Viimeinen viikko runkosarjasta menossa ja moni asia yhä auki. Alempi po-viiva on käytännössä joko Ipan tai Padan alla, ylemmän sijoitus sen sijaan auki. Toki se siinä 6-7-joukkueen välillä pysyy. Illan matsien jälkeen ollaan ehkä hitusen viisaampia tulevasta.
SaiPan kohdalla näytti jo hetken hyvältä, että oma peli olisi vihdoin löydetty. Eilinen romautti toiveet kuitenkin kertaheitolla. KalPa puppeloi matsinsa Ilvestä vastaan, mutta otti opiksi ja yllätti taas sputnikit housut kintuissa pahemman kerran. Saipalaisten valmistautuminen meni joko ohi tai yli, ja keskittyminen hajosi vääriin asioihin. Pelin kuva oli alusta loppuun sama, mikä huolestuttaa jatkoa ajatellen. Korjaustoimet eivät tahdo luonnistua. Siinä valmennuskin voi katsoa peiliin ja miettiä ottelun sisäistä reagointia. Pleijareissa on pelin henki eri. Kaikki tai ei mitään.
Toinen huolenaihe on joukkueen johtavat pelaajat. Kuka astuu esiin ja näyttää tekemisen mallia. Viime kaudesta poiketen Kohosta ei taida siihen olla, kun oma pelikään ei oikein kulje. Hämäläinen ja Backman ovat luottosotureita, mutta eivät yleensä ratkaise pelejä. Muissa kotimaisissa äijissä on lisää tunnollisia puurtajia, mutta teot ja tehot jäävät vaatimattomiksi. Katseet kääntyvät väkisin Massi Järviseen, mutta lisävastuu saattaa olla liikaa vasta läpimurtoaan tekevälle pelurille.
Ulkkarit ovat siten avainasemassa. DMI olisi kauden aiempien esitysten perusteella itseoikeutettu liideri, mutta saikun jälkeen peli ei ole vielä auennut. Spina jatkaa Giliatin viitoittamalla tiellä - tulos tai ulos. Rau on työteliäs mutta vähän saamaton. Björkki aloitti hyvin, mutta nyt elkeitä leimaa jo keikkatyöläisen olemus, tehdään mikä on pakko. Soosi kurtistelee naamaa illasta toiseen ja yrittää hasardeilla ratkoa pelejä - valitettavasti muut eivät ole aina samalla aaltopituudella. BS on kyllä porukan hitaimpia ellei hitain luistimilla. Siihen nähden pisteluku 34 on kyllä käsittämättömän kova. Larssonin paluu toi hetken valonpilkahduksen alakertaan, mutta pystyykö miten pelaamaan? Löfquist pelaa illasta toiseen suurella intohimolla, mikä hämmentää sekä omia että vieraita. Viime peleissä olen mietiskellyt, että alkaako meuhkaaminen mennä jo yli. Mutta kauden positiivisimpia yllättäjiä kuitenkin ja erittäin tärkeä kaveri ensi kaudella.
Niin, vaihtoehdot ovat aika vähissä ratkaisijoiden suhteen. Curremaisesti voisi todeta, että jokaisen on pelattava jatkossa "litet bättre".