Ja mitenköhän tämä mahtaa muuttua ensi kaudeksi?
Tämä taisi koskea vain tätä kautta johtuen SM-liigan peliohjelmasta. Tällä kaudellahan joukkueet eivät pelanneet tasaisesti toisiaan vastaan, vaan joillekin joukkueille tuli enemmän otteluita tiettyjä joukkueita vastaan.
Ja mitenköhän tämä mahtaa muuttua ensi kaudeksi?
Eikös se ole mestari ja runkosarjan voittaja, niiden ollessa samat runkosarjan kakkonen toisena edustajana.
Eli finaalipaikka ei takaa paikkaa, kuten tällä kaudella olisi taannut.
http://www.oulunkarpat.fi/uutiset.php?uutisid=715Ensi kaudesta alkaen Suomea liigassa edustavat runkosarjan voittaja ja Suomen mestari. Jos runkosarjan voittaja ja mestari ovat sama joukkue, CHL:ssä pelaavat liigafinalistit.
Eli finaalipaikka ei takaa paikkaa, kuten tällä kaudella olisi taannut.
Joo kyllä juuri näin, mutta mitenkäs se muuttuu ensi kaudeksi että tietyt joukkueet pelasivat tällä kaudella enemmän tiettyjä joukkueita vastaan? Välisarjathan pysyvät ensi kaudellakin ja lohkot ovat eri kokoisia.
Vain seurat itse tietävät.Onko jossain ylhäällä lukuja, minkä määrän minkin seura myi kausikortteja viime kaudella? Toki vanhemmatkin tilastot kelpaavat.
(myyty/tavoite)
Kärpät 3200/3500
Jokerit 4000/4200
Blues 2000/2500
HIFK 3000/4000
HPK 1100/1200
Lukko 1000/1200
Jyp 1700/1800
Tappara 2250/3000
Pelicans 1200/1400
Ilves 1800/2000
Ässät 1200/1500
SaiPa 1200/1350
TPS 1350/2100
KalPa 800/1000En eksaktia vastausta tiedä tai osaa linkittää, mutta tuollaiset löysät säännöt on olleet jo kymmenisen vuotta voimassa. Esim. Janne Laukkanen tuli -98 kisoihin mukaan playoff-vaiheessa pelaten vain yhten ottelun (Suomi tippui puolivälierissä?). Varmaan joku korjaa, mutta säännöt menee jotenkin niin, että tietyn vaiheen jälkeen (alkulohkon?) voi leimata lisää kisapasseja. Jos niitä on leimaamatta, niin uusia pelaajia voi ottaa mukaan.Voisiko joku viisaampi hieman valaista miten ne mm-skabojen säännöt oikein menee, kun turnauksen aikana otetaan lisää pelaajia ryhmään mukaan? Eikö ne nyky aikana ole aika löysät. Mm Koistisen mukaan tulo viimevuoden välieriin ja finaaliin ei vissiin olisi muutama vuosi sitten ollut mahdollista?
Toki lisäisi runkosarjan merkitystä mutta tilanne jossa mestaruuden voittamalla ei saa paikkaa mestareiden liigassa ei olisi ollenkaan järkevä.Onko niin, että ensi kaudella Suomesta runkosarjan kaksi parasta selviytyy Champions Leagueen?
Olisi kerrankin liigalta hyvä uudistus, lisäisi runkosarjan merkitystä huomattavasti.
En eksaktia vastausta tiedä tai osaa linkittää, mutta tuollaiset löysät säännöt on olleet jo kymmenisen vuotta voimassa. Esim. Janne Laukkanen tuli -98 kisoihin mukaan playoff-vaiheessa pelaten vain yhten ottelun (Suomi tippui puolivälierissä?). Varmaan joku korjaa, mutta säännöt menee jotenkin niin, että tietyn vaiheen jälkeen (alkulohkon?) voi leimata lisää kisapasseja. Jos niitä on leimaamatta, niin uusia pelaajia voi ottaa mukaan.
Tuolloinhan Suomi ja Ruotsi pelasivat keskenään legendaarisen kaksiosaisen 0-1-finaalisarjan.
Kuka olikaan tuon ensimmäisen(?) ottelun tuomarina ja hylkäsi Suomen tekemän tasoitusmaalin maalivahdin häirintänä? Itselleni on jäänyt mielikuva, että kyseessä olisi ollut Frazer tai joku samankaltainen nimi.
Kuka olikaan tuon ensimmäisen(?) ottelun tuomarina ja hylkäsi Suomen tekemän tasoitusmaalin maalivahdin häirintänä? Itselleni on jäänyt mielikuva, että kyseessä olisi ollut Frazer tai joku samankaltainen nimi.
Ei hylännyt maalivahdin häirintänä, vaan vihelsi pelin poikki kun Ruotsin pelaaja melkein koski kiekkoon. Siirretty rangaistus siis Ruotsille tulossa. Ruotsalainen ei aivan kerennytkään kiekkoon ja Peltonen ampui maalin, mutta peli siis oli vihelletty poikki. Tuomari oli Alex Dell.
Sääntökysymys...
Vastaavan olen todistanut SM-Liigassakin joskus muinoin. Tammi viittoili, että hei, maali on pois paikaltaan, mutta peliä ei laitettu poiki, vaan Ilves lähti hyökkäämään, ja linjuri kävi pelin oleessa käynnissä pistämässä maalin paikalleen... ihmeteltiin tuota kovasti aikoinaan...
90-luvun puolivälissä TPS-Jokerit -pelissäkin tuollainen on käynyt. Silloin vain toinen tolppa irtosi kiinnikkeestään ja oli noin 20cm poissa paikaltaan (toinen tolppa oli siis jäässä kiinni). Muistaakseni Sulander yritti ensin huitoa linjatuomareille ja lopulta sitten veti itse tolpan suhtkoht oikeille paikoilleen. Kiekon kuitenkin pyöriessä toisessa päässä Jokerit teki maalin. Maali hyväksyttiin normaalisti eikä ketään TPS:n porukoista asiasta mitään mutissutkaan (miksi ei?).Vastaavan olen todistanut SM-Liigassakin joskus muinoin. Tammi viittoili, että hei, maali on pois paikaltaan, mutta peliä ei laitettu poiki, vaan Ilves lähti hyökkäämään, ja linjuri kävi pelin oleessa käynnissä pistämässä maalin paikalleen... ihmeteltiin tuota kovasti aikoinaan...
Mulla ei ole mitenkään varmaa tietoa (yllätys, yllätys, että SM-liigan sivuilta tai edes tilastokirjasta ei tällaisia tilastoja löydy), mutta erittäin vahvoilla saattaisi olla Veli-Pekka Ketola Tappara-Ässät -finaalisarjassa kaudella 1977-78. Vellun kevään 1978 pudotuspelitilasto on: 9. 10+10=20.Anyway, kysymys on siis se että mikä on piste-ennätys yhdessä pudotuspelisarjassa NHL:ssa ja Sm-Liigassa?
EDIT2: Vellu ei ainakaan ole haettu henkilö (tai ehkä neljän ottelun sarjassa?). Kaudella 1988-89 välieräsarjassa Tapparaa vastaan Kari Jalonen, TPS tekaisi viidessä ottelussa 11 pistettä: 5. 1+10=11 (1+0, 0+3, 0+1, 0+3, 0+3). Haastajia?
Loogisesti ajatellenhan Vellun tehot olivat 77-78 sitten 5 ottelun välieräsarjassa TPS:ää vastaan 6+5=11, eli samoissa on Ekun ja Kojon kanssa.Tappara-Ässät -finaalisarjassa vapaasti laskien Vellun tehot ovat: 4. 4+5=9.
EDIT2: Vellu ei ainakaan ole haettu henkilö (tai ehkä neljän ottelun sarjassa?). Kaudella 1988-89 välieräsarjassa Tapparaa vastaan Kari Jalonen, TPS tekaisi viidessä ottelussa 11 pistettä: 5. 1+10=11 (1+0, 0+3, 0+1, 0+3, 0+3). Haastajia?