Viestin lähetti Pikku Myy
Miksi, oi miksi julkisissa tiloissa on miesten ja naisten huussit erikseen? Ja useimmiten vielä täysin eri puolilla rakennusta.
Viestin lähetti Playmaker
Ongelmahan (?) on se, että ne on molemmilla puolilla väärin päin ja kysymys kuuluu; onko tällä mitään väliä?
Viestin lähetti Johnny Cool
Mitä tarkoittaa englanninkielen sanat:
vivid
timid
mishief
mayhem
ambush
Viestin lähetti Kyösti
Tietääkö kukaan onko Englannilla maajoukkuetta kiekossa ollenkaan? Ei tuntunut netistä löytyvän... Kiinnostaisi myös tietää mistä joukkueen pelipaidan voisi saada, mikäli joukkuetta on edes olemassa.
Viestin lähetti Carlos
Englannista en tiedä, mutta Iso-Britannialla kylläkin, jos sitä tarkoitit. Kyseinen maa on muuten maailman ensimmäinen jääkiekon maailmanmestari, vaikkakin nykyään taitaa pelailla B-sarjassa.
Pelipaidasta ei sitten mitään hajua.
EDIT: eikä tuosta niin montaa vuotta ole kun viimeksi olivat mukana A-ryhmän MM-kisoissa.
Viestin lähetti Kyösti
Tietääkö kukaan onko Englannilla maajoukkuetta kiekossa ollenkaan? Ei tuntunut netistä löytyvän... Kiinnostaisi myös tietää mistä joukkueen pelipaidan voisi saada, mikäli joukkuetta on edes olemassa.
Viestin lähetti HABS #11
Taitaa iso-britannia olla jota suomi ei ole koskaan voittanut. Joka kerta kun on kohdattu niin on tullut pataan! Kenelläkään tarkempaa tietoa?
Viestin lähetti Snakster
Tarkkaan en muista lukemia enkä vuosia, mutta joskus historian aamuhämärissä on kohdattu kahdesti. Toinen peli päättyi tasan ja toisessa tuli dunkkuun.
Viestin lähetti Maple Leaf
Tilastot ovat muutenkin hauskoja. Esimerkiksi Hollantia vastaan Suomi ei ole MM-tasolla yltänyt koskaan edes tasapeliin, voitosta nyt puhumattakaan. Tulppaanimaan karskit kaverit nimittäin voittivat Suomen vuoden 1939 MM-kisoissa 2-1. Jos tulos tuntuu koomiselta, on hyvä muistaa hollantilaisten olleen aina luistelijakansaa.
Vuoden -81 kisojen otteluita en tähän hätään pysty muistamaan, mutta Iso-Britannia on mielestäni ainoa maa, jota maajoukkue ei koskaan ole pystynyt ainakaan arvokisoissa voittamaan. Kysymys on ollut useissa eri tietokilpailuissa esillä.Viestin lähetti jepujee
Eikös Suomi kuitenkin rökittänyt 1981 Ruotsin kisoissa käväissyttä Hollantia ihan mukavasti? Olikohan peräti kaksinumeroisin lukemin? Ei ole nyt mitään mistä tarkistaa,
enkä netistäkään äkkiseltään löytänyt, mutta vahva muistikuva mulla tuon tapaisesta on.
Nyt pannaan minun espanjan osaaminen kyllä todella koetukselle, mutta parhaani lupaan yrittää. Lähdetään nyt siitä, että paino on ainakin normaalitapauksessa toiseksi viimeisellä tavulla eli haavit ja slaavit ovat vielä mukana matkassa. Käsittääkseni x lausutaan myös ihan äksänä tai kooässänä normaasti. Tiedä sitten onko tässä tapauksessa mitään normaalia, mutta vastaukseni on kuitenkin lähinnä Ksaavi.Viestin lähetti Iker
...Barcelonan espanjalaispelaaja Xavin nimi? Onko se "ksavi", "havi", "haavi" vai mikä?
Viestin lähetti Hielo
Nyt pannaan minun espanjan osaaminen kyllä todella koetukselle, mutta parhaani lupaan yrittää. Lähdetään nyt siitä, että paino on ainakin normaalitapauksessa toiseksi viimeisellä tavulla eli haavit ja slaavit ovat vielä mukana matkassa. Käsittääkseni x lausutaan myös ihan äksänä tai kooässänä normaasti. Tiedä sitten onko tässä tapauksessa mitään normaalia, mutta vastaukseni on kuitenkin lähinnä Ksaavi.
Heh, etkä ihan vähää korjannutkaan. Näin sitä vaan kielitaito rapistuu... tai no, eipä se kovin korkealla tasolla tämän kielen osalta ole ollutkaan. Mehiko tuli tuollaisena poikkeustapauksena mieleen, mutta eikö normaaliääntäminen x:n kohdalla ole kuitenkin ks? Entä tuo a? Meinaatko, ettei se äänny pidempänä? Kyllä ne perkule ensimmäisellä lausuntatunnilla aikoinaan oli peero ja perro, pero ja perro nimittäin. Tai sanoisinko, että puolellatoista e:llä tässä tapauksessa.Viestin lähetti Snakster
Vähän kyllä tätä korjaisin. Paino tosiaan on toiseksi viimeisellä tavulla, eli tässä tapauksessa ensimmäisellä. Sen sijaan x lausutuaan samoin kuin j eli hoona. Xavin nimi on todennäköisesti lyhennys Xavier-nimestä, joka kirjoitetaan myös tutummassa Javier muodossa. Näinpä ollen kaverin lempinimikin lausutaan samoin kuin Javi lausuttaisiin eli oikea ääntämys on Havi . Samoin tietysti kuin Mexico lausutaan Mehiko.
Edit: vielä tuosta painosta: suomen kielessä kun paino on aina ensimmäisellä tavulla, tämä lähtee meiltä ihan automaattisesti oikein kaksitavuisissa sanoissa, kuten tässä. Eli minkäälaista venyttämistä tai kikkailua ei tarvita.
Viestin lähetti Hielo
Heh, etkä ihan vähää korjannutkaan. Näin sitä vaan kielitaito rapistuu... tai no, eipä se kovin korkealla tasolla tämän kielen osalta ole ollutkaan. Mehiko tuli tuollaisena poikkeustapauksena mieleen, mutta eikö normaaliääntäminen x:n kohdalla ole kuitenkin ks? Entä tuo a? Meinaatko, ettei se äänny pidempänä? Kyllä ne perkule ensimmäisellä lausuntatunnilla aikoinaan oli peero ja perro, pero ja perro nimittäin. Tai sanoisinko, että puolellatoista e:llä tässä tapauksessa.
Nimim. Oppikirjat naftaliinista
Suomi-Hollanti: Olympia -80 10-3, MM-81 12-3 ja 4-2.Viestin lähetti jepujee
Eikös Suomi kuitenkin rökittänyt 1981 Ruotsin kisoissa käväissyttä Hollantia ihan mukavasti? Olikohan peräti kaksinumeroisin lukemin? Ei ole nyt mitään mistä tarkistaa,
enkä netistäkään äkkiseltään löytänyt, mutta vahva muistikuva mulla tuon tapaisesta on.
Viestin lähetti werther
Suomi-Hollanti: Olympia -80 10-3, MM-81 12-3 ja 4-2.
Minun tietojeni mukaan kovin mitattu veto on Ruotsin Kenneth Kenholtin 170.xx kh/h. Kovin NHL:ssä minattu on taas 105.2 mailia, mutta en nyt juuri pysty muistamaan että oliko Al Iafraten vai Al MacInnisin käsialaa. 120 mailia kuullostaa joltain Bobby Hull-legendalta, joka on mitattu ennen sähkön keksimistä pseudotieteellisin poppamenoin ja johon tulokseen on jokainen sen isältään kuullut lisännyt 10%.Viestin lähetti Twite
Inter-njet väittää jotta kovimmat lämärit (siis kiekossa) on mitattu jopa 120 mph (193km/h). Tosin eivät kerro että kuka ja koska olisi niin ampunut. NHL-kisailuissa on luokkaan 105 mph (168 km/h). Muistikuvani mukaan nuo rapakontakaiset mittaukset ovat aina olleet lähtönopeuksia, siis hankala verrata esim. Suomessa tehtyihin tutkamittauksiin.
Legenda kertoo ruåtsalaiskaverista joka on lämännyt sählypalloa 202 km/h.