Itse en oikein mitenkään osaa verrata mihinkään aiempiin keikkoihin, kun en sellaisia ole nähnyt, mutta pidin kyllä näkemästäni ja kuulemastani. Keikkahan oli visuaalisena show'na jo pelkästään todella näyttävä ja tyylikäs ennen kaikkea. Tottahan toki trion upea yksilöllinen soittotaito on se pääasia, mutta tuo visuaalinen anti tuki sitä kaikkea harvinaisen hyvin ja paikoin jopa hypnoottisella tavalla.
Heti keikan alkupuoliskolla jo täytyi hämmästellä, miten kolme ikääntyvää miestä täytti hallin soitolla niin absoluuttisesti. Isolla porukoilla pyöriviä bändejä on nähty montakin, mutta harva heistä, jos kukaan, on silti täyttänyt lavaa samalla tavalla, mitä Rush teki. Hämmästyttävää. Muutenkin tosi tuoreen oloisia noin ikääntyneiksi herrasmiehiksi, mitä sitten lie ovat olleetkaan nuorempana? Uskalla edes ajatella. Antaumus soittamiseen välittyi.
Geddy Leen laulannasta puhuttu. No joo, en ole oikea ihminen arvioimaan, kun Rush on edelleenkin tutustumisen puolesta vähän puolitiessään, mutta kyllä mies vakuutti. Toki välillä tuntui, että se ääni ei ihan riittänyt venymään, mutta ei se nyt katastrofiksi päätynyt. Täytyy silti todeta, että vaikka se laulu omintakeinen ja tuohon musiikkiin täydellisesti sopiva onkin, niin juuri se herrojen soittotaito on vahvin osa-alue. Lifesonin ja Peartin suorituksia oli ilo seurata. Varsinkin Peart yksilönä teki itseeni ehkä sen suurimman vaikutuksen. Keikan toisella puoliskolla ollut rumpusoolo oli jotain aivan eeppistä kamaa.
Biiseistä en nyt osaa sinänsä sanoa, kun täytyy todeta, että nyyppänä en niitä nimeltä oikein tunnistanut. Toki osa silleen, että "tämän olen kuullut aiemminkin". Keskityin musiikkiin ja annoin sen viedä ja parhaimmillaan vei oikein upeasti mukanaan, etenkin instrumentaalibiisit, mutta toki muutamat muutkin. Jotenkin se eka puolisko toimi kokonaisuudessaan enemmän, asiaan saattoi toki vaikuttaa parempi paikkakin. En sitten tiedä olenko jotenkin ADHD, kun tälläiset useita tunteja kestävät konsertit alkaa väsyttää ja tylsistyttää hiukan mieltä. Jotenkin sellaiset puolentoista tunnin setit on pääsääntöisesti sopivimpia annoksia. Eli jossain kohtaa rupesi hyydyttämään, mutta onneksi se jälkimmäisen osion loppupuoli taas oli pirteätä.
Ei kyllä pahemmin valittamista. Hieno kokemus ja visuaalisesti yksi hienoimpia konsertteja mitä olen nähnyt. Kadehdittavaa soittotaitoa tuli kuultua liikaakin, melkein masentaa. ;)
Nyt täytyy vaan jatkaa bändiin perehtymistä ja ehkä jos vielä koittaa mahdollisuus nähdä livenä, niin osaa tunnistaa juttuja paremmin.