Olen tässä nyt muutaman päivän pohtinut, postaisinko tämän ihmettelyni / pohdintani ihmettely-ketjuun, jompaan kumpaan avautumisasia-ketjuun, itkeäkö vai nauraako -ketjuun vai mihin ihmeen ketjuun. Ehkä tämä sekalaisten kysymysten ketju on kuitenkin hyvä paikka, kun kysymyskin (tai ehkä jopa useampikin) tässä pohdiskelussani on. Ja kun pohtimaani asiaan ei käsitykseni mukaan löydy helposti vastausta googlen avulla verkon syövereistä, niin ketju on oikein mainio paikka kysymykselleni.
Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että ihmisten makuasiat, mieltymykset ja tykkäykset ovat erilaisia. Toiset ihmiset ovat kiinnostuneita erilaisista asioista kuin toiset. Tämä pätee hirveän moneen asiaan, ml. musiikki ja musiikkimaku.
Jostain syystä usein*, kun (varsinkin) Suomessa on joku konsertti, johon on myyty lippuja hyvin, ilmestyy palstalle ihmettelijöitä, oikean tai oikeanlaisen musiikin / oikeiden muusikoiden / paremman musiikin ystäviä [valitse edeltä sopiva], joiden ymmärrykseen ei sovi, miksi juuri kyseisen artistin konserttiin on myyty niin paljon lippuja.
*No en osaa sanoa, onko noita tosiasiassa oikeasti usein, mutta muistan nyt ainakin Cheekin stadionkonsertin ja nyt Ed Sheeranin yhteydessä näitä ihmettelyitä lukeneeni. Voi niitä olla muitakin, mutta jos ei ole, on määritelmäni usein pielessä.
Mistä se johtuu, että toisten ihmisten musiikkimaku tai ymmärrys artistien taidoista ja paremmuudesta on niin paljon parempaa kuin toisten, että ne hyvin myyneiden artistien fanittajat tai keikalle menijät ovat väärässä, kun sinne menevät? Mikä on se tunne, minkä nämä paljon keikkalippuja myyvät artistit saavat aikaan näissä paremman tai oikeanlaisen musiikin ystävissä niin, että monet heistä vaivautuvat kirjoittamaan nettiin erilaisiin ketjuihin asiasta useita kommentteja? Ärsytys, viha, kateus, välinpitämättömyys, ilo... Kiinnostaisi tietää. Miksi toisten ihmisten musiikkimakua pitää alentaa / mollata? Oli se sitten kenen tahansa suorittamaa. Jos itseä ei kiinnosta, itse ei ko. artistista tykkää, niin tarviiko sitä isoon ääneen toitottaa? Ai niin, luin myös kommentin, jossa joku jonne oli tehnyt pyhäinhäväsityksen, kun oli kertonut jollekin ei-jonnelle pitävänsä nykymusiikista ja todennut jonkun Led Zeppelinin tai muun vanhan ja tunnustetun, rock-uskottavan bändin olevan vähän turhan vanhaa kamaa. (En muista tarkkaan, mutta jotain tuon suuntaista oli.)
Miksi joidenkin mielestä vain tietynlainen musiikkimaku on oikeanlaista ja jos siitä ei satu tykkäämään, on väärässä ja sitä musiikkimakua voi ja saa arvostella, vaikka kyseessä on (pitäisi olla) makuasia?
Disclaimeri tänne loppuun (mitä tuo on muuten suomeksi?): En nyt syytä kaikkia kommentoijia, ihmettelijöitä ym. rock-poliiseiksi tai vastaavaksi, yleistän pohdinnoissani rajusti.