Ei löytynyt yhteyttä Zaborskyn ja Koskirannan välillä kentällä, mutta itse mietin myös siltä kannalta että he eivät vaikuta ulospäin välittyviltä luonteiltaakaan kovin toisilleen ideaaleilta. Koskiranta on rauhallinen ja Zaborsky taas ei pysty pitämään sisällään tyytymättömyyttään ja osoittaa kyllä sen eleillä, teoilla ja sanoilla paikasta riippumatta. On tavallaan helppo ymmärtää tilannetta jossa Koskirannalla on valmiiksi kovat ympärillä olevat paineet ja sen lisäksi ketjukaverina on kaveri joka reagoi voimakkaasti tilanteisiin jotka eivät mene hänen toivomallaan tavalla. Peli ei lähde kulkemaan toivotulla tavalla ja samalla tiedostat että koko joukkuetta pitäisi kantaa ja paine kasvaa isommaksi ja käsijarru on entistä tiukemmin päällä.
Eihän Zaborsky varmasti näitä asioita tee ilkeyttään, mutta silloin kun luonne ja kilpailuvietti on kova ja persoona sellainen että siitä räiskyy ulospäin niin silloin on entistä tärkeämpää että vierellä on oikeanlaisia palasia joita inspiroi Zaborskyn tapa tehdä asioita ja jotka saavat myös Zaborskysta entistä enemmän irti.
Zaborsky sai valtavan paljon hyvää aikaan SaiPassa, mutta kummallakaan kaudella SaiPalta ei löytynyt tarjota ideaaleja viisikkopelin tutkapareja ja sen vuoksi paljon jäi myös näkemättä.