Vaikka tämä nyt ei ainakaan täydellinen vastaus sinänsä ole kun ei ole tuota tuon vuoden Jääkiekkokirjaa niin Eliteprospectsin tiedon mukaan Mäntylällä oli 31 runkosarjaottelua.
Kysymys sellaiselle, jolta löytyy Jääkiekkokirja 1982-83.
Edellisen kauden I divarin tilastoissa ei liene maalivahdeilla mitään muuta tilastoituina kuin ottelut. Onko menetelmänä ottelumerkintä molemmille kokoonpanoon puetuille ja mitkä ovat FoPS-maalivahdeille merkityt ottelut? Tiedän, että siellä on Markku Laukkasella 27 ja Olli Pennasella 9, mutta puolet puuttuu. Olisiko Ilkka Mäntylällä täydet 36 runkosarjaottelua?
Playoffeista ei taida olla mitään tietoa maalivahdeista (ottelumääriäkään)?
Taisin joskus aiemminkin tätä kysyä jossain, mutta yksiselittäistä vastausta en tainnut saada. Millä perusteella maalivahti saa torjunnan tilastoihin?
On selvää, että esimerkiksi siniviivalta lauottu kiekko maalivahdin suojiin lasketaan torjunnaksi. Keskiympyrästä lauotto kiekkokin varmasti lasketaan. Entä jos veto epäonnistuu totaalisesti ja liruu kävelyvauhtia maalivahdille, tämän kuitenkin pysäyttäen kiekon esimerkiksi mailallaan? Onko tämä tilastotyypin tulkintakysymys, mikä lasketaan torjunnaksi, vai onko sille jokin tarkempi määritelmä miten kiekon tulee tulla maalivahdin suojuksiin?
Mitä jos kiekko on menossa metrin ohi maalista, mutta maalivahti pysäyttää kiekon silti? Mikäli ohilauottu ja torjuttu kiekko lasketaan torjunnaksi, eikö pysäytetyt rännikiekotkin tavallaan kuuluisi laskea torjunnaksi?
Taisin joskus aiemminkin tätä kysyä jossain, mutta yksiselittäistä vastausta en tainnut saada. Millä perusteella maalivahti saa torjunnan tilastoihin?
On selvää, että esimerkiksi siniviivalta lauottu kiekko maalivahdin suojiin lasketaan torjunnaksi. Keskiympyrästä lauotto kiekkokin varmasti lasketaan. Entä jos veto epäonnistuu totaalisesti ja liruu kävelyvauhtia maalivahdille, tämän kuitenkin pysäyttäen kiekon esimerkiksi mailallaan? Onko tämä tilastotyypin tulkintakysymys, mikä lasketaan torjunnaksi, vai onko sille jokin tarkempi määritelmä miten kiekon tulee tulla maalivahdin suojuksiin?
Mitä jos kiekko on menossa metrin ohi maalista, mutta maalivahti pysäyttää kiekon silti? Mikäli ohilauottu ja torjuttu kiekko lasketaan torjunnaksi, eikö pysäytetyt rännikiekotkin tavallaan kuuluisi laskea torjunnaksi?
Google auttoi tässäkin asiassa https://www.ahmat.net/materiaalipankki/?download=15959
Tuli mieleen tuosta jutusta koskien sitä, että liigan vanhin pelaaja on nyt sitten 30.3.1980 syntynyt Jani Tuppurainen. Eli nyt on tultu pisteeseen, jolta ei varmaankaan oikein enää ole paluuta: liigassa ei ole jäljellä enää yhtäkään 1970-luvulla syntynyttä pelaajaa..
Paljonko ylipäätään mahtaa ammattilaistasolla (nimenomaan tällä, mitään alempien sarjojen höntsäilyjä ei huomioida) löytyä enää syksyllä 2019 sellaisia pelaajia, jotka ovat syntyneet 70-luvulla? Jagr nyt ei luonnollisestikaan tarvitse erillistä mainintaa tässä yhteydessä, eikä tähän "kysymykseen" kukaan kait vastausta voi edes tietää, enemmänkin nyt vain pohdiskelin tätä tässä..
Onkos todellakin näin että 70 lukulaiset on jo änäristäkin lopettaneet?
Viimeinen 60 lukulainen oli muistaakseni Roloson?
Oon koittanut googletella mutta ei oikeen löydy. Eli mikähän mahtaa olla naisten ennätys lämärin kovuudessa? Joku juttu oli että Cheryl Pounderin 85 km/h olisi virallinen ennätys (mitattu -06 olympialaisissa), mutta sehän on ihan bullshittiä kun Kirsi Hänninenhän tykitti jotain 120+ km/h joskus 90-luvun lopussa. Jonnet ei vissiin muista, mutta Löki Laksolakin jäi Kirsin taakse.
Oliko joku liigan all-stars tapahtuma tuo missä oli kisa? Mutta poikkeuksellinen kutihan Hännisen plikalla kyllä oli naiseksi.
No niin, tattista. Tosta on vissiin vaikee pistää paremmaksi.Ehdottaisin tätä:Megan Bozek 141,5 km/h
"That mega-shot has become something of a signature for the Buffalo blueliner, winning her the Hardest Shot contest in last season’s NWHL All-Star Skills Competition at 88 MPH"
Lainaus löytyy täältä: Megan Bozek, when Making History is a 'Blast'
Jep, SM-Liigan (toistaiseksi) viimeinen All Stars -matsi vuonna 1999 tuliterällä Länsiauto-areenalla.Jonnet ei vissiin muista, mutta Löki Laksolakin jäi Kirsin taakse.
Oliko joku liigan all-stars tapahtuma tuo missä oli kisa?
Agentin osuus on 3-5%. Yhden pelaajan asioita saattaa hoitaa useampikin saman firman mies ja vastaavasti sillä agentilla on usean pelaajan asiat hoidettavanaan. SItä en tiedä toimiiko kuumalinja 24/7 vai ei.Moi taas.
Kysytään nyt vielä lisempää, kun vauhtiin päästiin. Kuumanaperunana viime viikoina mediassa ollut Laine/Rantanen -sopimuskuviohin liittyen. Osaako joku heittää villiä veikkausta, millaisen siivun pelaajan agentit vetävät välistä näissä sopimusasioissa? Ovatko he ns. 24h-työntekijöitä pelaajille, vai lähinnä haaskalintuina, kuten asianajajat, eli astuvat kulisseista framille "tarvittaessa"?
Seuraavat tilastot hakusessa kaudelta 1996-97:
- TPS-Ässät 21.9.1996. Missä peliajassa syntyi Ässien 5-1 kavennusmaali kolmannessa erässä?
- Ässät-KEspoo 27.10.1996. Missä peliajassa Sergei Prjahin sai toisessa erässä 2 minuutin jäähyn?
- Ässät-KalPa 16.1.1997. Missä peliajassa syntyi KalPan 4-1 kavennusmaali toisessa erässä?
Osaisikohan joku neuvoa, mistä saisin kätevimmin listauksen 70-luvulla syntyneistä aktiivipelaajista? Liigassahan näitä katoavaa kansanperinnettä edustavia niiloja ei enää valitettavasti löydy.
Oliskohan ollut käytössä myös kahden viivan syötössä ja syöttöpaitsiossa, joissa aloitus syötön lähtöpisteestä. En muista enää vaikka noilla säännöillä itse pelasin aikanaan.Nyt mennään hieman muistikuvien varassa, mutta kaipailisin tarkennusta seuraavaan vanhaan sääntöasiaan. Joskus muinoin aloitus saattoi olla muualta kuin aloituspisteeltä, esim kiekon lentäessä katsomoon. Aloitus tuli siitä kohtaa, mistä kiekko ammuttiin yli, mutta aina kuitenkin B ja A pisteiden linjalta.
Missä tapauksissa aloitus määrättiin muualle kuin aloituspisteelle, oliko katsomoon lentänyt kiekko ainoa siihen johtanyt tapahtuma? Milloin tämä sääntö muuttui nykyiseen, eli siihen että aloitus on aina aloituspisteeltä?
Nyt mennään hieman muistikuvien varassa, mutta kaipailisin tarkennusta seuraavaan vanhaan sääntöasiaan. Joskus muinoin aloitus saattoi olla muualta kuin aloituspisteeltä, esim kiekon lentäessä katsomoon. Aloitus tuli siitä kohtaa, mistä kiekko ammuttiin yli, mutta aina kuitenkin B ja A pisteiden linjalta.
Missä tapauksissa aloitus määrättiin muualle kuin aloituspisteelle, oliko katsomoon lentänyt kiekko ainoa siihen johtanyt tapahtuma? Milloin tämä sääntö muuttui nykyiseen, eli siihen että aloitus on aina aloituspisteeltä?
Kahden viivan syöttö poistui jo ennen tuota sääntökirjaa, joten siitä ei tuossa sääntökohdassa siksi ole mainintaa. Mutta tosiaan, paisiosyöttö, käsisyöttö, ns. ruuhka eli kiekko ei pelattavissa.Vanhan sääntökirjan sääntö kirjoitti:Aloitukset suoritetaan kuvitteellisilta linjoilta:
1. paitsiosyötön jälkeen, paitsi jos hyökkäävän joukkueen pelaaja syötti kiekon omalta puolustusalueeltaan,
2. kumman tahansa joukkueen tekemän minkä tahansa sääntörikkeen jälkeen paikasta, joka on lähimpänä katkaisukohtaa, ellei edellä olevissa kohdissa erityisesti toisin määrätä.
Pystyisikö joku linkkaamaan vuoden 1990 Goodwill Gamesien kokoonpanot? En ihan heti netistä niitä löytänyt... 1991 Jääkiekkokirjasta nuo löytyisinevät?