Paljon on keskustelua aiheesta, ja hyvä niin. Tämä on todentotta yksi suurimmista ongelmista nykyisessä liigassa. Näkemyksiä huonoihin yleisömääriin on lähestulkoon yhtä monia kuin on keskustelijoita ja jokaisessa väitteessä piilee totuuden siemen. Takuulla yleisömäärään vaikuttaa nykyinen taloudellinen tilanne koko yhteiskunnassa. TV-tarjonnan parantuminen ja ennen kaikkea huomattavasti inhimillisempi hinta on suorassa yhteydessä edelliseen. Ottelutapahtuma on jämähtänyt pahasti entisaikojen malliin. Lippujen hinnat eivät vastaa nykyisellään saatua palvelua/tuotetta. Mikä siis avuksi?
Bayern Munchenillä on toki pitkät perinteet, mutta jokin syy siihen kuitenkin on että poikkeuksetta Allianz-areena on äyriään myöten täynnä. Lysti, joka kustantaa tavalliselle katsojalle 50e/peli. Ja saksassa on myös täydellisyyteen hiotut televisiotarjonnat Bundesliigasta, joka kustantaa vain murto-osan lipun hinnasta, jos edes sitäkään. Tiedän että on täysin epäreilua verrata yhtä maailman kaikkien aikojen menestyneintä urheiluorganisaatiota meidän pieneen ja pippuriseen hurrikaaniin, mutta kun asiat suhteuttaa, voi löytää ajatuksesta paljon yhtäläisyyksiä. Suomessa jääkiekko on ylivoimaisesti suosituin palloilulaji ja JYP on ollut kestomenestyjä urheilullisesti puolivuosikymmentä. Luonnollisesti on täysin mahdotonta luoda miljardibisnestä suomen kokoisessa maassa näillä yleisökapasiteetin jäähalleilla, mutta vuosittain taloudellisesti menestyvän seuran luominen on täysin realistista. Jotta se olisi meidän keskisuuren kaupunkimme kohdalla mahdollista, on tekemiseen palautettava jollakin tavalla se yhteisöllisyys. Moni meistä varmaan muistaa mustat 90-luvun lopun ajat, jolloin pudotuspeleihin pääseminenkin oli jo pienoinen lottovoitto. Mutta juuri Sinä menit silloin hallille katsomaan, kun JYP otti 1-6 lukemiin turpaan Jokereilta tai TPS:ltä. Et mennyt hallille voitto mielessä. Menit koska halusit olla tukemassa pientä keskisuomen seuraa kohti ylitsepääsemätöntä.
Käyn jäähallilla vähintään kerran viikossa ja olen samanaikaisesti Ruutu-palvelun tilaaja. Olisi todella helppoa ja taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa seurata jokainen liigakamppailu omalta kotisohvalta. Mutta televisio ei kykene koskaan tarjoamaan samaa mitä jäähalli kykenee.Siinä on jotain taianomaista, kun kävelet jäähallin ovista sisälle kylmänä kalseana marraskuisena tiistaina. Käytävillä leijaa vasta-ajetun jään sekä hallimakkaran tuoksu. Oluthana tuijottaa kutsuvasti. Seisomakatsomon legendaarinen tolppakaan ei enää ärsytä. Sitä suunnattonta vihantunnetta kun Timo Favorin viheltää noin 500 kerran surkean jäähyn. Sitä järjetöntä riemun määrää kun Jarkko Glad tinttaa jatkoaikavoiton Ilvestä vastaan normaalissa runkosarjapelissä. Näet paljon tuttuja kasvoja, mukaan mahtuu myös jokunen uusikin. Ja kaikilla on sillä hetkellä ajatuksessa sama asia. Toivo ja usko että oman kotikylän palloiluseura laittaa parastaan kaukalossa ja tarjoaa meille elämyksiä. Ja jos ollaan täysin rehellisiä, sitähän se on tehnyt niin monin eri tavoin viimeisten vuosien aikana.
On paljon eri asioita joihin me fanit emme pysty vaikuttamaan. Liigan pelilliseen tasoon, erilaisiin sääntölinjauksiin taikka taklauksien puuttumiseen nykykiekossa. Jypin organisaatio on luonnollisesti suuressa osassa vastuuta luoda meille kannattajille mahdollisimman viihdytävä ympäristö. Tässäkin topicissa on ehdotettu paljon loistavia ideoita koskien ottelutapahtumaa. Mutta pitää muistaa että osa vastuusta kuuluu aina meille kannattajille. Suurin muutos vähäisten yleisömäärien lisäksi on katsomon puolella tapahtunut lamaantuminen. Jos ottelussa sattuu jokin tapahtuma, joka herättää jonkin kaltaisen tunnereaktion, ei sitä nykyään saisi enää päästää verbaalisesti valloilleen vaan on korrektimpaa istua tuppisuuna hiljaa mutisten jotain itsekseen. On suorastaan hämmentävää olla se tolppapuolen ainoa katsoja, joka kokee tarpeelliseksi ilmaista omia tunteitaan kovaan ääneen. Näen ympärillä satapäin ihmisiä jotka omassa hiljaisuudessaan istuu katsomossa näppäilen älypuhelinta. Olen itse harrastanut aikoinani suomenmestaruustasolla urheilua, ja tiedän kuinka suuri voima on katsojien myötäelämisessä. Se ei ole mitään valmiiksi harjoiteltua kiekkojargonia, jota lätkänpelaajat lätisee aina kysyttäessä kotikatsomon tuesta. Se on aidosti äärettömän suuri voimavara, joka voi loppupeleissä määritää koko ottelun kulun. On surullista kuunneltavaa kun hallikuuluttaja on pakotettu toistamaan illasta toiseen "JYP ylivoima, käsiä yhteen", kun sen pitäisi olla itsestäänselvyys että tässä kohtaa kotiyleisön tuki on äärimmäisen tärkeää. Ja isot propsit siitä, että näin toimitaan. Tällä tavoin yleisö on ottelussa mukana muulloinkin kun ottelun alussa sekä lopussa. Uskon vahvasti että kannattaminen ääneen on meidän kaikkien tehtävä, ei pelkästään fanclubin.
Kari Tyni on toiminut media-alalla monia vuosia. Hänellä on varmasti tietotaitoa ja osaamista päivittää nykyistä JYP-brändiä enemmän nykymaailman standardeille. Vaikuttaa vain siltä, että tekosyitä on liikaa ja tekoja liian vähän. Kuudespelaaja-kamppanja on ollut kerrassaan loistava idea. Tämänkaltaiset toimet antavat uskoa siihen, että organisaatiossa on ainakin yritystä parantaa asioita. Nyt vain rohkeasti kokeilemaan uusia, raikkaita tapoja edistää ottelutapahtuman viihtyvyyttä. Itseäni esimerkiksi latistaa joka kerta liigan mainoskatkot. Jos pelissä on hyvä intensiteetti, se katkeaa kuin kananlento aina mainoskatkon saapuessa. ja mainoskatkon ajan ihmisten pitää tuijottaa Bauerin tai Valtran samoja inserttejä illasta toiseen. Jäähallit on vuorattu lattiasta kattoon täyteen eri yritysten mainoksia. Ne mediakuution välimainokset ei voi eikä saa olla sponsoreiden elinehto seuran tukemiselle. Hidastuksia tilanteista, historiapätkiä, aivan mitä muuta tahansa, jotta liigan sekä TV-yhtiön pakoittamasta mainoskatkosta saisi maksava asiakas edes jotain irti. Joku oli ehdottanut tässä ketjussa aikaisemmin jonkinlaisia kilpailuja kausikorttilaisille, esim. erätauoilla, jotka on nykyisellään pyhitetty pelkästään sponsorien vetokilpailuille. Kuten kirjoittaja totesi, tyytyväinen kausikorttilainen on vähintään yhtä, ellei jopa tärkeämpi henkilö organisaatiolle kuin yksikään sponsori. Luokaa olosuhde, jossa kausikortin haltija voi tuntea ylpeyttä antamastaan tuestaan. Pitkässä juoksussa se kantaa takuuvarmasti hedelmää.
Mitään maagista taikakytkintä ei ole, millä saisi yleisön takaisin hallille. Se on monen asian yhteissumma ja meillä kaikilla on siitä vastuu.
Nämä ajatukset on ainoastaan omiani ja halusin ne tuoda julki. Sanavalintani voivat olla huonoja, ulosanti heikkoa ja pointtikin hämärä. Mutta liian pitkään olen pelkästään pohtinut näitä mielessäni. Pölinät on pölisty. Perjantaina mökkiin kaikki kynnelle kykenevät, desibelit sellaisille lukemille ettei Tapola löydä hallista ottelun jälkeen pihalle ja JYP voittoon.
