Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Sari (ja Jari) Sairaanhoitajan kuulumisia

  • 627 739
  • 5 632

BaronFIN

Jäsen
En tiedä onko tämä juttu jonka luin joskus, mutta tämän mukaan viimeisten elinvuosien kustannukset saattavat olla satojatuhansia euroja:

Tiedämme että julkisella puolella hoivakodissa vanhusten vuorokausi maksaa 175e / vrk eli 5250e vuorokaudessa.
Tiedämme myös, että suomalaisten mediaanipalkka on 2500e eli siitä veroja maksetaan noin 500e. Eli yhden vanhuksen hoito maksaa samanverran kun kymmenen perusjamppaa maksaa veroja yhteensä. Tämän lisäksi pitäisi hoitaa koulut, päiväkodit, poliisit, maanpuolustukset, kepulle tukiaisia ja monta muutakin menoreikää.
Näinhän se on, eli tässä se businesscase on kaikessa tylyydessään. Joten mikä on meidän arvovalinta? Tässä nyt kierretään osin karkaavien sote-kustannuksien ydintä ja sen ratkaisua kuin kissa kuumaa puuroa toivoen, että joku muu sanoisi sen ääneen ettei itse tarvitse paljastaa omaa kylmyyttään. Eli joku muu saisi ottaa vastuun ja sanoa että kaikkien yli 70v hoidot ja lääkitykset tulee lopettaa ja antaa luonnollisen poistuman tehdä tehtävänsä. Ei verenpaine-, sokeri-, verenohennus-, kolesterolilääkkeitä, ei mitään aktiivisia hoitomuotoja. Toinen elää 71v, toinen 80v, joku tippui 53v jo matkalta. Oma isä meni 53 vuotiaana manan maille vaikka oli lääkkeet ja kaikki. Sellaista se on.

Nyt nelikymppisenä on hyvä funtsia, että kun täytän 70v niin en ala popsimaan lääkkeitä ja on ihan sama kuoleeko 70v vai 80v, mutta kun tullaan siihen tilanteeseen ja tarjotaan mahdollisuutta lisävuosiin, niin kyllä kaikki aina valitsevat ne lisävuodet jos tahdistin pitää pumpun lyömässä ne ylimääräiset vuodet. Vaikka sen asennus maksaa päiväkirurgisen maksun 215€ ja kunnalle 10k€.
 

Pottakameli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
No näin mäki uskon. Olishan se hupaisaa, että riskiryhmiä lähdettäisiin pelastamaan riskiryhmäläisillä.
Ilman Koronaakin meillä töissä pyörii 5 henkinen 65-72 vuotiaiden joukkio erinäisiä hoitajia, kun ei ole sijaisia tarpeeksi.

En haluaisi tietää millaista se olisi, jos heitä olisi kovemmissa paikoissa töissä. Tämä kaikella rakkaudella eläkeläisille, mutta monesti kyllä kuuluisivat sinne eläkkeelle jo.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Näinhän se on, eli tässä se businesscase on kaikessa tylyydessään. Joten mikä on meidän arvovalinta? Tässä nyt kierretään osin karkaavien sote-kustannuksien ydintä ja sen ratkaisua kuin kissa kuumaa puuroa toivoen, että joku muu sanoisi sen ääneen ettei itse tarvitse paljastaa omaa kylmyyttään. Eli joku muu saisi ottaa vastuun ja sanoa että kaikkien yli 70v hoidot ja lääkitykset tulee lopettaa ja antaa luonnollisen poistuman tehdä tehtävänsä. Ei verenpaine-, sokeri-, verenohennus-, kolesterolilääkkeitä, ei mitään aktiivisia hoitomuotoja. Toinen elää 71v, toinen 80v, joku tippui 53v jo matkalta. Oma isä meni 53 vuotiaana manan maille vaikka oli lääkkeet ja kaikki. Sellaista se on.
Ei minusta ole millään tasolla tarpeellista linjata ettei tietyn ikäisiä tai tiettyjä tauteja hoidettaisi ollenkaan. Kuitenkin Asiasta sen enempää tietämättä kuvittelisin että lääkäreillä on näkymys siitä, että kun ihmisellä on loppu edessään. Siinä vaiheessa ei enää aleta sataatonnia tai edes viittäkymmentätuhatta euroa alettaisi upottamaan siihen, että jonkun väistämätöntä kuolemaa saadaan keinotekoisesti viivästettyä sängyn pohjalla muutamia kuukausia. En valitettavati osaa tätä konkreettisemmin määritellä.

Omalta kohdaltani voin ainakin, että mieluumin haluan yhteiskunnan rahat käytettävän aikoinaan lapsieni ja lapsenlapsieni hyväksi kuin että niillä alettaisiin 77-vuotiasta danaa keinohengittämään maailman tappiin. Tässä maailmassa on resurssit kuitenkin rajalliset, niin jokainen tonni, kymppi tai satku on pois syrjäytymisistä, yksinhuoltajilta, koulutuksesta yms yms. Se ei ole populmismia sanoa näin, vaan pelkuruutta sulkea silmänsä siltä ja väittää muuta. Ei siis ole kylmää ottaa vastuu, vaan kylmyyttä olisi viedä nuo rahat pois em. tahoilta ja käyttää ne ihmisiin, jotka ovat täällä jo oman aikanasa eläneet ja kuvitella että ihmiset elävät ikuisesti kun vaan tarpeeksi rahaa kaadetaan.
 

BaronFIN

Jäsen
Ole huoleti, ei ne lääkärit pidä väkisin ketään hengissä, vaikka vitsi kuuluukin ”kuinka monta onkologia tarvitaan arkun kantamiseen? Viisi, neljä kantaa arkkua ja yksi annostelee sytostaatteja.”

Eli oikea kysymys kuuluukin, kuka voi päättää mikä on yksilölle ”hyvä elämänlaatu” minkä johdosta voidaan vielä tehdä hoitolinjauksia. 82v kotona asuva vanhus joka on päivystyksessä kaatumisen johdosta ja menossa päivystysleikkaukseen lonkkaleikkaukseen murtuman johdosta. Tässä voi olla kahta lopputulosta; takaisin kotiin tai palveluasumiseen autettavaksi. Ei sitä oikein voi leikkuupöydälle jättää kuolemaakaan. Tuossa kohti kaikki maksaa yhteiskunnalle ja yksi polku maksaa älyttömästi ja on samalla henkilökohtainen tragedia.

Kaikille, jotka kuolevat ennen eläkeikää perusterveen elämän ja työuran jälkeen, pitäisi myöntää postuumisti Suomen ritarikunnan kunniamerkit yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä ja fiksuudesta kuolla pois ennen kuin muuttuvat kulueräksi.
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Ilman Koronaakin meillä töissä pyörii 5 henkinen 65-72 vuotiaiden joukkio erinäisiä hoitajia, kun ei ole sijaisia tarpeeksi.

En haluaisi tietää millaista se olisi, jos heitä olisi kovemmissa paikoissa töissä. Tämä kaikella rakkaudella eläkeläisille, mutta monesti kyllä kuuluisivat sinne eläkkeelle jo.
Yllättävän paljon omassakin paikassa pyörii näitä. Ne on joku 3 kk eläkkeellä ja sit tulee takasi ku Eivät osaa olla. Välillä kyllä työn jälki on aika kaameaa mut mikäs siinä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Eli oikea kysymys kuuluukin, kuka voi päättää mikä on yksilölle ”hyvä elämänlaatu” minkä johdosta voidaan vielä tehdä hoitolinjauksia. 82v kotona asuva vanhus joka on päivystyksessä kaatumisen johdosta ja menossa päivystysleikkaukseen lonkkaleikkaukseen murtuman johdosta. Tässä voi olla kahta lopputulosta; takaisin kotiin tai palveluasumiseen autettavaksi. Ei sitä oikein voi leikkuupöydälle jättää kuolemaakaan. Tuossa kohti kaikki maksaa yhteiskunnalle ja yksi polku maksaa älyttömästi ja on samalla henkilökohtainen tragedia.
Hyvin skoutattu kysymys. Isoäiti kaatui kotonaan reiluna ysikymppisenä, mursi lonkkansa ja sai sairaalassa keuhkokuumeen. Jokainen fiksu ihminen ymmärtää miten siinä käy. Ja he olivat kaikki väärässä. Hän toipui kummastakin ja asuu vielä 99-vuotiaana omakotitalossaan.

Mutta kyllä näitä laskea voidaan ja tehdään nytkin. En tiedä tarkkaa kaavaa miten laatupainotettujen elivuosien mittaaminen tapahtuu, mutta onneksi sitä varten minulla on google ja tuolla asia on selvitetty niin tyhjentävästi, että varmasti kaikki ymmärtävät eikä mitään epäselvää jää kenellekään:
Eiköhän kaavan myötä elivuodelle joku hinta saada määrityä johon meillä on varaa. Se varmasti onnistuu, koska sellaisia lasketaan nykyäänkin. Jos väestö ikääntyy, niin summaa joudutaan vastaavasti laskemaan jottei kustannukset karkaa hallitsemattomiksi.
 
Viimeksi muokattu:

BaronFIN

Jäsen
Lääkehoidon taloudellista arviointia tehdään ja vaikka reuman hoitoon on näitä 100k€/vuosi annettavia lääkehoitoja, niin ei niitä kaikille annetakaan.

Mutta muuten mystiset sanat ”eiköhän”, ”joku” ovat ympäripyöreää pyörittelyä ja tärkeimpänä rivien välissä oli vielä ”joku muu”. Priorisoinnin tielle jos lähdetään (ja joskus on pakko), niin se on pakko keskustella ensin auki, koska se on yhteinen päätös että näin tehdään ja silloin haluan nähdä sen ”jonkun” poliitikon sanomassa sen ensimmäisenä ääneen, että miten priorisoidaan. Tämä poliitikko tulee sitten todennäköisesti oikealta laidalta ja keskustelu alkaa sanoilla ”maahanmuuttajien....”

Ja sit mennään taas asian vierestä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mutta muuten mystiset sanat ”eiköhän”, ”joku” ovat ympäripyöreää pyörittelyä ja tärkeimpänä rivien välissä oli vielä ”joku muu”. Priorisoinnin tielle jos lähdetään (ja joskus on pakko), niin se on pakko keskustella ensin auki, koska se on yhteinen päätös että näin tehdään ja silloin haluan nähdä sen ”jonkun” poliitikon sanomassa sen ensimmäisenä ääneen, että miten priorisoidaan.
Sillä voit tagata tai lainatakin jos ja kun minulle vastaat tai sanat kohdistaa.
Minä voin alkaa hommaa tekemään, mutta en ilmaiseksi ja otona keskustelupalstalla, vaan asianmukaista korvausta vastaan.
Ei pririsointia aloita sillä sitä tehdään jo. Lapset ja työssäkäyvät menevät jonossa jo nyt viimeisiä vetävien ohi eikä poliitikkojen tarvitse kuin määrittää terveydehänhuollon budjetit eri toimijoille ja ilmoittaa ettei sitä saa ylittää, että tehkää sen puitteissa mahdollisimman hyvä tulos, sillä enempää ei tipu.
Joku voisi sanoa että näinkin on jo tehty, mutta budjetti voisi olla pienempikin ja budjettikuri tiukempi. Varmasti toimiva keino olisi sellainen että salkunvartijan palkka koostuisi perusosasta ja provisiosta ja budjetin ylitys leikkaisi lisäosaa aggressiivisesti sopivalla prosentilla. No seuraavaksi varmaan kysytään että kuka sen sopivan prosentin määrää ja kuka veitset nuolee hillosilmän puolittaminen jälkeen.
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
@dana77 vierastan kyllä tällästä aggressiivista priorisointia hoidoissa. Tottakai niinkuin itsekkin totesit niin kylhän tälläkin hetkellä tietyissä hoidoissa nuoret menevät edelle ja se on ihan ok. Mutta ei demokraattisessa valtiossa, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas niin voida alkaa eväämään osalta porukasta hoitoa. Ainakaan nii että sen päätöksen tekisi joku salkunhaltija jolle kaikki tapaukset on vaan numeroita ja vielä niin, että tämä kaveri palkittaisiin siitä mitä enemmän säästöä = porukkaa rajattaisiin hoidon piiristä pois.

Nopeat parisataa miljoonaa voitaisiin aluksi ottaa yksityisten hoivajättien (esim Esperi care) verokikkailusta ja esim Mehiläinen/terveystalo tyylistä maksaa palkat pääomatuloina lääkäreille.

Toisaalta se nyt olisi sellane moraalinen ele, mutta kuitenkin on se vähän arveluttavaa, että veroja kierretään tälläsellä alueella.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
@dana77 vierastan kyllä tällästä aggressiivista priorisointia hoidoissa. Tottakai niinkuin itsekkin totesit niin kylhän tälläkin hetkellä tietyissä hoidoissa nuoret menevät edelle ja se on ihan ok. Mutta ei demokraattisessa valtiossa, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas niin voida alkaa eväämään osalta porukasta hoitoa. Ainakaan nii että sen päätöksen tekisi joku salkunhaltija jolle kaikki tapaukset on vaan numeroita ja vielä niin, että tämä kaveri palkittaisiin siitä mitä enemmän säästöä = porukkaa rajattaisiin hoidon piiristä pois.
Niin minä tiedän, että sairaanhoitajat ja osa lääkäreistäkin vierastaa sitä ja sen takia he ovatkin sopimattomia ja kyvyttömiä asiaa miettimään eikä sitä tulekaan heidän vastuulleen jättää. Toisten tahojen pitää tehdä päätökset ja sairaanhoitajille jätetään täysi oikeus kahvipöydistä jupista asiasta. Niinkuin Jack Nicholson klassisesti elokuvassa Kunnian miehet totesi, että "you cant handle the truth".
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat oikeita henkilöitä tutkimaan kustannuksia ja vaikuttavuuksia ja tekemään päätöksiä. Hehän niitä nytkin jo jossain määrin tekevät. Ei maajoukkueen valmentamistakaan jätetä Teemu Selänteelle.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tässä pari esimerkkiä, joissa henkilökuntaa on kuunneltu, luotettu ja valtuutettu, ja yllättäen ilmapiiri työpaikoilla on hyvä ja ilmeisesti myös työtä ei niin kuormittavaksi ole koettu kuin olosuhteet tänä vuonna olisivat voineet antaa ymmärtää. Erityisen tyytyväinen olen toki, että yksi esimerkeistä on Lohjalta, täällä kun viime vuosina on lähinnä ihmetelty kyläkoulujen lakkauttamista ja isompien koulujen homehtumista. TikTok-pätkistä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta jos sellaisiin porukalla lähdetään, voisi kuvitella, että työyhteisö pelittää.


 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
En ole hoitoalalla, mutta sanotaan näin, että ei tällaisia uutisia pitäisi kyllä edes julkaista näin korona-aikana. Jos nimittäin olisin hoitoalalla, niin ottaisin tämän kovan luokan vittuiluna. Jutussa siis voivotellaan miten STM:n virkamiehet ovat olleet kovilla koronan takia (jotka siis istuvat nätisti etätöissä omilla kotisohvillaan). Ensin kerrotaan, että ministeriössä on 470 työntekijää, ja heti perään todetaan että suurin osa heistä tekee kylläkin tekee ihan normaalia työaikaa, koska nämä korona asiat eivät todellakaan kosketa ministeriössä kaikkia, vaan suuret ylityömäärät selittyvät vain muutaman kymmenen virkamiehen työmäärillä, eli siis alle 10% koko porukasta.. ei tämä nyt ainakaan vertaudu hoitoalan henkilöstömääriin ja ylitöihin mitenkään

Virkamiehet ovat kovilla koronan takia sosiaali- ja terveysministeriössä – osa tehnyt jo yli 17 000 tuntia ylitöitä
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jos ylitöitä on tehty 9000 tuntia enemmän kuin normaalisti ja siitä on vastannut muutamakymmentä virkamiestä, niin se tarkoittaa yli 200h per nokka alle vuoteen. Ja vaikka jollekin hoitsulle se voi olla vaikea ymmärtää, niin vastuu stressaa ja kuormittaa.

Jos sairaanhoitajat ovat itse tehneet enemmän niin sitten heillä on varmasti (huono) syy olla mustasukkaisia kun eivät saa kaikkea huomiota.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tässä pari esimerkkiä, joissa henkilökuntaa on kuunneltu, luotettu ja valtuutettu, ja yllättäen ilmapiiri työpaikoilla on hyvä ja ilmeisesti myös työtä ei niin kuormittavaksi ole koettu kuin olosuhteet tänä vuonna olisivat voineet antaa ymmärtää. Erityisen tyytyväinen olen toki, että yksi esimerkeistä on Lohjalta, täällä kun viime vuosina on lähinnä ihmetelty kyläkoulujen lakkauttamista ja isompien koulujen homehtumista. TikTok-pätkistä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta jos sellaisiin porukalla lähdetään, voisi kuvitella, että työyhteisö pelittää.



Jos olisin kyynikko voisin todetta, ettei näköjään Lohjalla paina hirveästi päälle tuo hoitoalan epäinhimillinen kiire ja resurssipula kun duuniaikana ehtii tekemään hauskoja videoita oikein porukalla. Sitten jos ihan totta puhutaan, tuo on varmaan työn tuottavuuden kannalta oikeasti hyvin käytettyä aikaa. Jos jengillä on hyvä meininki, heijastuu se positiivisesti myös työn tuloksiin.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Jos olisin kyynikko voisin todetta, ettei näköjään Lohjalla paina hirveästi päälle tuo hoitoalan epäinhimillinen kiire ja resurssipula kun duuniaikana ehtii tekemään hauskoja videoita oikein porukalla. Sitten jos ihan totta puhutaan, tuo on varmaan työn tuottavuuden kannalta oikeasti hyvin käytettyä aikaa. Jos jengillä on hyvä meininki, heijastuu se positiivisesti myös työn tuloksiin.
Kyllä ainakin minä toimin niin, että raskaskin vaihe duunissa sujuu, kun porukka ja ilmapiiri ympärillä natsaa. Toisaalta sitten mielekäs tehtäväkin saattaa junnata, jos tuntuu siltä, ettei voi olla täysin oma itsensä. Toki noin keskimäärin on parasta, jos työn sisällön ja työkaverit kokee mieleisekseen, mutta varmasti myös vaikeat ajat pääsee hyvässä jengissä läpi paremmin. Kyynisesti ajattelevalle voi todeta noiden perus tiktokien vievän ehkä 10 minuuttia, joten se lienee kerran-pari viikossa ihan siedettävä aikaresurssi markkinointiin.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Jutussa siis voivotellaan miten STM:n virkamiehet ovat olleet kovilla koronan takia (jotka siis istuvat nätisti etätöissä omilla kotisohvillaan).
Minäkin tein etätöitä, milteinpä kuormittivat enemmän kuin itse konttorilla tehty työ: ei tavannut työkavereita, joutui ajamaan tavallista enemmän eikä työporukan viestintä luonnollisesti toteutunut yhtä hyvin kuin normaalisti. Samoin hommassa on tietyt vastuut, jotka on pakko hoitaa tai muuten ollaan pulassa.

Täysi ymmärrys virkamiehille(kin) tässä tilanteessa. Olenkin ihmetellyt, miten kaikki keskustelu keskittyy hoitajien jaksamiseen.
 

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ainahan näissä keskusteluissa tuntuu hieman omakohtainen perspektiivi painavan. Ei sairaanhoitajien töissä lisääntynyttä taakkaa vähätellä sovi, mutta ei se mitenkään ainutlaatuista tänä vuonna ole. Omanlaisensa taakka se toki on. Sairaanhoitajien työympäristö on omanlaisensa.

Omat taakkansa ovat eri ihmisryhmille, eri ammattilaisryhmille koituneet tänä vuonna. Etätyön aiheuttamat sosiaaliset ongelmat lienee se yleisin haaste, haaste joka näkyy työelämän lisäksi mm. opiskelijoidenkin henkisessä hyvinvoinnissa. Joillain aloilla epävarmuus edes töiden jatkumisesta on heittänyt aivan omanlaisensa varjon arjen päälle. Matkailu-, ravintola- tai vaikka tapahtuma-aloilla työskentelevät lienevät saaneet lomautusten ja irtisanomisten muodossa henkistä kuormaa ihan riittämiin töidensä oheen, jos niitä töitä edes pääsivät tekemään. Aika moni lienee tänä vuonna joutunut opettelemaan aivan uudet toimintamallit, kokonaan uuden toimenkuvan. Toisille hektisyys ja jatkuva muutos sopinee, toisille se lisää merkittävästi henkistä taakkaa. Sairaanhoitajien työtaakka on ollut kova, koronan kanssa on oltu lähempänä kuin monissa toimistoissa. Toisaalta ovathan ne asiakaspalvelijat halki kentän ihmiskontakteissa ilman eristäytymisen turvaa suorittaneet koko vuoden. Sairaanhoitajien kohdalla töiden loppumisesta ei ole huolta ollut.

Kenen kokema lisääntynyt henkinen taakka sitten koetaan pahimmaksi, lienee vahvasti subjektiivinen kokemus. Ei valtio niitä kaikkia voine kompensoida, eikä se varmaan järkevää olisikaan. Turha on kuitenkin keskittyä vain yhden ammattiryhmän jaksamiseen, turha lähteä vähättelemään toisten kokemaa uupumusta. Eiköhän niitä henkisiä haasteita ole valitettavan monessa paikassa ilmennyt.
***

Sinänsä sairaanhoitajien palkkakeskustelussa itseäni on pidempään kiinnostanut, että miksi vertailua tehdään yksityissektorille, esim. insinööreihin? Totta on, että koulutustaso on sama. Mutta niitä saman koulutustason hommia olisi myös julkisen sektorin puolella. Lastentarhan opettajat, kirjastonhoitajat, arkistonhoitajat... Julkisen puolen hommia, joihin vaaditaan AMK-tutkinto, joissain tapauksissa vaaditaan maisterin paperit. Palkkataso näillä on aika hyvin linjassa sairaanhoitajien kanssa. Ovatko nämä kaikki alipalkattuja, vai ovatko sairaanhoitajat oma erityistapauksensa tässä?
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers
Sinänsä sairaanhoitajien palkkakeskustelussa itseäni on pidempään kiinnostanut, että miksi vertailua tehdään yksityissektorille, esim. insinööreihin? Totta on, että koulutustaso on sama. Mutta niitä saman koulutustason hommia olisi myös julkisen sektorin puolella. Lastentarhan opettajat, kirjastonhoitajat, arkistonhoitajat... Julkisen puolen hommia, joihin vaaditaan AMK-tutkinto, joissain tapauksissa vaaditaan maisterin paperit. Palkkataso näillä on aika hyvin linjassa sairaanhoitajien kanssa. Ovatko nämä kaikki alipalkattuja, vai ovatko sairaanhoitajat oma erityistapauksensa tässä?
Täsmälleen näin. Mitä ihmeen hyötyä se tuo keskusteluun, että ihmetellään miksi juristi tienaa tuon verran ja varhaiskasvatuksen opettaja tuon verran, vaikka molemmat ovat maistereita.

Vai pitäisikö etsiä joku maisteritutkinnon vaadittava julkisen puolen homma, jossa palkkataso on sairaanhoitajia matalampi ja alkaa tällä verukkeella väittämään sairaanhoitajien tienaavaan liikaa. Ihan yhtä järkevää touhua.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Sairaanhoitajan peruspalkka liikkuu ilmeisesti jossain siellä 2400-2500 € paikkeilla. Kolmivuorotyössä nousee lisien kanssa sinne 3000 € tuntumaan.

Jos julkiselta puolelta vertaa viranomaisiin (poliisi, rajavartiosto, tulli), niin tuo palkka on hyvinkin linjassa minun mielestäni niiden kanssa.

Se on totta, että yksityisen puolen kaikkiin vastaavan AMK-tason palkkoihin ei ole mitään mieltä verrata. Maailma, jossa elämme nyt vain sattuu olemaan tälläinen, jossa yksityinen sektori tekee sen julkisen puolen työntekijöiden palkat. Saman tasoiset palkat molempien sektoreiden työntekijöille olisi tietenkin ihan täysin kestämätön ajatus.

Mutta sen verran olen valmis vastaan tulemaan, että ei minulle olisi kyllä minkään näköistä ongelmaa siinä, että sairaanhoitajien, sekä esimerkiksi lastentarhanopettajien palkkoja ruuvattaisiin tuosta parisataa ylöspäin. Ne kolmen tonnin peruspalkkavaatimukset taas ovat toki sellaisia hassutteluja, että ei kukaan järkevä ihminen moisiin suostu.

Ja yllä oleva siis siinä tilanteessa, että noihin palkankorotuksiin olisi varaa. Suomen taloustilanne valitettavasti on vaan tällä hetkellä sillä tolalla, että minun mielestäni kaikkia julkisten menojen lisäyksiä pitää harkita erittäin tarkasti. Sairaanhoitajien palkkavaatimukset eivät tällä hetkellä taida oikein siitä siivilästä mennä läpi. Ei ainakaan missään sellaisessa universumissa, jossa liksoja vaaditaan yli 500 € ylöspäin.
 

Rannari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Sairaanhoitajan peruspalkka liikkuu ilmeisesti jossain siellä 2400-2500 € paikkeilla. Kolmivuorotyössä nousee lisien kanssa sinne 3000 € tuntumaan.

Jos julkiselta puolelta vertaa viranomaisiin (poliisi, rajavartiosto, tulli), niin tuo palkka on hyvinkin linjassa minun mielestäni niiden kanssa.
Löysin Tehy:n sivuilta sairaanhoitajan peruspalkaksi vuodelle 2019 summan 2323 €/kk. Poliiisin nuo voittavat mennen tullen vertailussa, sillä siellä näytti alin palkka alle 2000 €/kk. Rajavartiolaitokselle en edes löytänyt palkkataulukkoja ja kun niitä en löytänyt, niin Tullin vastaavia en edes yrittänyt hakea. Se kun on vähän mystinen laitos muutenkin.

Tuota taustaa vasten en kyllä kauheasti jaksaisi ruveta melskaamaan pienistä ansioista. Lisäksi tulevat vuorotyöläisille runsaat lisät. Kokonaisansio/kk vuorotyöläisillä varmaankin tuohon sen kolmanneksen ainakin lisää. Ammattien vertailu muutenkin on äärimmäisen vaikeaa. Mikä tässä nyt on toinen toista arvokkaampaa?

Ja vielä sairaanhoitajan väsymykseen ja työkuormaan, jota en lainkaan väheksy, mutta millä helvetin tavalla se vaikka 500 €/kk lisää peruspalkkaan auttaa yhtään siihen väsymykseen tai työn kuormittavuuteen. Ei niin mitään. Yhtä raskasta se on silläkin summalla.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Vanhempi konstaapeli lienee se "oikea" vertailukohta sairaanhoitajille. Kyllähän he kolmivuorotyössä selvästi yli 3000 € pääsevät. Korjatkoon toki joku jos nyt olen väärässä, mutta netistä löytyy hyvin pikaisella googlauksella montakin juttua, jotka tukee tätä huomiota. Esimerkiksi tämän jutun mukaan vanhempi konstaapeli tienaa keskimääräisesti n. 3600 € / kk vuorolisien kanssa.
 

teppana

Jäsen
Lääkärit ei sinänsä aiheeseen kuulu, mutta tämä ketju osoittaa sen kuinka vähän maallikko oikeasti tietää lääkäreiden töistä saatika vastuualueista.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Lääkärit ei sinänsä aiheeseen kuulu, mutta tämä ketju osoittaa sen kuinka vähän maallikko oikeasti tietää lääkäreiden töistä saatika vastuualueista.
Varmasti, ja voisin kuvitella, että ei siitä sairaanhoitajankaan duunista tiedetä. Se vain ei ole kuormittavaa, koska numerot sanoo niin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös