Markkanen kertoilee E-Saimaassa, että katseet käännetään nyt kohti Kisapuistoa ja hän vakuuttaa, että suhteet Lappeenrannan päättäjiin ovat kunnossa vaikka päätöksestä ollaankin eri mieltä. Pettymyksestä huolimatta Markkanen korostaa heidän kunnioittavan valtuuston päätöstä.
Markkanen maalaili viime viikolla uhkakuvia SaiPan asemasta tulevaisuudessa jos halli päädytään rakentamaan Kisapuistoon. Taustalla oli uuden hallin oletettu vuokrataso, joka kiekkoyhtiön näkemyksen mukaan olisi heille liian korkea. Kisapuisto katsotaan bisneksen kannalta sijainniltaan liian syrjäiseksi.
Markkasen mukaan ne keskustelut alkavat nyt, mutta yhtälailla kaupunginhallituksella ja -valtuustolla on ollut koko ajan tiedossa SaiPan vuokranmaksukyky. Heillä on myös tiedossa se, ettei SaiPa ole itse investoimassa Kisapuistoon. Niiden olettamien pohjaltahan tämä päätös on tehty, ja nyt lähdetään etsimään parasta mahdollista yhtälöä sen ratkaisemiseksi.
Markkanen ei halua kommentoida, olisiko SaiPa kuitenkin valmis investoimaan uuteen jäähalliin esimerkiksi aitiot ja ravintolatiloja, mikäli kaupunki ei niitä rakenna. Liigakiekon kaltaisessa viihdebisneksessä ne ovat jo pitkään olleet merkittävä osa seurojen tulonmuodostusta. Markkanen sanoo, että kaikki on toki neuvoteltavissa, mutta ensinnäkään SaiPalla ei ole tällä hetkellä kumppania, joka lähtisi Kisapuistoon mukaan. Se on hyvin selkeästi meille ilmoitettu. Pääosinhan se 3,7–4,7 miljoonaa olisi ollut kumppanirahaa, minkä olimme valmiit keskustaan löytämään.
Esimerkiksi aitiot Kisapuistoon tulisivat käytännössä omistajien selkänahasta, sellaista näkymää ei ole, mutta Markkanen ei tietenkään sano vielä tässä kohdassa, ettei SaiPa lähtisi ollenkaan investoimaan. Se yhtälö pitää kuitenkin sisällään vuokrasopimuksen ja kaiken muun. Kokonaiskustannus pitkässä juoksussa määrittää SaiPan tavan toimia.
SaiPalla on ollut päättäjien kanssa erittäin hyvä keskusteluyhteys tähänkin saakka. SaiPalla on oikeus olla eri mieltä päätöksestä, mutta se on kuulemma hyväksytty ja nyt SaiPa kunnioittaa päätöstä. Markkasen mukaan päättäjien pitää ajatella asiaa monesta muustakin kulmasta. Me tietenkin ajattelemme sitä Liiga-SaiPan näkökulmasta. Toki samasta näkökulmasta näimme sen myös Lappeenrannan keskustan elinvoimahankkeena.
Yt-neuvotteluihin joutuminen oli alkukauden yleisömäärillä ja ottelutuotoilla vain ajan kysymys. Markkasen mukaan Liiga-SaiPalla on pelaajat mukaan luettuna yhteensä 54 työntekijää. SaiPassa on keskusteltu henkilöstön kanssa jo syyskuussa ennen liigan alkamista, että katsotaan muutama kotipeli ja palataan sitten asiaan. Sitten todettiin, että aloitetaan yt-neuvottelut ja jatketaan keskustelua, mitä ratkaisuja tähän löydetään. Nykyiset koronarajoitukset sallisivat SaiPan kotipeleihin 2 700 katsojaa, mutta yleisömäärät ovat jääneet siitäkin noin tuhat katsojaa. Todellinen katsojamäärä hallissa on ollut sitäkin pienempi.
Kausikorttilaisia on puuttunut tosi paljon, mutta se on ihan ymmärrettävää. Jos ihmiset eivät uskalla tulla, he eivät uskalla tulla, vaikka olemme pyrkineet tekemään kaikkemme, että meillä on turvalliset ottelutapahtumat, Markkanen sanoo. Ottelutuotot ovat olleet noin 25 prosenttia normaalista, se yhtälö ei pitkälle toimi. SaiPa käyttää Markkasen mukaan kaikki keinot, jotta yhtiön tulevaisuus turvataan ja pystyy maksamaan palkkoja. Selviämme tästä kaudesta, mutta emme ilman kululeikkauksia.
saipa.fi
