Sci-fi kirjat, mitä kannattaa lukea?

[Stonecold]

Tässä lähistöllä seilaa varsin nasakka virtuaalinen luomus, jota jo scifiksi voitaneen kutsua. Tittelillä "Erilaisia" kirjoittajia syrjitään? Kirjailijakin tuntuu olevan eräänlainen multipersoona, erinäisten dejavuu-ilmentymien ryöpsähdellessä lukijan pupilliin. Hei hulinaa!

Reynoldsia muistelen lukeneeni jossain vaiheessa, mainitaan se tässä yhteydessä ellei tuo aiempi nappaa.

 

[Txjokeri]

Viestin lähetti BigRedBob
Toisaalta en kyllä yhtään ihmettelisikään, vaikka olisikin totta, scifi-urpot on sen verran hörhöjä.

Kiitos nyt tuostakin...

Mun suosikkeihin kuuluvat Walter J. Williams (joka on suomalaista sukua), Harry Harrison, Spider Robinson ja sieltä fantasian puolelta Terry Pratchett. Muutama mainitakseni.

Asimovhan kirjoitti alunperin kolme trilogiaa, joita hän myöhemmillä teoksillaan (alkaen Säätiö veitsenterällä) linkitti toisiinsa saaden aikaan laajemman kokonaisuuden. Ihan näppärästi sai jopa Ikuisuuden lopun mukaan kuvioihin.

Heinlein tuotti sekä hyvää että ei niin hyvää aineistoa. Oma suosikkini on Kuu on julma. Alkuperäinen suomennosta parempi.

Adamsin Linnunradan liftarien käsikirja saapuu isolle kankaalle ensi keväänä. Toivottavasti sai tahtonsa läpi ennen kuolemaansa eikä tuotos ole "Tähtien sota huumorilla" (sen teki Brooks). Kirjoista ensimmäinen suomennos (Pekka Markkula) on huikeaa tasoa, loput ok, mutta se jokin uupui. Radiokuunnelmat (Radioteatteri) muuten kannattaa vaikka lainata kirjastosta - alunperinhän sarja kirjoitettiin BBC:lle.

Tässä nyt jotain alkuun.

 

[Vaughan]

Omat suosikkini onkin täällä jo mainittu, mutta jospa toisto toisi lisää painoarvoa niin:

Vernor Vingen molemmat ("omituisia olentoja, juonittelua & yllättäviä käänteitä")
Jeff Long: Helvetin piirit ("väkivaltaa ja ripaus kauhua")

Asimovin Säätiöstä sanoisin, että alkuperäisen trilogian jatkoksi 80-luvulla kirjoitetut Säätiö veitsenterällä ja Säätiö ja maa olivat mielestäni vielä aivan kelvollisia tarinoita. Sen sijaan 90-luvulla kirjoitetut ensimmäisen osan "eteen" sijoittuvat Säätiön alkusoitto ja Kohti säätiötä olivat jo hieman keinotekoisia, vaikka toki jokainen Asimov-diggari nekin lukee...

 

[Rolle]

Omasta mielestäni parhaat scifi-teokset ovat:

Michael Moorcock: "Viimeisten aikojen valtiaat" -trilogia
Arthur C. Clarke: "Lapsuuden loppu"

Jos noita ei ole lukenut, niin kannattaa ehdottomasti tutustua. Viimeisten aikojen valtiaat saattaa tuntua alussa täysin järjettömältä, mutta lukemista ei kannata siihen lopettaa.

 

[Jet-Ace]

Koska scifi on suuri rakkauteni, voisin kevyesti luetella kirjoja ja kirjailijoita valomerk... vaikka aamuun saakka.

Suosittelen Stanislaw Lemin tuotantoa:

# Eeden (1959)
# Solaris (1961)
# Voittamaton (1964)
# Kyberias (1967)
# Isännän ääni (1968)
# Futurologinen kongressi (1971)
# Nuha
# Tähtipäiväkirjat (1971)
# Rauha maassa (1987

Aloita vaikka lukemalla Futurologinen kongressi ja Nuha. Hulvatonta menoa.

Filip Jose Farmerin Riverworld-trilogia on myös "must". Tästähän on tulossa myös tv-sarja ja pilotti on ollut jo pitkään levityksessä.

Philip K. Dick on myös kirjailija, joka tuotanto on erinomaista.

Nois action-kirjailijoista ainakin Robert A. Heinlein on mainitsemisen arvoinen, mikäli pitää Starship Troopersin kaltaisesta menosta.

Asimovin Säätiö-triologia on myös pakollinen lukunautinto. Ne jatko-osat voi lukea, mikäli nämä uppoavat.

Jatkan lisää myöhemmin.

 

[Muksu]

Viestin lähetti Jet-Ace
Filip Jose Farmerin Riverworld-trilogia on myös "must". Tästähän on tulossa myös tv-sarja ja pilotti on ollut jo pitkään levityksessä.

Onko näistä suomennettu muita kuin ensimmäinen, jo vuosia sitten? Itselläni se on hyllyssä odottamassa jatkoaan - jota ei koskaan tullutkaan, vai tuliko sittenkin?

Oma suosikkini on Arthur C. Clarken Lapsuuden loppu. Jos aiot lukea, älä Luojan tähden edes vilkaise takakannen spoileria.

 

[Jet-Ace]

Viestin lähetti Muksu
Onko näistä suomennettu muita kuin ensimmäinen, jo vuosia sitten? Itselläni se on hyllyssä odottamassa jatkoaan - jota ei koskaan tullutkaan, vai tuliko sittenkin?

Tähän en kyllä osaa vastata, koska olen jo ikiajat lukenut lähes kaikki scifikirjat englanniksi. TV-sarjassa oli ikävä kyllä pahiksena Herman Göringin sijasta Caligula.

 

[Infamous]

Monta hyvää kirjaa on jo mainittu. Heitetään vielä jokerikorttina (vaikka Hifkin mies oletkin) mikäli kaukainen galaksi kiinnostaa, niin sieltä Timothy Zahnin raapustama Thrawn-trilogia. Eli siis kirjat Imperiumin perillinen, Hämärän laivue ja Keisarin käsky.

Suurin osa muusta Star Wars - kirjallisuudesta on täyttä roskaa, mutta tämä trilogia on varsin mainio.

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti varjo
Lemin kirjat ovat ihan perusscifiä, mutta siitä hauskoja, että pakollinen neuvostodoktriini oli sisällyttää kirjoihin vakioisen "vuosien varrella kapitalistiset valtiot ymmärsivät tehneensä väärin ja siirtyivät maailmankommunismiin jaadijaadijaadi" ts. kirjojen alussa on aina hieman ideologista materiaalia, tosin käsittääkseni kyse ei ollut Lemin omista visioista, vaan pakollisista "jos haluat kirjan julkaistavan ulkomailla niin sisällytä nämä"-määräyksistä Puolueen taholta.

Minä olen sitten missannut jotain. Lemin teoksista en ole moista materiaalia havainnut, mutta toisaalta olen lukenut niistä (näin ulkomuistista luetellen) vain Solariksen, Futurologisen kongressin, Nuhan, Kyberiaksen, Eedenin, Rauhan maassa ja Paluun tähdistä. Missä Lemin kirjoissa tuota mainitsemaasi ideologista materiaalia on? Siihen olisi hauska tutustua.

Kyberias on kyllä yksi kaikkien aikojen hauskimpia scifi-teoksia, ja toisaalta Solaris yksi järisyttävimpiä - ja jos "varjon" pohtimien ideologisten sävytysten alueelle mennään, niin Solaris on kyllä yksi ns. sosialistiseen eli tieteelliseen maailmankatsomukseen kriittisimmin suhtautuvista kirjoista viestiessään siitä, että elämää ei voi ikinä lopullisesti "ottaa haltuun" ja hallita kylmän rationaalisiksi luulemillaan/uskomillaan/haluamillaan dogmeilla ja opeilla.

 

[varjo]

Viestin lähetti Maple Leaf
Minä olen sitten missannut jotain. Lemin teoksista en ole moista materiaalia havainnut, mutta toisaalta olen lukenut niistä (näin ulkomuistista luetellen) vain Solariksen, Futurologisen kongressin, Nuhan, Kyberiaksen, Eedenin, Rauhan maassa ja Paluun tähdistä. Missä Lemin kirjoissa tuota mainitsemaasi ideologista materiaalia on? Siihen olisi hauska tutustua.

Korostin sitä ehkä turhaan, kyse on siis "prologin" osiosta, jossa opastettiin lukija tähän tulevaisuuden maailmaan hmmm...teokset...ainakin kahdessa muistan selvästi tuota settiä, toinen taisi olla Solaris ja toinen Voittamaton.

Kyberias on kyllä yksi kaikkien aikojen hauskimpia scifi-teoksia, ja toisaalta Solaris yksi järisyttävimpiä - ja jos "varjon" pohtimien ideologisten sävytysten alueelle mennään, niin Solaris on kyllä yksi ns. sosialistiseen eli tieteelliseen maailmankatsomukseen kriittisimmin suhtautuvista kirjoista viestiessään siitä, että elämää ei voi ikinä lopullisesti "ottaa haltuun" ja hallita kylmän rationaalisiksi luulemillaan/uskomillaan/haluamillaan dogmeilla ja opeilla.

Dogmit ovatkin perseestä ja jos sotketaan dogmit toimintaan niin ollaan kaukana aidosta rationaalisuudesta, silloin kun sisäinen kritiikki lakkaa niin mennään jo pieleen.
Onhan noita vastaavia muitakin, samaan johtopäätökseenhän Asimovkin päätyi Säätiösaagassaan, Toisen säätiön analyyttinen malli "hävisi" Gaian hippikommuunille.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti Jet-Ace

Suosittelen Stanislaw Lemin tuotantoa:

# Eeden (1959)
# Solaris (1961)
# Voittamaton (1964)

Lem'in tuotantoon on tullut jonkin verran tutustuttua nuoruudessa, erityisesti mieleen jäivät yllä mainittu kolmikko, Solariksen luin jokin vuosi sitten uudelleen ja edelleen pidin siitä verrattoman paljon. Kaikesta huolimatta "Voittamaton" ehkäpä viipyilee muistikuvissani parhaimpana Lem'in teoksena. Tosin sen lukemisesta on kulunut jo aikaa verrattoman paljon joten aika lienee kullannut muistot.

Muista alan huipuista esille on nostettava täällä jo mainittu Dan Simmonsin "Hyperion" -saaga, tarkoitan nyt koko saagaa mikä käsittää niin Hyperionit kuin Endyomitkin. Joista "Hyperion" ja "Hyperionin tuho" ovat todella loistokamaa. Tosin paksuus voi pelottaa joitakuita.

Strugatskien (meniköhän nimi nyt oikein) Stalkeria voin varauksin suositella, muustakin tuotannosta löytyy lukukelpoista kamaa.

Ian M. Banksilta löytyy tutustumisen arvoista tuotantoa, "Muista Flebasta" ja "Aseiden käyttö" sekä mitä kaikkea niitä nyt onkaan.

Clarkelta löytyy paljon hyvää epämääräisemmän materiaalin oheen, samaten fantasiaosastolla kunnostautunut Le Guin on myös kirjoittanut scifiä (joskin enemmän filosofispainotteista) - suosittelen tutustumaan, kuin myös Fred Hoyleen: "Los Angeles ei vastaa" sekä "Musta pilvi".

Tässäpä näitä näin alkuun.

vlad.

edit: Kun ketjussa tuotiin esille tietopuolta Valtaojan teoksen myötä jatketaan samalla linjalla.

Martin Rees: "Ennen alkua" ja "Avaruuden avainluvut".

Eivät ehkäpä kuitenkaan ihan vasta-alkajien lukemistoa.

 

[Kattila]

All hail discordia

Lasketaanko Vonnegut?

Niin vähän on aikaa sci-fille tai fantasialle, että itse ainakin päätin viimeksi kun sitä löytyi perehtyä Robert Shean ja Robert Anton Wilsonin ehdottomaan kulttiklassikoon Illuminatus! (huutomerkki kuuluu kirjan nimeen, itsehän en moiseen sortuisi). Monet maailmanhistorian tapahtumat näyttäytyvät tämän jälkeen aivan uudessa valossa ja samalla selviää myös tätä palstaa jännityksessä pitäneen illuminaatin todellinen luonne ja historia. Aivan tikahduttavia asetelmia, runsaasti seksiä ja juonenkäänteitä riittämiin. Trilogian ensimmäinen osa on käännetty kai joten kuten suomeksi, mutta näkisin kyllä, että ykkösellä nämä. Turhaan ei lieve myöskään kutsu kirjaa sci-fin Odysseukseksi, sikäli monta tarinalinjaa siinä kerralla kuljetetaan, mikä ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa mikään rasite vaan päinvastoin. Eipä muuta kuin Kick out the JAMs.

 

[Txjokeri]

Viestin lähetti Infamous
Suurin osa muusta Star Wars - kirjallisuudesta on täyttä roskaa, mutta tämä trilogia on varsin mainio.

Ei pidä paikkaansa. Zahn on kirjoittanut muitakin SW kirjoja. Ja sitten pitää mainita kirjailijat Michael Stackpole ja Aaron Allston, ensinmainittu iskee hermoon taistelukuvauksillaan ja jälkimmäinen huumorillaan.

Ja jätetään sitten väittely "kuuluuko Star Wars SciFiin tai ei" pois, kiitos.

 

[Yläpesä]

Laitan täällä jo mainittujen klassikoiden perään muutaman vähemmän esille otetun mestariteoksen.

Clifford Simak - Väliasema
Päähenkilö hoitelee erikoista matka-asemaa, solmupistettä, jonka kautta universumin reissaajat liikkuvat.


Olaf Stapledon - Viimeiset ja ensimmäiset
Kirja kertoo koko ihmiskunnan elinkaaren, aivan viimeiseen ukkoon saakka. Tarinan perspektiivi on todella liat räjäyttävä sillä aikajatkumolla mennään lujaa.


Miller- Viimeinen kiitoshymni
Erikoinen maailmanlopputeos kylmän sodan alkuajoilta, jolloin "atomisotaa" alettiin todella pelätä. Kirja on maailmantuhon jälkee lähinnä ortodoksikatolilaisuuden silmin nähty kuvaus siitä miten sivistyksen rippeistä (kirjallisuus) yritetään pitää kiinni ja välittää eteenpäin tietoa jota ei enää edes ymmärretä.

Harlan Ellison - I have no mouth and I must scream (novelli)
Elokuvaksikin päätynyt omituinen tarina mielipuoliseen supertietokoneeseen päätyneestä ihmiskunnan rippeistä, jotka yrittävät pelastaa itsensä ulos.

 

[mekabyte]

Pari sivua jo kohta mennyt eikä kukaan ole maininnut Gibsonia, Neurovelhon luojaa. Mielestäni se on Scifiä parhaimmillaan. Greg Bearin "Veren Musiikkia" on lukemisen arvoinen, eikä edes kovin pitkä.

 

[Lust4life]

Portti

JHag,

Etsi käsiisi (Akateemisesta ainakin saa) Portti Science Fiction-lehti. Tai lehti on vähän väärä sana kuvaamaan tätä läpyskää, albumi on ehkä parempi. Se on suomen tasokkain alan julkaisu (Atorox-fanaatikot hiljaa) ja pitää sisällään Scifiä ja fantasiaa laidasta laitaan. Paljon laadukkaita suomalaisia novelleja.

Itseltäni löytyy hyllystä kaikki vuosikerrat vuodesta -92 lähtien, ja kestotilaus senkun jatkuu.

Portti on niin kova että oksat pois, ja osa latvaakin.

 

[md17]

Viestin lähetti Jakke Huuliparta
Iain M. Banksin "Consider Phlebas", suomeksi jotain Muista Phlebasta tjsp. Yleisestikin varmaan yksi parhaita kirjoja mitä olen ikinä lukenut. Seuraava kirja "The Payer of Games" ei ollut ihan niin järisyttävä mutta helposti nousi keskiverto sci-fin yläpuolelle.

Banks on mielestäni nykyscifin ykkönen, erityisesti kulttuuri-sarjan teokset. Olen kyllä Jakke H:n kanssa hieman eri mieltä noista em. kirjoista. "Player of games" on mun listoillani edellä "Consider Phlebas":ta (ja Aseiden käyttöä). Uudemmista sekä "Excession" että "Look to windward" ovat mainiota luettavaa (varsinkin Excession). Löytynevät kaikki myös suomeksi?

 

[JHag]

Kiitos!

Sviddu että on asiaryhmää täällä, heti tulee apuja, kun vähän vinkkaa. Kun katselin suositeltujen teosten listaa, huomasin, että noin 50% olen jo lukenut jossain vaiheessa, vaan en laskenut scifiksi. Olen siis pitänyt ensisijaisesti hienona kirjallisuutena ja scifi on ollut vain formaatti, minne teos on lätkäisty. Näistä opuksista mainitsisin Philip K. Dickin hämärän rajamailla liikkuvat hallusinogeeniset tripit, joita olen lueskellut samoihin aikoihin kuin Adamsin pakolliset vastaavat. En ole kuitenkaan Bukowski-tyyppisen maailmankuvan ystävä, vaikka kenties sellaiseen on tullut joskus tutustuttuakin...Heinlein on suuria suosikkejani ja pidin jopa ST -leffasta, riittävän aivotonta menoa. Ian M. Banksia olen lukenut, aika kipeää meininkiä eli erittäin hyvää.

Vonnegutit eivät tulleet edes mieleen, vaikka niissäkin on paljon scifi -elementtejä. Koko Vonnegut-kasa tuli kahlattua joskus 80-luvulla, mutta jonkunlaisena oireena pitäisin sitä, että en ole lukenut näistä uudelleen kuin Teurastamo 5:den ja Äiti Yön.

Lemiä en ole lukenut ollenkaan, menee listalle välittömästi. Samoin monenkin suosittelema Hyperion-saaga päätyy hankintalistalle ja itse asiassa ykköseksi, kiinnostuin heti Täytyy käydä Akateemisessa katselemassa, josko löytyisi ja tilaamalla ainakin. Lapsuuden lopun olen lukenut, oli yksi hienoimmista opuksista, joita on tullut läpikäytyä.

Lisäksi olen salaliittojen ylin ystävä, joten kaikki Illuminaattia, Graalia ja muuta vastaavaa käsittelevä päätyy varmasti listalle. Ja nyt en tarkoita DaVinci -koodia, joka oli avutonta paskaa. Hämähäkkimies-sarjiksetkin ovat syvempää luettavaa. Joskus 80-/90-luvun taitteessa luin moniakin Graalia, kristinuskoa ja ihmisen pienuutta käsittelevää teosta, joista osa oli selkeää scifiä.

Kaikkiaan täällä on paljon muitakin juttuja, joita tulen vilkaisemaan, esimerkiksi Vinge ja Reynolds.

Mutta kuka on lukenut kaikkien kirjojen kuninkaan ja perusteoksen, jota mainostetaan Hesarissa joka päivä? Siis Kauko Nieminen : Luoja ja Alkuluvut (tjsp)...? Olen monesti ajatellut, että onko siinä takana joku loistava läppä vai what the fuck? Valaiskaa, jos on tietoa...

 

[Infamous]

Viestin lähetti Txjokeri
Ei pidä paikkaansa. Zahn on kirjoittanut muitakin SW kirjoja. Ja sitten pitää mainita kirjailijat Michael Stackpole ja Aaron Allston, ensinmainittu iskee hermoon taistelukuvauksillaan ja jälkimmäinen huumorillaan.

...ja edelleen Star Wars kirjoja on yhteensä niin tuhottomasti, että suurin osaa lasketaan minun kirjoissa roskaksi. Toki Zahnin muutkin kolme Star Wars - kirjaa ovat erittäin hyviä, mutta niitä ei ole suomennettu, siksi jätin mainitsematta. Myöskin Allstonin ja Stackpolen kirjat taitavat olla saatavilla vain alkuperäiskielellä. Hyviä nekin.

Bottom line is:
Jos hyvien ja huonojen kirjojen suhde on noin 1:5, niin en pidä sitä kauhean hyvänä.

 

[Heretic]

Re: Re: Re: Sci-fi kirjat, mitä kannattaa lukea?

Viestin lähetti Fallossymboli 7.12.04
Klassikkona lataan tähän vielä William Gibsonin Neurovelhon ja itsenäiset "jatko-osat".

ja

Viestin lähetti mekabyte 8.12.04
Pari sivua jo kohta mennyt eikä kukaan ole maininnut Gibsonia, Neurovelhon luojaa.

Luetaan näitä viestejä!

Pakko mun oli päästä pätemään, ihan pakko.

Mutta jep: Gibson on asiaa, cyberpunk rokkaa. Samoin Alastair Reynoldsin Ilmestysten Avaruus on mainio, tosin ei mikään uria uurtava, kuten Neuromancer aikoinaan.

Ja ainakin ennestään minulle tuntemattomat, mutta monen kehumat Vinge ja Long ottivat ja pamahtivat meikäpojan hankintalistalle, kiitokset kaikille vain vinkeistä.

 

[JTX]

Kai tähän perään sopii vielä yksi Hyperion-hehkutus. Nyt saan fanipojan maineen, mutta mielestäni paras kaunokirjallinen tuotos ikinä. Olen lukenut kaikki 4 osaa ja täytyy myöntää että 1-2 olivat parhaimmat. En siltikään haukkuisi 3-4. osaa huonoiksi, ovat ainakin erilaisia kuin ensimmäiset.

Lue, lue, lue!

Vernor Vingen massiiviskaalan scifi on myös hyvää luettavaa.

 

[Yläpesä]

Klassikko-osastoon pari lisäriviä:

Burroughs - Mars-sarja
Herbert - Dyyni-trilogia

 

[JHag]

Eikö mistään löydy Kauko Niemisen tuntijaa?? Maltan tuskin odottaa arvioita Niemisen Luoja ja Alkuluvut -teoksesta.

 

[jake]

Viestin lähetti JHag
Eikö mistään löydy Kauko Niemisen tuntijaa?? Maltan tuskin odottaa arvioita Niemisen Luoja ja Alkuluvut -teoksesta.

Varanotaari Nieminen on näkemykseni mukaan hihhuloitunut hörhö, joka kaikesta päättäen uskoo mullistaviin teorioihinsa ja filosofioihinsa.

 

[Juhaht]

Viestin lähetti JHag
Eikö mistään löydy Kauko Niemisen tuntijaa?? Maltan tuskin odottaa arvioita Niemisen Luoja ja Alkuluvut -teoksesta.

Eikös täällä puhuttu tieteiskirjallisuudesta, ei tiedekirjallisuudesta...

Kauko on kyllä kova, ja ennenkaikkea sinnikäs, sälli. Jokaisen massajuhlan aikaan se jaksaa siellä Kaivarin suunnalla kirjojaan kaupata, liekö mennyt ns. tosiostajille yhtään kaupaksi...