Mainos

Sekalaisten kysymysten ketju

  • 420 614
  • 4 781
Tila
Viestiketju on suljettu.

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
Glory hole

Niin. Hubs fanit eivät siis ole glory huntereita. He ovat legend huntereita.

Syyttelevä oikea/väärä-faniuskeskustelu on minusta aina ollut jotenkin oksettavaa. Tuota keskustelua käyvät väärät fanit. [tähän puolipiste ja sulku kiinni]

dana77 pohti samaa asiaa kuin itse olen pohtinut, yllä olevaan viitaten. Itse en koskaan ole ymmärtänyt mitä parempaa siinä on että on perinyt faniuden isältään verrattuna siihen että 'ryhtyy' jonkin joukkueen faniksi. Mainittakoon kuitenkin että itse olen näitä perintöfaneja. Ja jos pitääkin omaa faniuttaan parempana kuin muiden niin miksi tuo tunne pitää tuoda jatkuvasti julki?
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Viestin lähetti dana77
...mutta tällä kertaa me kaikki Red Wings fanit emme kokoontuneet viestiä kirjoittamaan (käytännön syistä tämä on hankalaa, koska osa on pohjois-amerikkalaisia), joten tämä ei ole kaikkien fanien kollektiivinen mielipide.

Mitä ihmettä? Meillä Leafs-rintaman miehillä on viestien kirjoittamisessa vain yksi käytäntö: me keräännymme yhteen, kuuntelemme mitä Leafsin organisaatiolla on sanottavaa, nyökyttelemme kilpaa ja allekirjoitamme joka sanan.

Tämä johtuu paitsi siitä, ettei meillä ole omia mielipiteitä, myös siitä, että olemme kaikki pesunkestäviä, menestyksen perässä juoksevia opportunisteja. Joku voisi sanoa meitä tyhmiksi sellaisiksi, koska Leafsin viimeisimmästä SC:sta on kulunut pian 40 vuotta, mutta me olemme tyhmiä vasta kun Leafsin organisaatio sanoo niin. Sitä ennen me olemme juuri sitä, mitä Leafsin organisaatio haluaa meidän olevan.

Eivätkö muiden NHL-joukkueiden kannattajat pelkää joutuvansa tuuliajolle, kun esittävät omia mielipiteitään? Nehän voivat olla jopa organisaation tahdon ja enemmistön näkemysten vastaisia, siis vääriä, kenties jopa kerettiläisiä? Ja mitä siitäkin tulisi, jos jokainen punnitsisi asioita ja mielipiteitään niistä aivan oma-aloitteisesti, ja kenties jopa seisoisi väärän mielipiteensä takana? Kaaos siitä seuraisi, ja heinäsirkat.
 

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
Vaahteran lehdet

Miksi se on Toronto Maple Leafs, eikä leaves?

(Tämä oli vakavissaan esitetty kysymys.)
 

Kaiser Soze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rontti's potatoes, whiners and wankers
Miksi R-vika on niin vaikea?

Koettkaapa itse sanoa D ja sitten R. Kieli on kutakuinkin samassa kohdassa. R:llä se vain hieman pärrrrrrähtää. Miksi se on niin vaikea siis oppia?

K
 

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
Viestin lähetti HN
Twite,

Englannin kielessäkään normaalit taivutussäännöt eivät aina päde erisnimien kohdalla.
Ymmärrän tuon. Tuo seikka selittää että on mahdollista olla tuollainen nimi. Ei selitä sitä että miksi. Onko siis olemassa erisnimi Maple Leaf? Silloinhan olisi loogista että sen monikko on Leafs.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Re: Vaahteran lehdet

Viestin lähetti Twite
Miksi se on Toronto Maple Leafs, eikä leaves?

Toronto Maple Leafsin perustaja Conn Smythe palveli ensimmäisessä maailmansodassa kanadalaisjoukoissa, joiden käsivarsinauhan tunnusta kutsuttiin "maple leafiksi". Nimeämällä entisen Toronto St. Patsin Toronto Maple Leafsiksi Smythe halusi ylläpitää tuota kansallisen symbolin nimeä. Ilmeisesti "leaves" olisi tuntunut tuossa vaiheessa jotenkin laimeammalta.

Kyseessä ei siis ole kirjoitusvirhe Remu-englannin tyyliin Hurriganes/Hurricanes, vaikka bändi itse perustelikin g-kirjaimen käyttöä c-kirjaimen sijaan sillä, että nimi Hurriganes "jytisee enemmän, siin on enemmän Teksasii".
 

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
Viestin lähetti HN
On. Kanadan lipussa oleva vaahteranlehti on The Maple Leaf - ei siis mikä tahansa a maple leaf.

Toronto Maple Leafs on saanut nimensä tämän (englanninkielisen) Kanadan tärkeimmän symbolin mukaan.
Kiitos, nyt tiedän tuonkin. Et sitten ensimmäisessä vastauksessasi viitsinyt tuota varsinaista vastausta kertoa. No, eipä mitään. Selvisihän tuo noinkin.

Edit: Ja kiitos myös nimimerkille Maple Leaf vastauksesta!
 

Pikku Myy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Kaiser Soze
Miksi R-vika on niin vaikea?

Koettkaapa itse sanoa D ja sitten R. Kieli on kutakuinkin samassa kohdassa. R:llä se vain hieman pärrrrrrähtää. Miksi se on niin vaikea siis oppia?

K
Itsepäinen pikkutyttö ja typeriä lässyttävä puheterapeutti olivat ainakin tämän neidin kohdalla syynä siinä, että ärrä kuulostaa aika persoonalliselta edelleen.

Itseasiassa tuohon olisi ihan mielenkiintoista saada kunnon vastaus, itse nimittäin juoksin puheterapeutin luona seitsemän vuotta ja vielä lukiossa käväisin muutamaan otteeseen, harjoittelin paljon ja tunnollisesti, mutta ikinä en oppinut sanomaan ärrää "oikealla" tavalla. Ei sillä, että tuo nykyisin häiritsisi vaikka sekä etu- että sukunimessä kirjainta löytyykin. Puhumaan oppii melko hyvin niin, ettei käytä sanoja joissa on r ja poikien mielestä r-"vika" on suloinen.
 

rapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kolarin Turmio
Viestin lähetti Kaiser Soze
Miksi R-vika on niin vaikea?

Koettkaapa itse sanoa D ja sitten R. Kieli on kutakuinkin samassa kohdassa. R:llä se vain hieman pärrrrrrähtää. Miksi se on niin vaikea siis oppia?

K
En o puheterapeutti sen enempää kuin Antsakaan, mutta kokeillaan: puheen tuottaminen on todella monimutkainen prosessi, jossa yhdistyvät monenlaiset aivo- sekä lihastoiminnot suurta tarkkuutta vaativalla tavalla. Puhevika (enkä viittaa nyt pelkästään kohtalaisen vähäpätöiseen r-vikaan) voi johtua häiriöstä tai vajeesta jossain aivojen kielialueella, suun normaalista poikkeavasta muodosta tai ihan psykologisista seikoista (hyi hitto, osasinpa kuulostaa kliiniseltä :).

Kaikista äänteistä lapsi oppii r-äänteen yleensä joko viimeisenä tai toiseksi viimeisenä. Tämä viittaisi vahvasti siihen, että äänne on kielessämme vaikein oppia - toisin sanoen monimutkaisista monimutkaisin. Äänne on siitä erikoinen, että se on yksi harvoista "approksimanttina" tunnetuista äänteistä; termi viittaa siihen, että tällaisissa äänteissä suun osat koskettavat toisiaan joko melkein tai hyvin kevyesti. Suomen kielessä muita approksimantteja ovat [h] - jossa yksinkertaisesti annetaan äänettömän ilmavirran kulkea äänihuulien läpi - sekä [l] joka "toimii" myös perin yksinkertaisella tavalla; siinä ilma ohjataan kulkemaan molemmin puolin hampaiden takana olevaa harjannetta koskettavaa kieltä. R-äänteessä (ideaalisesti?) kielen reunat koskettavat em. harjanteen reunoja, kun taas osin rentoutettu kärkiosa pärisee sen läpi työnnetyn ilmavirran voimasta (pitää myös muistaa, että kielen pitää toimia millimetrin tarkkuudella, jotta äänne kuulostaa "oikealta") - kirjallinen selvitys siis paljastaa, kuinka monimutkaisesta lihastoiminnosta on kyse!

Useimmat ihmiset oppivat kaikkien äänteiden ohjesäännönmukaisen ääntämisen joko itse ajan kanssa tai oikeanlaisen puheterapian avulla - yleisesti tiedetään, että mitä aikaisemmin tämä "kuntoutus" aloitetaan, sitä suuremmat mahdollisuudet oikeaoppisen ääntämyksen oppimiselle ovat. Syy siihen, miksi osa ihmisistä ei tällaisestakaan huolimatta joihinkin äänteisiin koskaan "taivu", on ainakin minulle mysteeri, mutta uskoisin tämän johtuvan ainakin osin esim. änkytyksen tavoin jonkin aivojen puhekeskuksen (tai siihen liittyvän motoriikkakeskuksen) osan normaalista poikkeavasta toiminnasta.

Ja loppuun vielä disclaimeri, elikkä vaikka tekstissä viuhuu sanoja kuten "oikeaoppinen" tai "normaalista poikkeava toiminta" ei tämän tarkoitus ole heijastella suhtautumista "puheviallisiin" ihmisiin "viallisina" tai "epäpuhtaina". Ihmiset vain ovat erilaisia ja kaikilla on suurempia tai useimmiten vähäpätöisempiä - esimerkiksi r-vika - puutteita tai erikoisuuksia. Eivät siis ehkä maailman vakavimpia "vammoja", nuo.

edit: siihen vaihdettu siksi ja myöhemmin syyksi siihen
 
Viimeksi muokattu:

Kaiser Soze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rontti's potatoes, whiners and wankers
Viestin lähetti rapster
En o puheterapeutti sen enempää kuin Antsakaan, mutta kokeillaan:

Kiitokset. Kuin Muukkosen raportti, ei jää epäselvyyksiä (hymiö)

K
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Kiitos rapster hienosta selvityksestä, mutta onko mielestäsi perää siinä että r- vika on osittain ainakin perinnöllistä? Näin olen itse ainakin antanut itseni aiemmin ymmärtää.

Ps. ja stifloille, että Zastava oli aikoinaan Fiat 128:n jugoslavialainen lisenssituote.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti fiftyeight
Kiitos rapster hienosta selvityksestä, mutta onko mielestäsi perää siinä että r- vika on osittain ainakin perinnöllistä? Näin olen itse ainakin antanut itseni aiemmin ymmärtää.

Onhan se perinnöllinen kahdellakin tapaa: ensinnäkin lapsi oppii vanhemmaltaan virheellisen ärrän ja sitä on vaikea poisoppia. Toisekseen mahdollinen kielen huono liikkuvuus saattaa periytyä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
"Onhan se perinnöllinen kahdellakin tapaa: ensinnäkin lapsi oppii vanhemmaltaan virheellisen ärrän ja sitä on vaikea poisoppia. Toisekseen mahdollinen kielen huono liikkuvuus saattaa periytyä"

Tuo ei kylläkään tarkoita periytyvää, siis ensiksimainittu.
Pelkästään ympäristövaikutusta. Sen merkityksestä taas on paha mennä sanomaan mitään.

Omasta puolestani on paha sanoa, kun vanhemmilla eikä kellään muulla sukulaisella...venaas, tunnen ylipäätänsäkin tasan yhden henkilön jolla on r-vika, minun lisäksi..ja tämänkin henkilön opin tuntemaan vasta >10v iässä.
Kielen rakenteessa on ilmeisesti jonkinlainen rusto liian iso/väärässä paikassa, joka ei sinänsä estä oikeaoppisen ärrän ääntämistä, mutta lapsena on varmaankin vaikeuttanut sitä siinä määrin etten ole koskaan ärrää oppinut ääntämään oikein.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti varjo


Tuo ei kylläkään tarkoita periytyvää, siis ensiksimainittu.
Pelkästään ympäristövaikutusta. Sen merkityksestä taas on paha mennä sanomaan mitään.

Niin, ei tietenkään periytyvää sanan varsinaisessa merkityksessä. Virheellisesti omaksuttu lienee oikea termi. Itsehän opin lapsena äidiltä virheellisen ärrän, joka sitten kahdella puheterapiakäynnillä oikeni.
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Viestin lähetti Snakster
Onhan se perinnöllinen kahdellakin tapaa: ensinnäkin lapsi oppii vanhemmaltaan virheellisen ärrän ja sitä on vaikea poisoppia. Toisekseen mahdollinen kielen huono liikkuvuus saattaa periytyä.

Tämä perinnöllisyysmahdollisuus on tullut vain mieleen kun ekan vaimoni kanssa kahdella ensimmäisellä pojalla ei ollut r- vikaa, mutta sitten toisen vaimon kanssa saamallamme pojalla r- vika on. Samoin kuin äitinsä pikkuveljellä. No, piruko näistä tietää. Itselläni onkin s-vika. Jonkin verran kohentui nuorena kun treenattiin, mutta kyllä se vieläkin huomataan.

Muuten olen sitä mieltä, että jos ihmisen itsetunto on kohdallaan niin paskanko väliä sillä on, mikä vika on. Kysy vaikka Matti Wuorelta.
 

rapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kolarin Turmio
Viestin lähetti Snakster
Onhan se perinnöllinen kahdellakin tapaa: ensinnäkin lapsi oppii vanhemmaltaan virheellisen ärrän ja sitä on vaikea poisoppia. Toisekseen mahdollinen kielen huono liikkuvuus saattaa periytyä.
Näin itsekin sen näkisin: ryyppäämisen ja huorissa käymisen sekä Keskustan kannattamisen lisäksi lapsi omaksuu (tutkijoiden mukaan suunnilleen ensimmäisen kahdeksan elinvuotensa aikana) käsittämättömällä tehokkuudella myös kieliä ja puhetyylejä sekä tietysti myös murteita ja muita kummallisuuksia lähiympäristöstään - näin ollen esimerkiksi raumalaisen piltin ulosanti alkaa hyvin nopeasti muistuttaa vanhempiensa etäisesti puhetta muistuttavaa molotusta samalla aikaa kun tamperelainen lapsukainen päräyttelee ensiärriänsä normi-ihmiselle äärimmäisen paranormaaliin tapaan. Eli tässä tapauksessa geenien sijaan kyseessä lienevät ympäristön arveluttavat ja harhaoppisetkin vaikutteet.

edit: jaahas, tästä olikin jo puhetta. No ei se mitään, jätettäköön tämä viesti paikalleeen vaikka edellisen keskustelun "kirkastukseksi".

Niin, ja Matti Wuoresta vielä sen verran, että olen antanut itseni ymmärtää tämän toipuneen kielisyövästä osin onnistuneen leikkauksen ansiosta (korjatkoon joku ja niin edelleen). Lähetänpä täältä sivumennen Wuorelle proper respectit elikkäst propsit, sen verran asiallinen janari on kyseessä.
 
Viimeksi muokattu:

irGGu

Jäsen
Viestin lähetti Snakster
Niin, ei tietenkään periytyvää sanan varsinaisessa merkityksessä. Virheellisesti omaksuttu lienee oikea termi. Itsehän opin lapsena äidiltä virheellisen ärrän, joka sitten kahdella puheterapiakäynnillä oikeni.

Itselläni on r-vika, samoin pikkusiskollani. Siskollani on sen päälle vielä lukihäiriö, eli mielenkiintoinen perhe. Vanhemmistamme kummallakaan ei ole minkäännäköisiä ongelmia puheen tai lukemisen suhteen.

Pienenä kävin viisi-vuotiaasta kahdeksan vuotiaaseen puheopetuksessa, eikä tuottanut minkäännäköistä tulosta. Ala-asteellakin oli kerran viikossa setä antamassa yksityisopetusta, mutten ärrää oppinut. Neljännellä luokalla tuon opetin omasta tahdostani. Ärräni on sellainen kurkkuärrä, kieltä en missään vaiheessa nosta hampaiden taakse. (: Mielenkiintoista. Teoriassa ärrän osaisin muodostaa, oppiminen ei vain kiinnostanut, kun en saanut vapaaehtoisesti opetuksessa käydä. Oli pakko kapinoida.

Isosiskoni sanoi pienenä ärrän kaikkiin muihin sanoihin paitsi harakkaan. Mikäköhän siitäkin aina sai halakan. Ei voi tietää. Minä opein vasta kuusivuotiaana sanomaan koo kirjaimenkin. Esimerkiksi Nils Holgerssonin Korkokotka(?) oli itselleni aina tootototta. (: En ymmärrä miten kukaan ymmärsi itseäni.

Onko tuollaiset puheviat korjattavissa vielä vanhemmalla iällä?
 

Jack Ace

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
huvitutti

Muistaakos kukaan www-osoa missä esiteltiin / myytiin sellasia häävejä lasten tutteja, jotka olessaan lasten suussa saivat muksut näyttämään, että niillä olisi vaikka hampaat suussa ja isot huulet?
 
Viimeksi muokattu:

Rixa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Paljonko DDR-hallissa maksaa bisse/siddu?Ja onko noi samanhintaisia myös niinä päivinä jolloin ei ole peliä?
 

Damien

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko ja suomen maajoukkueet.
Miten voin tuntea sen että toinen katsoo suoraan silmiini?

Siis ihan oikeesti eihän ton pitäis olla fysikaalisesti mahdollista?

Miksi saatan yhtäkkiä ruveta tuijottamaan jotain paikkaa vaikka siinä ei edes olis mitään ja samalla hetkellä kaikki muu poistuu mielestä/häiriöimästä ja saatan useammankin minuutin vaan tuijottaa jotain tiettyä kohdetta silmää räpäyttämättä. Silmät ikäänkuin lukkiutuis vaan katsomaan ja vaivun todella keskittyneeseen tilaan. Jokin keskittymishäiriö? joskus tunneilla huomaa ikäänkuin nukkuvansa silmät auki aivot kirkkaana ja mikään ei jää päähän/edes kuule.

Onko telepatia mahdollista?
 

HABS #11

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Pelicans, Antikale Lahko
raparipa

Jaska Jokusen kanssa seikkailee kaveri nimeltä Raparipa(?). Mikä on kaverin englanninkielinen nimi? Löytyisikö netistä kaverin kuvaa? Google ei löytänyt "raparipa" haulla kuin koiria.
tarvis löytää kaverin kuva jotta vois näyttää tyttärelle minkälaiseksi tylee jos ei suihku kiinnosta...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös