Islandersin kannalta Niemi-kaupan syyt ovat moninaiset, sillä organisaatio on Milbury-touhujen sekä Smyth-kaupan jälkeen joutunut paikkaamaan aukkoja "prospect poolissa" varaamalla määrällisesti suht paljon lupauksia useilla kierroksilla/draft. Muutama vuosi sitten eurooppalaisten liigojen kanssa tilanne oli se, että sieltä tulleiden pelaajien oikeudet säilyivät kauemmin, jolloin esim. Suomesta tai Ruotsista pystyi varaamaan kokeilumielelläkin pelaajia, joiden odotusarvo oli useamman vuoden päässä.
Niemi ei toki tuohon liity, sillä hän pelasi Kanadassa, mutta NHL-joukkueilla on myös 50:n sopimuksen raja, joilloin ns. "long shotteja" ei voi kerätä organisaatioon liikaa. Uudet sopimukset ovat syöneet pohjaa liialta varausten keräilyltä, sillä heidät pitää saada sopimuksen alle melko pian jo Euroopastakin. Niemen kohtalon vuosi oli Islanderseilla juuri nyt, ja kuudes kierros/Rangers oli varmasti paras/ainoa tarjous, sillä muuten Niemi olisi palannut draftiin ilman mitään korvausta.
Hinta/laatu-suhteeltaan Isles olisi varmasti voinut Niemen mielellään farmiin ottaa, mutta jo ensi kaudella tai myöhemmin tuo soppari olisi voinut olla tiellä muille.
Kova laukaus ja kapteenius junnumaajoukkuuessa ovat varmasti enemmän mitä tuolla kuudennella kierroksella voi saada vastineeksi, mutta silti Isles ei aikonut kiinnittää Niemeä lainkaan, joten parempi tuokin vaihtokauppa kuin ei mitään.
Tämä kehitys tulee varmasti näkymään ns. epävarmojen pelaajien/pelipaikkojen suhteen, sillä eurooppalaistenkin kohdalla päätös sopimuksesta tulee vastaan nopeammin kuin ennen, eikä entry level-soppari välttämättä vedä vertoja ammattilaissopimukselle rapakon tällä puolen, kun ovi NHL:ään jää auki kuitenkin.