Parin vuoden seikkailu päättyy nyt. Ainakin toivottavasti. Viikonlopputörpöttely ja muu pikku tissuttelu saa luvan loppua. Ainakin pääosin. En vielä uskalla tehdä ihan 100% raittiuslupausta, mutta parhaani aion sen suhteen tehdä. Saunakaljan voin ehkä siemaista, joskus hyvän ruoan kanssa lasin punkkua ja ehkä kahvin kanssa konjakin.
Rexikin muutti Italiaan, eikä oikein tunnu kotiutuvan.
Pari vuotta sitten vaimo, siis nyk.ex, kertoi meidän 8v-hääpäivänä haluavansa erota. No sitten erottiin. Siitä muutaman viikon päästä isoveli otti ja kuoli, -55 syntynyt. Jo aiemmin oli myös oma terveyteni ollut heikoissa kantimissa, eikä nuo paljon asiaa parantaneet. Kesän - syksyn aikana ei enää voimat riittäneet oman lafkan pyörittämiseen. Sain onneksi sovittua uudesta duunista, sorvin ääreen kk-palkalle. Sattui vain vanhan asunnon myynti, muutto uuteen asuntoon, firman alasajo ja muutto uuteen duuniin n. yhden kuukauden sisään. Aika stressaavaa aikaa. Ja juuri kun olin luullut saaneeni asiat johonkin malliin, faija kuoli. Ja minun piti hoitaa kaikki asiat, kun isobroidi oli jo kuollut ja pikkusysteri asuu nykyään vähän kauempana.
Kesä ja syksy meni sitten aika sumussa. Jep jep. Asustelin Kalliossa. Yksin. Kyllähän sen tietää. No muutama kuukausi sitten rempaisin. Olin tapaillut jo jonkun aikaa yhtä entistä mukavaa naisenpuolta. Joulukuun alussa muutimme yhteen ja nyt viikonloppuna päätin, että kaikki vanhat asiat jätetään taakse, ja uudet asiat odottavat edessä. Siihen liittyy myös oleminen selvinpäin ja asiallisena.
Hyvä ja asiallinen ketju, jota en ole aiemmin edes huomannut.
Ja kyllä se Rexikin rauhoittuu. Ehkä minäkin.