Sekalaisia kysymyksiä jääkiekosta

[Rod Weary]

Käsittääkseni kyllä.

Ei ole koskaan kiinnittänyt huomiota, kun on aina mökä päällä, kun kiekko on maalissa. Olen jotenkin ollut siinä uskossa, että tuomari vain viittoo kiekon olevan maalissa.

 

[Mastokaupunki]

Ei ole koskaan kiinnittänyt huomiota, kun on aina mökä päällä, kun kiekko on maalissa. Olen jotenkin ollut siinä uskossa, että tuomari vain viittoo kiekon olevan maalissa.

Näin minäkin olin aina olettanut, mutta MM-kisojen maalikoosteissa näytettiin kuvaa tuomarin kypäräkamerasta, jossa selvästi kuuluu vihellys maalin jälkeen.

 

[Rod Weary]

Googlehan tuon kertoi:

Goal Scored

Referee signal: A single point, with the non-whistle hand, directly at the goal in which the puck legally entered, while simultaneously blowing the whistle.

 

[MacRef]

Osaako joku sääntökirjan tunteva selventää mulle? Otetaan esimerkkinä, vaikka seuraava kuvitteellinen tilanne:
Pelaaja laukoo kiekon maaliviivalle johon se jää pyörimään. Tuomari viheltää tilanteen maaliksi juuri ennen kuin hyökkäävän joukkueen pelaaja tökkää kiekon sisään. Tuomari tarkistaa tilanteen videolta ja käy ilmi, ettei kiekko ollutkaan maalissa, kun peli vihellettiin poikki.
Onko siis näin, että tuomari hätäisellä vihellyksellään esti maalin, vai onko säännöissä pykälä jolla vastaava tilanne voitaisiin tuomita maaliksi?

Osaa. On niin, että esti maalin, ei ole sääntöä, millä vihellyksen jälkeen maalin pelatun kiekon voisi maaliksi hyväksyä.

 

[Espoonmies]

Osaako joku sääntökirjan tunteva selventää mulle? Otetaan esimerkkinä, vaikka seuraava kuvitteellinen tilanne:
Pelaaja laukoo kiekon maaliviivalle johon se jää pyörimään. Tuomari viheltää tilanteen maaliksi juuri ennen kuin hyökkäävän joukkueen pelaaja tökkää kiekon sisään. Tuomari tarkistaa tilanteen videolta ja käy ilmi, ettei kiekko ollutkaan maalissa, kun peli vihellettiin poikki.
Onko siis näin, että tuomari hätäisellä vihellyksellään esti maalin, vai onko säännöissä pykälä jolla vastaava tilanne voitaisiin tuomita maaliksi?

Eli ei voi hyväksyä maalia jos peli ei ole käynnissä kun kiekko menee maaliin. Mutta käsittääkseni videolta ei voi tarkistaa oliko peli vihelletty poikki ennen vai jälkeen kun kiekko meni maaliin. Peliajan voi tarkistaa, mutta vihellys on teknisestikin vaikeampi.

 

[Glove]

Kaikki varmaan tietää, että Mörkö on Lempäälän Kisan kasvatti ja nousi pitkä polun kautta huipulle. Löytyykö Suomen kärkipelaajista muita, jotka ovat lähtöisin jostain pienestä kyläseurasta? Itsellä tuli ensimmäisenä mieleen Miikka Salomäki, joka pelasi vielä 13-15 iässä C:n ja B:n alasarjoja Raahen Teräskiekossa, josta sitten Laserin ja Kärppien kautta jatkoi maailmalle.

 

[Roger Moore]

Löytyykö Suomen kärkipelaajista muita, jotka ovat lähtöisin jostain pienestä kyläseurasta?

No onhan näitä nyt vaikka kuinka paljon. Atte Ohtamaa on esimerkiksi Nivalan Cowboysin kasvatti, Jussi Jokinen Kalajoen Junkkareista, Joonas Donskoi on myös Teräskiekon miehiä, Janne Pesonen on Kuhmon Kivan kasvatti yms.

Itse asiassa Kärppien pelaajista löytyy aika paljonkin näitä jotka on kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja sitten joskus C-junnuissa tai vähän nuorempina siirtyvät Ouluun.

 

[Glove]

No onhan näitä nyt vaikka kuinka paljon. Atte Ohtamaa on esimerkiksi Nivalan Cowboysin kasvatti, Jussi Jokinen Kalajoen Junkkareista, Joonas Donskoi on myös Teräskiekon miehiä, Janne Pesonen on Kuhmon Kivan kasvatti yms.

Itse asiassa Kärppien pelaajista löytyy aika paljonkin näitä jotka on kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja sitten joskus C-junnuissa tai vähän nuorempina siirtyvät Ouluun.

Joo siis hain nimenomaan näitä "myöhäiskypsiä" jotka ovat olleet pienemmissä seuroissa vielä B- A-iässä tai vielä aikuisenakin. Jos en väärin muista niin mainitsemistasi Pesosta lukuunottamatta pelasivat Kärpissä jo C-ikäisinä. Pesonen siirtyi B-ikäisenä.

 

[Kalmari]

Oliko kyse aktiiveista, vai haetaanko myös jo lopettaneita pelaajia? Jukka Hentunen pelaili Warkiksessa vielä parikymppisenä.

 

[Sylfan]

Joo siis hain nimenomaan näitä "myöhäiskypsiä" jotka ovat olleet pienemmissä seuroissa vielä B- A-iässä tai vielä aikuisenakin.

Mikael Ruohomaa ainakin tulee mieleen.

 

[Kouhia]

Joo siis hain nimenomaan näitä "myöhäiskypsiä" jotka ovat olleet pienemmissä seuroissa vielä B- A-iässä tai vielä aikuisenakin. Jos en väärin muista niin mainitsemistasi Pesosta lukuunottamatta pelasivat Kärpissä jo C-ikäisinä. Pesonen siirtyi B-ikäisenä.

Antti Niemi pelasi K-Vantaassa Mestistä vielä 22-vuotiaana ja paria vuotta aiemmin A-junnujen 1. divaria. Mestistä pelatessaan teki töitä hallimestarina ja jääkoneenkuljettajana.

K-Vantaan silloinen valmentaja Jami Kauppi toi Niemen mukanaan Lahteen, ja vaikka Kaupin ura ei nousuun lähtenyt, Niemi menestyi varsin hyvin.

 

[Espoon Siniset]

Tony Sund pelasi 20-vuotiaaksi IFK Lepplaxin ja Muikin joukkueissa II- ja III-divisioonaa, joten eiköhän tuon voi laskea.

 

[1971]

Mistä löytyisi SHL:n tilastoja hieman kattavammin? Lähinnä kaipailisin yksittäisten pelaajien tilastoja kuten esim. aloitusprosentteja, aloitusten määriä, laukauksia yms.
Toinen kysymys olisi, että löytyykö näin jälkikäteen jostain helposti joukkueiden ketjukoostumuksia viime kauden runkosarjaotteluista? Edelleen SHL on kyseessä.

 

[McBean]

Mistä löytyisi SHL:n tilastoja hieman kattavammin? Lähinnä kaipailisin yksittäisten pelaajien tilastoja kuten esim. aloitusprosentteja, aloitusten määriä, laukauksia yms.
Toinen kysymys olisi, että löytyykö näin jälkikäteen jostain helposti joukkueiden ketjukoostumuksia viime kauden runkosarjaotteluista? Edelleen SHL on kyseessä.

Kokoonpanot löytyvät Ruotsin liiton tilastopalvelimelta.
Ei ehkä kaikkein jouhevimpia palveluita käyttää, mutta listasta kun klikkaa ottelun tulosta ja sen jälkeen "Line-up", niin näkee koostumukset.

Myös SHL:n aloitustilastot ja laukaisutehokkuus löytyvät ko. palvelimelta, myös joukkueittain listattuna.

Peliaikoja jne. puolestaan pääsee tutkiman SHL:n sivuilta.

 

[1971]

Kokoonpanot löytyvät Ruotsin liiton tilastopalvelimelta.
Ei ehkä kaikkein jouhevimpia palveluita käyttää, mutta listasta kun klikkaa ottelun tulosta ja sen jälkeen "Line-up", niin näkee koostumukset.

Myös SHL:n aloitustilastot ja laukaisutehokkuus löytyvät ko. palvelimelta, myös joukkueittain listattuna.

Peliaikoja jne. puolestaan pääsee tutkiman SHL:n sivuilta.

Ja tähän kohtaan iso kiitos.

 

[Thusberg]

1988-89 3806 (liigassa)
1989-90 3143 (divarissa)
1990-91 ???? (divarissa)
1991-92 3412 (divarissa)
1992-93 3197 (divarissa)
1993-94 2879 (divarissa)
1994-95 1112 (kakkosessa) 1876 (noususarjassa)
1995-96 ???? (divarissa)
1996-97 ???? (divarissa)
1997-98 3986 (divarissa)
1998-99 4595 (divarissa)
1999-00 4646 (divarissa)

Valitettavasti noita kolmen puuttuvan kauden lukemia en ole onnistunut Jääkiekkokirjoista paikallistamaan. Kaudesta 1993-94 maininnan arvoista on yleisökeskiarvon putoaminen: syyskaudella, eli ennen suurta tyhjennystä, pelejä oli ollut seuraamassa lähes neljätuhatta katsojaa.

Vaikka tämä kysymys onkin pitkän ajan takaa niin ajattelin silti hieman täydentää sitä.

Sarjakaudella 1996-97 Kärpillä oli 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tietääkseni keskiarvo aivan kaiken mahduttaen kauteen 7000 katsojaa, mutta muutoin pelillisesti pyörittiin 3500 katsojassa keskiarvon osalta.

Parin muun mahdollisesti puuttuvan kauden osalta eli sarjakauden 1990-91 ja 1995-96 osalta puhuttaessa aivan täysin tarkat tutkimukset ovat vielä kesken ja ne mahdollisesti ovat vääriä, mutta niistä ensin mainittuna kautena tilanne näyttäisi pyörivän 3200-3300 katsojan tietämillä ja jälkimmäisen osalta pyöritään 1500-3400 katsojan välissä mahdollisesti ylärajan pyöriessä siinä 4000 katsojan tietämillä.

 

[Thusberg]

Tarkistin hieman faktoja, ja niin vain muisti petti. Nuo ylempänä mainitsemani summat koskivat Tukholman -70 kisoja, ja ne olivat 500mk ja 4000mk. Helsingin kisojen summista Tamminen ei kerro, mutta mainitsee niiden olleen suuret. Lisäksi noihin kisoihin sovittiin mitalibonus. Pronssiahan Suomi sieltä sai, joka tosin vietiin pois Wetzellin käryn takia. Pelaajat saivat silti pitää bonuksensa. Tami kertoo ostaneensa bonareilla uuden Ford Cortina GT:n. Joku viitsivä voi kaivaa mitä sellainen on -74 maksanut, niin pääsee vähän kärylle millaisista rahoista on ollut kyse.

@Viivapelote @Noma @Poropaimen

Tämä nyt oleva vastaukseni tähän kysymykseen riippuu siitä, että onko Tami aikanaan ostanut ihan täsmälleen silloisen tuliterän Ford Cortina GT:n samalta vuodelta vaikkapa sen ajan kevätkaupasta tai kesäkaupasta kauden jälkeen vai myöhemmältä osalta vuotta vai onko kenties kuitenkin ollut vuoden tai kahden vanhempi GT-malli Ford Cortinan osalta.

Tuliteränä maksoi varmaan siihen aikaan sen 20 000-30 000 markkaa kun esimerkiksi vuoden 1972 Ford Cortina GT maksoi vielä tuolloinkin 15 900 markkaa riippuen hieman tilanteesta sitä kulloinkin myyneen autokaupan osalta kun taas alkupään Ford Cortina GT vuodelta 1969 tai 1970 alkoi olla jo halvasta päästä tai ainakin melko halvasta päästä, parhaimmillaan vain muutamalla tonnilla ja alle kymppitonnin markoissa.

Paljon ovat kuitenkin saaneet ja mahdollisella hopealla tai jopa uskomattomalla maailmanmestaruudella olisi irronnut siihen vielä päälle sitten enemmän.

 

[Thusberg]

Onkohan palstalla tietoa että missä kokoluokassa kulkee videovalmentajien palkat?

Tämä onkin vähän hankala kysymys.

Etenkin kun jostain syystä muutaman viime vuoden ajalta olen kuullut erittäinkin kovia palkkoja, mutta lienevät sotkettu tai yhdistetty joukkueenjohtajien palkkoihin?

Ja noihin aikoihin kuulin myös juttua siitä, että Elitserienin tai juuri ja juuri tuolloin nimensä muuttaneella SHL:llä ja DEL:llä vastaavat videovalmentajat saivat bruttona jo sen mitä Liigassa nettona.

Toisaalta noiden sarjojen maiden eli Ruotsin ja Saksan alempien sarjatasojen videovalmentajien palkkatasot eivät yllä ilman onnea tai mahdollisen sarjatason varakasta seuraa tai seuroja välttämättä edes Liigan videovalmentajien bruttotasolle.

Toki sitten NHL:n vastaavat videovalmentajat kulkevat ihan omissa palkkaluvuissaan.

 

[SlamDunk71]

Tämä onkin vähän hankala kysymys.

Etenkin kun jostain syystä muutaman viime vuoden ajalta olen kuullut erittäinkin kovia palkkoja, mutta lienevät sotkettu tai yhdistetty joukkueenjohtajien palkkoihin?

Ja noihin aikoihin kuulin myös juttua siitä, että Elitserienin tai juuri ja juuri tuolloin nimensä muuttaneella SHL:llä ja DEL:llä vastaavat videovalmentajat saivat bruttona jo sen mitä Liigassa nettona.

Toisaalta noiden sarjojen maiden eli Ruotsin ja Saksan alempien sarjatasojen videovalmentajien palkkatasot eivät yllä ilman onnea tai mahdollisen sarjatason varakasta seuraa tai seuroja välttämättä edes Liigan videovalmentajien bruttotasolle.

Toki sitten NHL:n vastaavat videovalmentajat kulkevat ihan omissa palkkaluvuissaan.

Omien saamieni tietojen mukaan KHL:ssä videovalmentajat tienaa 50k€-100k€ maastoon. Toki seurasta ja ammattitaidosta riippuen.

 

[Thusberg]

Omien saamieni tietojen mukaan KHL:ssä videovalmentajat tienaa 50k€-100k€ maastoon. Toki seurasta ja ammattitaidosta riippuen.

Tuota luokkaa se oli myös NHL:nkin osalta.

Sitä korkeampia olivatkin sitten jo apulaispäävalmentajan ja varapäävalmentajien palkat, mutta toisaalta niidenkin keskipalkka jopa ihan jo varapäävalmentajatasolla kaikki seurat laskien oli aika verraten alhainen.

Joukkueenjohtajat NHL:ssä ovatkin sitten myös jälleen jo asia erikseen.

 

[Valapatto]

Sitä korkeampia olivatkin sitten jo apulaispäävalmentajan ja varapäävalmentajien palkat, mutta toisaalta niidenkin keskipalkka jopa ihan jo varapäävalmentajatasolla kaikki seurat laskien oli aika verraten alhainen.

Mitä eroa on apulaispäävalmentajalla ja varapäävalmentajalla ja tarkoitetaanko näillä siis valmennustiimin jäseniä poislukien päävalmentaja?

 

[Thusberg]

Mitä eroa on apulaispäävalmentajalla ja varapäävalmentajalla ja tarkoitetaanko näillä siis valmennustiimin jäseniä poislukien päävalmentaja?

Varapäävalmentaja on yleensä kokeneempi, välitön päävalmentajan sijainen ja siten periaatteessa korkea-arvoisempi ellei erikseen ole muuta sanottu kuin apulaispäävalmentaja.

Erillistilanteissa tai mahdollisen hierarkian välttämiseksi voivat he tietenkin olla myös käytännössä nimeämisestään lähtien hyvin samanarvoisiakin keskenään tilanteesta riippuen.

Jalkapallopuolella tuo nimitys on mennyt Päävalmentaja tai vain Valmentaja, Varapäävalmentaja tai vain Apuvalmentaja ja Apulaispäävalmentaja ja Vara-apuvalmentaja tai riittävän vanhan ajan jalkapallopuolen jutuissa myös Avustava Valmentaja tai Valmennuksen tai Valmentajien Avustaja.

 

[Boogeyman]

Kysymys sellaiselle, jolta löytyy Jääkiekkokirja 1982-83.

Edellisen kauden I divarin tilastoissa ei liene maalivahdeilla mitään muuta tilastoituina kuin ottelut. Onko menetelmänä ottelumerkintä molemmille kokoonpanoon puetuille ja mitkä ovat FoPS-maalivahdeille merkityt ottelut? Tiedän, että siellä on Markku Laukkasella 27 ja Olli Pennasella 9, mutta puolet puuttuu. Olisiko Ilkka Mäntylällä täydet 36 runkosarjaottelua?

Playoffeista ei taida olla mitään tietoa maalivahdeista (ottelumääriäkään)?

Lisäys 22.7. Ja kysymäni seikka on siis kauden 81-82 tilastosta, joka löytyisi tuosta Jk-kirjasta 82-83.

 

[Thusberg]

Kysymys sellaiselle, jolta löytyy Jääkiekkokirja 1982-83.

Edellisen kauden I divarin tilastoissa ei liene maalivahdeilla mitään muuta tilastoituina kuin ottelut. Onko menetelmänä ottelumerkintä molemmille kokoonpanoon puetuille ja mitkä ovat FoPS-maalivahdeille merkityt ottelut? Tiedän, että siellä on Markku Laukkasella 27 ja Olli Pennasella 9, mutta puolet puuttuu. Olisiko Ilkka Mäntylällä täydet 36 runkosarjaottelua?

Playoffeista ei taida olla mitään tietoa maalivahdeista (ottelumääriäkään)?

Vaikka tämä nyt ei ainakaan täydellinen vastaus sinänsä ole kun ei ole tuota tuon vuoden Jääkiekkokirjaa niin Eliteprospectsin tiedon mukaan Mäntylällä oli 31 runkosarjaottelua.

 

[sekolust]

Kenellä on eniten eri maiden joukkueita koluttuna? Kriteerinä sen verran, että pelkän pelaamisen sijaan on edustanut kyseisen maan seuraa. Eli siis esimerkiksi NHL:ää ja AHL:aa vain jenkkijoukkueiden riveissä pelannut Mikael Granlund ei saa Kanadaa vyölleen, vaikka todistetusti on Kanadan maaperällä ammattiaan harjoittanutkin.

Suomalaisista ainakin Toni Dahlman lienee korkealla:
- Suomi
- Kanada
- Yhdysvallat
- Ruotsi
- Slovenia
- Saksa
- Itävalta
- Kazakstan
- Venäjä
- Puola
- Britit (Skotlanti)