Mainos

Sekalaisten kysymysten ketju II

  • 7 116 155
  • 47 227

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos kyse oli legendaarisesta inttikaverista joka tiesi kaiken, osasi kaiken ja vieläpä teki kaiken, niin kyseessä oli käyttäjä @HIFK nimeltään. Ja ilmeisesti sen seurauksena @Inttikaveri keksi nimimerkkinsä, vaikka ei taida ollakaan se the inttikaveri.

Vittu siinä oli myös raskas trollaaja. Toki hyvin omalaatuinen tapa harrastaa trollausta, mutta kyllä sen ainaisen vinkumisen ja luuseroinnin lukeminen alkoi muutaman viestin jälkeen jo ärsyttää.
 

redlate

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ketterä
Vittu siinä oli myös raskas trollaaja. Toki hyvin omalaatuinen tapa harrastaa trollausta, mutta kyllä sen ainaisen vinkumisen ja luuseroinnin lukeminen alkoi muutaman viestin jälkeen jo ärsyttää.
Olikos tämä se sama sankari, joka yritti naista saada vitosen setelillä kirjekuoressa? Kai siellä joku runokin oli? Veikö Inttkaveri tämänkin daamin lopulta?
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olikos tämä se sama sankari, joka yritti naista saada vitosen setelillä kirjekuoressa? Kai siellä joku runokin oli? Veikö Inttkaveri tämänkin daamin lopulta?

Mun mielestä juurikin noin sen tarinat meni. Vai sekoitetaanko siihen toiseen kaveriin Jomppa jokin, joka yritti jotain nuorta naista lähestyä jollakin mukilla jossa oli se 5 euron seteli?
 

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC
Mun mielestä juurikin noin sen tarinat meni. Vai sekoitetaanko siihen toiseen kaveriin Jomppa jokin, joka yritti jotain nuorta naista lähestyä jollakin mukilla jossa oli se 5 euron seteli?

Jomppa Koo meinasi lähettää rahaa, HIFK vain surkutteli kaikesta ja kadehti alfauros-inttikaveriaan.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Jomppa Koo meinasi lähettää rahaa

Olikos tämä puolestaan sitten se sama kaveri, joka tiesi prevelit varmana työnsä puolesta, vai meneekö mulla nyt nimimerkit sekaisin?
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Luultavasti jälleen vedän väärään ketjuun, olen ihmetellyt, ehkä tyhmästikin muutamaa suomenkielen sanavalintaa. Perussanoja Kyllä ja Ei: olen yrittänyt etymologioita netistä kaivaa, mutta en ole vastausta löytänyt.
Ei rimmaa ruotsin nej:n kanssa hyvin eli äkkiseltään germaaniseksi lainaksi olen sen kuvitellut.
Sen sijaan Kyllä on hyvin erikoinen sana länsimaisessa kieliperinteessä, olen mieltänyt sen siis finno-ugrilaiseksi.
Virossa kyll taitaa viitata paljouteen, yllin kyllin-juttuihin, mutta Jaa on heilläkin sitten kyllä. Samoin kuin Suomen Eduskunnassa: Jaa, Ei, Tyhmiä, Poissa

Siispä ajatuskulkuni on seuraava: suomalaiset ovat osanneet ammoisista ajoista lähtien sanoa kyllä, on paljon minulla, sinulle riittää kyllä. Vaellusaikoina.
Sitten kun germaanien vaikutuspiiriin päästiin ja maataloutta alettiin harrastamaan, niin vasta silloin opittiin sana ( käsite) Ei. Sitä ennen kaikki olivat yhtä porukkaa, samassa porukassa ei eitä tarvittu.

Eikö olekin mielenkiintoista?
 

Valapatto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tässä EM-kisojen loppulähetystä katsellessa lähetyksessä esille nousi, että puolet Suomen joukkueesta ei päässyt omalle tasolleen. Tuli mieleen, että mikähän on suhde muiden maiden edustajiin, kun kilpailuhan on aina suhteessa vastustajiin?

Mikä on yleisurheilussa oma taso? Ennätys, kauden paras vai esimerkiksi kauden kymmenen parhaan tuloksen keskiarvo`?
 

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Miksi esimerkiksi yleisurheilun juoksukisoissa (ainakin YLEllä televisioidaan) monesti vaan osa, yleensä kovimmat juoksijat siinä aloituksessa? Joko tässä on jotain mitä en ole tajunnut, vai eikö kaikki ole samalla viivalla?
 

Lomppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Mikähän se on sellaisen kanadalaisen(?) naislaulajan nimi joka soittelee pianoa keikoilla. Taisi olla sellainen valkoinen piano. Aa, Tori Amoshan se. Kiitos.

Vittu oon kaks viikkoa pohtinu kuka se oli ja kun tänne kirjoitan kysymystä niin heti muistuu mieleen. Olikin näköjään jenkki. No, kiitos kumminkin.
 

tuketuksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Jets, Klubi, Suomalaiset NHL:ssä
Kellään tietoa, että minkälaisen projektin kimpussa Jussi Vatanen tällä hetkellä painii? Googlelta ja kysyin ja hänellä ei ollut harmainta aavistustakaan. Vatanen ollut nimittäin huhujen mukaan maaliskuun aikoihin suomalaisen porukan kanssa Saksassa katsomassa jalkapalloa. Kamerat ja mikit mukana eli ilmeisesti jotain dokumenttia on väännetty. Voisi olla mielenkiintoista settiä.
 

Shard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Tappara
Olen aina tähän asti käyttänyt ison firman kallista sähkösopimusta, jossa hinta pysyy aina samana. Nyt olen vaihtamassa noihin pieniin epäilyttäviin firmoihin, jotka ovat hintavertailujen kärjessä mutta hinta vaihtuu kuukausittain. Onko kokemuksia kuinka paljon hinnat tulevat heittelemään? Tuskin kuitenkaan ikinä niin isoksi nousee kuin isoilla toimijoilla?
 

Anonyymi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, FC Barcelona
Kellään tietoa, että minkälaisen projektin kimpussa Jussi Vatanen tällä hetkellä painii? Googlelta ja kysyin ja hänellä ei ollut harmainta aavistustakaan. Vatanen ollut nimittäin huhujen mukaan maaliskuun aikoihin suomalaisen porukan kanssa Saksassa katsomassa jalkapalloa. Kamerat ja mikit mukana eli ilmeisesti jotain dokumenttia on väännetty. Voisi olla mielenkiintoista settiä.

Vatasta muuten pidin aika tusinatason näyttelijänä, kuten suurinta osaa muistakin putousjulkkiksista, mutta mieshän veti ihan oikeastikkin vakavasti otettavan suorituksen Tuntemattomassa sotilaassa. Nousi pisteet ihan uudelle tasolle meikäläisen silmissä.
 

Romppanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers, Jokerit, Inter Milan, RoPS
Osaako palstan LVI-osaajat kertoa vastausta seuraavanlaiseen ropleemaan:

Asun kahden rivitalon muodostamassa yhtiössä (molemmissa 3 asuntoa) ja aikaisemmin lämmitysmuotona oli pelkkä öljylämmitys. Pari vuotta takaperin yhtiöön hankittiin ilmavesilämpöpumppu tjsp. kikotin, jolla ajateltiin saavutettavan säästöjä lämmityskuluissa. Noin niinkuin ihannemaailmassa tilanteen piti olla sellainen, että kyseinen pumppu hoitaa "peruslämmöt" siihen saakka, kunnes pakkaset kiristyvät eli luokkaa 90% vuodesta, jonka jälkeen öljy tulisi antamaan taustatukea kopperoiden sulanapitämiseen ts. molempien lämmitysjärjestelmien tulisi toimia yhtä aikaa riittävän lämmön tuottamiseksi.

Nyt on kuitenkin niin, että kun talvisin pakkanen kiristyy ja lämmöntarve lisääntyy (eli pannuhuoneesta kauimmaisessa asunnossa alkaa patterit jäähtyä ja lämpö laskea), niin öljylämmityksen käynnistyessä/sen tehoja lisättäessä tipahtaa tämä pumppu kokonaan pois pelistä eli sammuu. Tästä seuraa se, että lämmitys tapahtuu enää pelkästään öljyllä ja tavoitellut säästöt jäävät saavuttamatta.

Eripuraa asiassa on aiheuttanut se, onko pumppu kytketty oikein. Joidenkin mielestä se kuuluu kytkeä asuntoihin lähtevän veden puolelle, kun taas toisten mielestä asunnoista palaavan veden puolelle. Olisiko tähän kysymykseen löydettävissä jostain täsmävastausta netin syövereistä, itse en sellaista silmiini saa...? Pumppu on nyt kytketty lähtevän veden puolelle, jolloin yhden teorian mukaan laite ajattelee veden olevan riittävän lämmintä (öljylämmityksen käynnistyessä) ja heittäytyy sen takia toimettomaksi talvipakkasilla. Järkee vai ei?
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Olen aina tähän asti käyttänyt ison firman kallista sähkösopimusta, jossa hinta pysyy aina samana. Nyt olen vaihtamassa noihin pieniin epäilyttäviin firmoihin, jotka ovat hintavertailujen kärjessä mutta hinta vaihtuu kuukausittain. Onko kokemuksia kuinka paljon hinnat tulevat heittelemään? Tuskin kuitenkaan ikinä niin isoksi nousee kuin isoilla toimijoilla?
Tuskinpa. Ja nythän on noita joissa myydään sähkö pörssihintaan + komissio, ilman perusmaksua (ainakin alkuun). Nuo vaikuttavat ainakin laskelmien mukaan huomattavasti halvemmalta kuin perinteiset. Tosin yhden sopimuksen jouduin jo vaihtamaan kun kuukauden jälkeen ilmoittivat että perusmaksu tulee mukaan laskutukseen. Tuossa joutuu hiukan vaivaa näkemään sen vaihdon suhteen, mutta sinänsä siihen menee n. 5 minuuttia joka omasta mielestä ei nyt niin kauhean paha ole. Kalleimpia sopimuksia ovat yleensä aina nuo jatkuvat isojen toimijoiden sopparit. Seuraavaksi halvimpia määräaikaiset (esim 2 vuotta) ja sitten halvimpana tuo pörssihintainen, jossa tosin muutokset taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus mitä olen googletellut.

Sinänsä tuolla nyt ei paskankaan väliä ole, koska siirtomaksu on omalla osallani hiukan yli puolet sähkölaskusta, Carunan verkossa varmastikin 75% laskusta, ja tuohon ei voi vaikuttaa. Itselläni vaikutus siis halvimman ja kalleimman välillä muutamia kymppejä vuodessa.
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Eripuraa asiassa on aiheuttanut se, onko pumppu kytketty oikein. Joidenkin mielestä se kuuluu kytkeä asuntoihin lähtevän veden puolelle, kun taas toisten mielestä asunnoista palaavan veden puolelle. Olisiko tähän kysymykseen löydettävissä jostain täsmävastausta netin syövereistä, itse en sellaista silmiini saa...? Pumppu on nyt kytketty lähtevän veden puolelle, jolloin yhden teorian mukaan laite ajattelee veden olevan riittävän lämmintä (öljylämmityksen käynnistyessä) ja heittäytyy sen takia toimettomaksi talvipakkasilla. Järkee vai ei?
Tässä pitäisi ehkä tietää miten tuo öljylämmityksen herääminen on suunniteltu. Lähtökohtaisesti tuo öljylämmitys pitäisi siis olla se aktiivinen osapuoli, joka jostain mittaa tarvitaanko häntä vai ei, ja taas VILPin pitäisi olla koko ajan päällä. Jos öljylämmitys tosiaan lämmittää koko ajan ja deaktivoi VILPin koska lähtevä vesi on riittävän lämmintä, niin silloin kyllä mielestäni tuossa asennuksessa on ainakin jos ei muuta niin säädöt pielessä. Eri asia sitten onko tuo oikeasti noin vai onko kyseessä vain teoria.

Se tuli mieleen, että onko tuolla menoputkessa paineet kunnossa? Meillä kaukaisimmissa asunnoissa alkoi olemaan kylmä, ja syyksi paljastui että putken paine oli n. 0,2 baria, kun pitäisi olla n. 1,2. Tuo kun korjattiin, niin paluulämpötilatkin nousi taas melko lähelle lähtölämpöä.
 

Romppanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers, Jokerit, Inter Milan, RoPS
Tässä pitäisi ehkä tietää miten tuo öljylämmityksen herääminen on suunniteltu. Lähtökohtaisesti tuo öljylämmitys pitäisi siis olla se aktiivinen osapuoli, joka jostain mittaa tarvitaanko häntä vai ei, ja taas VILPin pitäisi olla koko ajan päällä. Jos öljylämmitys tosiaan lämmittää koko ajan ja deaktivoi VILPin koska lähtevä vesi on riittävän lämmintä, niin silloin kyllä mielestäni tuossa asennuksessa on ainakin jos ei muuta niin säädöt pielessä. Eri asia sitten onko tuo oikeasti noin vai onko kyseessä vain teoria.

Se tuli mieleen, että onko tuolla menoputkessa paineet kunnossa? Meillä kaukaisimmissa asunnoissa alkoi olemaan kylmä, ja syyksi paljastui että putken paine oli n. 0,2 baria, kun pitäisi olla n. 1,2. Tuo kun korjattiin, niin paluulämpötilatkin nousi taas melko lähelle lähtölämpöä.

Niin siis käsitykseni mukaan systeemin kuuluisi toimia siten, että pumppu hyrisee 24/7 ja vain talven kovimmilla pakkasilla öljy rientää apuun ilman erillistä käskyä, jotta näiden kahden yhteispelillä saataisiin riittävä lämpötila aikaiseksi. Todellisuudessa on kuitenkin niin, että pumpun teho riittää keväällä/kesällä/syksyllä hyvin, mutta lämpötilan laskiessa ~nollan tuntumaan alkaa meidän asunnossa ilma viiletä selvästi eli pumppu ei jaksa yksin lämmittää koko yhtiötä. Siinä vaiheessa kun käy laittamassa öljylämmitystä käyntiin, niin pumppu heittää pyyhkeen kehään ja näinollen useampi kuukausi joudutaan menemään öljylämmityksen varassa.

Kuten sanoit, jotain häikkää on joko asennuksessa tai näiden kahden välisessä kommunikoinnissa/pumpun asetusarvoissa. Omaan korvaani selitys siitä, että jos pumppu olisi kytketty tuloveden puolelle (joka on luonnollisesti kylmempää kuin lähtevä), se suostuisi pysymään paremmin käynnissä, tarvittaessa myös yhdessä öljyn kanssa, kuulostaa erittäin loogiselta. Pumpun asentaneiden henkilöiden mielestä vika ei ole kuitenkaan siinä ts. asialla ei ole heidän mukaansa mitään merkitystä, joten ilmeisesti on viisainta tilata joku ulkopuolinen taho antamaan asiaan lausuntonsa.

Voisin myös kuvitella pumpussa olevan mahdollisuus säätää raja-arvoja veden lämpötilan ja laitteen päälläpysymisen suhteen - oli se sitten säädetty tulovedelle tai lähtövedelle. Tästäkin taisin joskus mainita, mutta asentajat vain hokivat, että vika on jossain muualla kuin pannuhuoneessa.

Painetta putkistossa on ymmärtääkseni riittämiin.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
@Romppanen Meillä ainakin on vesikiertoinen patterilämmitys huoneistoissa. Pannuhuoneessa on iso vesisäiliö, mistä tulee lämmin käyttövesi ja patteriverkon vesi lämmitetään myös jotenkin tolla. No, pointti kuitenkin se, että tuota säiliön vettähän tuossa lämmitetään jaa kun sen lämötila on alle jotain, niin sitä aletaan lämmittää sähköllä. Käytännössä sähkö tulee peliin kun ulkolämötila on jotain -15 kun maalämmön teho loppuu, mutta ei kai se maalämpöpumppu ikinä lakkaa toimimasta.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
@Romppanen Onko nuo pumpun asentaneet henkilöt yhtiön asukkaita tai jonkun asukkaan tuttuja tai tutun tuttuja? Ammattilaisia?
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
@Romppanen Äkkiseltään voisi kuvitella, että vilppiä ohjaa käyrä, eli tyypillisesti ulkoilman lämpötila, jonka mukaan se kuumentaa patteriverkon vettä. Eli mitä kylmempi ulkoilma, sitä kuumempi vesi. Kun pakkanen kiristyy niin, että villpi ei enää saavuta haluamaansa patterverkon menoveden lämpötilaa, saa öljykattila käyntikäskyn. Teoriassa öljykattila käy kunnes menovesi on vilpin mielestä ok. Käytännössä varmaan tuo aiheuttaisi kuitenkin aikamoista katkokäyntiä kattilalle, riippuen tietysti esim varaajasta ja sen kytkennästä. Eli ainakin kattilan sammumista varmaan on syytä ohjata jotenkin, onko se sitten paluuveden lämpötila, joku varaajan lämpötila, joku lämpötilaero, en tiedä. Oleellista varmaankin on myös, että vilp tietää koska öljylämmitys on päällä, eli käy täysillä vaikka menovesi onkin tavoitearvossa tai ylikin.
Tämä siis ihan maallikon arvio. Sanoisin että vika ei välttämättä ole putkikytkennöissä vaan ohjauksessa. Tarvitsette suunnittelijan tai ainakin LVI-asennusfirman jolla asiantuntemusta ja ymmärrystä rakennusautomaatiosta.
 

NDT665

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ei rimmaa ruotsin nej:n kanssa hyvin eli äkkiseltään germaaniseksi lainaksi olen sen kuvitellut.

Eikö olekin mielenkiintoista?
Voikohan tuo viitata sanoihin nej, njiet ja nein? Siinä vaiheessa, kun viikingit eli Norja ja Tanska lähtivät suuntaan länsi, niin Varjagit eli Ruotsin viikingit suuntasivat baattinsa itään eli Suomeen, Viroon ja Venäjälle. Sana Russia on varmaankin ajoilta 600 – 900 jälkeen ajanlaskun jälkeen, tulee vanhasta ruotsin kielestä.

Suomalaisia oli mukana veneoppaina Nevasta eteenpäin. Veneet pikkuhiljaa saavuttivat vuosien kuluessa Istanbulin ja romahtaneet Ateenan ja Rooman. Mukana oli suomalaisia.

Suurin osa tanskan, norjan ja ruotsin kielestä on kotoisin vanhalta Saksanmaalta. Islannissa puhutaan alkuperäisnorjaa, joita on periaatteessa kolme kappaletta. Jos joku haluaa täsmentää, ole hyvä – olen utelias.

Omaedit: Kuinka kaukana on nej ja ei?
 
Viimeksi muokattu:

Hiker

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jalkapallo, jääkiekko, yleisurheilu
Pitäisi hankkia vaellusrinkka lapinmatkailuun ja miksei muuhunkin käyttöön. Kokoluokka jota olen katsellut voisi olla jossain 80 litran haminoissa. Tutuista merkeistä Fjällrävenillä näyttäisi olevan Kajka- ja Abisko-malleja tuossa koossa saatavilla ja Haglöfsillä Oxo-mallia. Onko porukalla kokemusta mistään tai suositella muita? Jonkin verran tyyriitähän nuo näyttäisivät olevan, ainakin Kajkat.

Palataanpa asiaan muutaman kuukauden jälkeen. Ostin 80-litraisen Oxon, kun XXL:ssä oli -25 % kaikista tuotteista. Yksi pitkä vaellusreissu on nyt takana ja tyytyväinen olen. Isoin plussa yleisestä laatuvaikutelmasta ja kantolaitteen erinomaisesta ergonomiasta.

Merkittävin kehityskohde on varmaan se, että jos ei tuohon 80 litraan onnistu tunkemaan kaikkea tarvitsemaansa, niin rinkan ulkopuolella on huonosti kiinnityspisteitä ja muita vastaavia. Itse jouduin irtoremmeistä virittelemään teltalle kiinnityksen rinkan ulkopuolelle. Toisaalta tuossa koko paketissa sitten olikin painoa jo 24 kg, joka on aika tarkalleen kolmasosa omasta painostani, joten enempää ei oikein viitsisikään kantaa. Samoin sadesuoja oli liian pieni jos vähääkään oli ylimääräistä ulkopuolella. Kaverin 85-litraisessa Kajkassa oli molemmat osattu ottaa huomioon.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Voikohan tuo viitata sanoihin nej, njiet ja nein? Siinä vaiheessa, kun viikingit eli Norja ja Tanska lähtivät suuntaan länsi, niin Varjagit eli Ruotsin viikingit suuntasivat baattinsa itään eli Suomeen, Viroon ja Venäjälle. Sana Russia on varmaankin ajoilta 600 – 900 jälkeen...

Omaedit: Kuinka kaukana on nej ja ei?

Minä lähinnä yritin kummastella kyllän ja ein outoa eroa. Ei on mielestäni siis selvä, opittu germaaneilta. Mutta miksi meidän kyllä ei ole jaa, da, jee jne. Mihin kieliin,jokin indoeurooppa lainako on yksi vaihtoehto ja tietysti jokin peri-ugrilainen jäänne voisi olla toinen linja.

Pienessä sievikkeessä heittelin kevyesti rotu- eli heimoläppää, rasismin siemeniä kylvelin: 'kyllä' on helvetin vanha suomalaisia edeltäneen populan sana: joku vakuuttava älykääpiö, väinämö joskus jossain ehdotti, että mennään tuonne suuntaan, pohjoiseen. No sinne sitten jengi lähti tarpomaan, kun ei osattu vastaankaan sanoa, kaikki yhteisölle kävi.
"Ei" opittiin sitten joskus tuhannen vuoden kuluttua kun tutustuttiin uusiin tyyppeihin, monikulttuurin vaikutuksesta elonmenoon tuli väkisin uusi käsite: kieltäytyminen, epääminen.
Tai ehkä siihen asti ei sanallisesti edes oltu kielletty: joko tapeltiin ja varsinkin jos ehdittiin, niin mojautettiin nuijalla nuppiin oitis. Ei-käsite ilmeni fyysisesti, sen sijaan kyllää käytettiin: sopii, käy, ota siitä. Ei tarvinnut aina tapella.

Ruotsalaisilla oli paremmat miekat, mutta myös ylivertaiset diskuteeraustaidot: opimme sanan Nej, josta nerokkaasti säästimme henkeä sanomalla Ei.

Kysymys oli siis, mistä 'kyllä' on peräisin? Miksi emme käytä "jaata'?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös