Kujala torjui Ilveksen maalilla RoKi-ottelussa ja hän on päivityksen mukaan ensimmäinen Ilveksen tyttökiekkopolun naisten joukkueeseen asti kahlannut pelaaja. Toki edelleen puhutaan yksittäisestä pelistä ja pelaajasta eli hänkin on Ilveksen naisten organisaatiossa suunnilleen kolmos- tai nelosmaalivahti, joka pelaa edelleen pääsääntöisesti akatemiajoukkueessa Naisten Suomi-sarjaa.
Edelleen on todennäköisempää, että naisten kilpajoukkueen pelaajia tulee enemmän poikien joukkueissa pelanneista tytöistä, mutta tyttökiekon pelaajapolun läpi käymälläkin se on mahdollista ja seurojen pelaajapolkuja varmasti pyritään kehittämäänkin siihen suuntaan. Asia ei onneksi ole myöskään joko tai, vaan moni tyttö pelaa jo nyt sekä tyttöjen, että poikien joukkueissa. Tyttökiekon pelaajapolun ei tarvitse myöskään tarkoittaa ahtaasti määriteltynä sitä, että pelattaisiin vain tyttöjen kanssa. Tuossa voi ja on hyväkin ottaa huomioon, mikä palvelee parhaiten niin pelaajan kehittymistä kuin myös seurojen tyttökiekon järjestämistä.
15-vuotias Eerika Kujala torjui Ilveksen maalilla RoKi-ottelussa ja hän on päivityksen mukaan ensimmäinen Ilveksen tyttökiekkopolun naisten joukkueeseen asti kahlannut pelaaja. Toki edelleen puhutaan yksittäisestä pelistä ja pelaajasta eli hänkin on Ilveksen naisten organisaatiossa suunnilleen kolmos- tai nelosmaalivahti, joka pelaa edelleen pääsääntöisesti akatemiajoukkueessa Naisten Suomi-sarjaa.
Edelleen on todennäköisempää, että naisten kilpajoukkueen pelaajia tulee enemmän poikien joukkueissa pelanneista tytöistä, mutta tyttökiekon pelaajapolun läpi käymälläkin se on mahdollista ja seurojen pelaajapolkuja varmasti pyritään kehittämäänkin siihen suuntaan. Asia ei onneksi ole myöskään joko tai, vaan moni tyttö pelaa jo nyt sekä tyttöjen, että poikien joukkueissa. Tyttökiekon pelaajapolun ei tarvitse myöskään tarkoittaa ahtaasti määriteltynä sitä, että pelattaisiin vain tyttöjen kanssa. Tuossa voi ja on hyväkin ottaa huomioon, mikä palvelee parhaiten niin pelaajan kehittymistä kuin myös seurojen tyttökiekon järjestämistä.
Eerika on toki alusta alkaen pelannut Pinkkareiden pojissa, ihan ensimmäisestä lunastetusta lisenssistä lähtien joten Ilveksen tyttökiekon pelaajapolun tuotteeksi nostaminen on käytännössä paskaa markkinointia.
Eli tulkinnanvaraista. Itse sanoisin sanoilla ”tyttö joka on pelannut tyttöjen pelejä Ilveksessä siinä sivussa kun on pelannut pääasiallisesti poikien kanssa”
TuplaNolla
Jäsen
Lueskelin eilen huvikseni nais- valmentajista jääkiekossa Suomessa. Kiinnostus aiheeseen heräsi kun tuli mieleen se kanadalainen nais- valmentaja joka on nykyään apuvalmentajana NHL:ssä.
No Suomessa ainakin Aurora liigassa on jonkun verran naisia valmentajina mutta mites muissa joukkueissa? Varmaan ehkä jossain tyttösarjoissa on naisia jonkun verran mutta onko yhdessäkään poikien / miesten sarjoissa yhtään naisvalmentajaa? Osaako esim @lunde tähän vastata?
No Suomessa ainakin Aurora liigassa on jonkun verran naisia valmentajina mutta mites muissa joukkueissa? Varmaan ehkä jossain tyttösarjoissa on naisia jonkun verran mutta onko yhdessäkään poikien / miesten sarjoissa yhtään naisvalmentajaa? Osaako esim @lunde tähän vastata?
Itse en tiedä muita kuin Kärppien liigajoukkueen fysiikkavalmentaja/fysioterapeutti Jenny Huttulan.
Linda Leppänen, Tappara U14 AAA
TuplaNolla
Jäsen
Finhockeyn mukaan u14 AAA:ssa Tapparalla olisi 2 eri joukkuetta eli Musta ja Sininen? Eli onko tämä Linda Leppänen kumman joukkueen päävalmentaja?
Ikäluokan
Tappara on aloittanut projektin. Tytöille on aloitettu harrastekiekko ja jos sieltä saa kipinän niin ohjaus poikajoukkueisiin, tällä hetkellä ilmeisesti se on tarkoitus pitää matalan kynnyksen toimintana.
Sitten taas sateenvarjon joukkueissa poikien kanssa pelaavista tytöistä on koottu ryhmä N16 SM-peleihin ja turnauksiin. Ensimmäisessä pelissä kävivät kaatamassa HPK:n jossa oli mukana ihan pelaajaa naisten Mestiksestä
Sitten taas sateenvarjon joukkueissa poikien kanssa pelaavista tytöistä on koottu ryhmä N16 SM-peleihin ja turnauksiin. Ensimmäisessä pelissä kävivät kaatamassa HPK:n jossa oli mukana ihan pelaajaa naisten Mestiksestä
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy