Viestin lähetti Gerodz
Saanko mainita esim. jokun tuttavani koko nimin netissä? Ei minulla mitään suunnitelmia ole sen julkaisemiseksi tuli vain mieleen, kun käsittääkseni esim. keskustelu palstoilla ei saa, se olisi tällöin "yksityisyyden rikkomista"tjms...
Jos vastaus on siis EI. Niin missä menee julkisuuden raja? Kerta kaikki mailman Matti Nykäset, Jasmin Mäntylät ja Aki Heinot ovat sallittuja henkilö nimiä keskustelu palstalla.
Tuntuisi tyhmältä saada kirjoittaa tänne viestiin, että "naapurissa asuu sydänsairauteen kuolemaisillaan oleva idiootti, Tapsa Silakka(nimi muutettu). "
Kun taas täällä moni manaa kuinka itse rakas runkkari anu saukkonen on. (nimi muutettu).
Joten valaiskaa tietämätöntä.
Tämä on sinänsä ihan kiehtova pohdinnan aihe. Ensinnäkin on hyvä muistaa, että jo hetken länsimaisissa yhteiskunnissa on ollut käynnissä ja osin toteutunutkin julkisuuskäsityksen murros. Kun ennen joukkoviestintä miellettiin pelkäksi ylhäältä alaspäin suuntautuvaksi prosessiksi (karkeasti), nykyään se ei enää ole sitä, ainakaan niin selvästi. Tästä päästään horisontaalisen viestinnän käsitteeseen, mikä taas mutkistaa tulkintoja huomattavasti.
Teoriassa voidaan ajatella, että nyt jopa yksittäiset henkilöt harjoittavat keskustelupalstoilla joukkoviestintää, minkä seurauksena heidänkin olisi otettava huomioon omat rajansa. Sinänsä tuntuu todella hölmöltä sekoittaa keskustelupalstoille kirjoittavia yksittäisiä nimimerkkejä median etiikkaan, mutta tällaisissa kysymyksissä se lienee perusteltua.
Nyt kyse on ilmiselvästi yksityiselämän suojasta. Mielestäni tässä voidaan soveltaa seuraavaa kolmijakoa, vaikka toimituksellisesta joukkoviestinnästä tässä ei olekaan kysymys. Henkilöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: vallankäyttäjiin, julkisuuden henkilöihin ja tavallisiin kansalaisiin. Vallankäyttäjistä kirjoittaminen on aiheellista, koska tällöin kyseessä on selkeästi eräänlainen hallinnon valvonta (tässä tapauksessa ehkä merkityksettömästi, mutta kuitenkin). Julkisuuden henkilöt taas ovat julkisuudessa ikään kuin omasta tahdostaan; mikasaukkosten, timojutiloiden, rubenstillereiden, janinafrostellien ja muiden on vain yksinkertaisesti hyväksyttävä tämä tosiseikka, koska se liittyy heidän työhönsä. Heistäkin kirjoittaminen nimillä on erittäin usein sallittua. Kolmatta ryhmää, tavallisia kansalaisia, koskeva julkisuuden seula on jo huomattavasti tiukempi. Pitää olla perusteltavissa, miksi heidät otetaan mukaan julkisuuteen - tämä vaatii usein myös itse henkilön suostumusta.
Tätä jakoa voi helposti soveltaa joukkoviestintään, ja mielestäni tietyin reunaehdoin myös keskustelupalstoihin. Nyt päästään kuitenkin mielenkiintoiseen kysymykseen siitä, mikä on loppujen lopuksi se eettinen ero, joka horisontaalisen ja joukkoviestinnän välillä vallitsee. Siihen en ehdi tai edes osaa vastata.