Ruotsi

[Ann Arbor]

Maastamuutto | Ruotsiin perheensä kanssa muuttanut Ville Hietalahti: ”En yhtään ihmettele, jos nähdään toinen muuttoaalto”

Hietalahtien perhe muutti parisen vuotta sitten töiden perässä Ruotsiin. Uudessa kotimaassa kiehtoo perhemyönteisyys ja halu ottaa kaikki mukaan.

www.hs.fi

Muuttoliikettä Ruotsin ja Suomen välillä (Siis myös Ruotsista Suomeen.) toki tapahtuu koko ajan, mutta erittäin mielenkiintoista, mikäli Ruotsiin muutto tulee taas kiihtymään.

”Aivovuodosta puhutaan paljon, ja en yhtään ihmettele, jos nähdään toinen muuttoaalto Suomesta Ruotsiin”, Ville Hietalahti viittaa 1960–70-lukujen muuttoaaltoon.

Mihin se perustuu?

”Ilmasto, elintaso, ostovoima...”, Niina Hietalahti aloittaa ja aviomies jatkaa:

”Suomen näkymien heikkous. Verorasitus alkaa olla monella tosi raskas. Ehkä se on niin, että hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat Ruotsissa paljon vahvemmat kuin Suomessa”, Ville Hietalahti sanoo ja lisää:

”Näkymä Suomessa on niin heikko, että monet tekevät johtopäätöksen muutosta. Ne argumentit, jotka ovat kannattaneet Suomessa olemista, kuten hyvä peruskoulutus, eivät jotenkin enää kanna.”

 

[koukku]

Jotenkin tuntuu todella omituiselta, että esim. lasten harrastaminenkin toimii Ruotsissa noin edullisesti/hienosti ja kaikille mahdollisena. Suomessa vaikka osallistut talkoisiin/myyjäisiin ja muutenkin seuran toimintaan, niin silti maksat itsesi kipeäksi joka suhteessa.

Jos minulla olisi valta päättää asioista, niin laittaisin valtion vuosibudjettiin lasten/nuorten harrastuksiin niin ison summan, että jokainen heistä pääsisi oikeasti kokeilemaan ja syventymään siihen omaan kiinnostuksen kohteeseensa. Summa olisi varmasti iso, mutta maksaisi moninkertaisesti itsensä takaisin henkisen hyvinvoinnin lisääntyessä. Dettmannin aikoinaan esiinottama malli olisi hyvä alku, liitettäisiin harrastukset suoraan koulupäivän yhteyteen.

 

[Ann Arbor]

Jos minulla olisi valta päättää asioista, niin laittaisin valtion vuosibudjettiin lasten/nuorten harrastuksiin niin ison summan, että jokainen heistä pääsisi oikeasti kokeilemaan ja syventymään siihen omaan kiinnostuksen kohteeseensa. Summa olisi varmasti iso, mutta maksaisi moninkertaisesti itsensä takaisin henkisen hyvinvoinnin lisääntyessä. Dettmannin aikoinaan esiinottama malli olisi hyvä alku, liitettäisiin harrastukset suoraan koulupäivän yhteyteen.

Lapset ja nuoret eivät vain äänestä. Jos valtiolla on teoreettisesti mahdollista valita, että sijoittaako sata miljoonaa euroa lasten, vai vanhusten hyvinvointiin, niin nykyajan yhteiskunnassa valinta taitaa osua jälkimmäiseen.

 

[rpeez]

Lapset ja nuoret eivät vain äänestä. Jos valtiolla on teoreettisesti mahdollista valita, että sijoittaako sata miljoonaa euroa lasten, vai vanhusten hyvinvointiin, niin nykyajan yhteiskunnassa valinta taitaa osua jälkimmäiseen.

Sanoisin, että hyvä niin.

Lapsilla on kuitenkin vanhemmat jotka vastaavat taloudellisestikin omista lapsistaan, eivätkä artikkelissa mainitut lasten taideharrastukset kalliissa opistoissa ole mielestäni ykkösprioriteetti jos verrataan terveydenhuoltoon. Lapset pystyvät harrastamaan halvemminkin asioita, jopa niitä taideaineita (kansalaisopistot?).

Vanhuksilla ei ole enää kykyä huolehtia asioistaan niin hyvin, eikä ole vanhempia hoitamassa. Heidän hyvinvointiin menevät rahat menevät kyllä aika kovaan tarpeeseen.

 

[koukku]

Lapsilla on kuitenkin vanhemmat jotka vastaavat taloudellisestikin omista lapsistaan, eivätkä artikkelissa mainitut lasten taideharrastukset kalliissa opistoissa ole mielestäni ykkösprioriteetti jos verrataan terveydenhuoltoon. Lapset pystyvät harrastamaan halvemminkin asioita, jopa niitä taideaineita (kansalaisopistot?).

Tässä menee raja allekirjoittaneen oikeistolaisuudessa, lapsi ei ole valinnut sitä, mihin perheeseen hän syntyy. Sen vuoksi pitää ehdottomasti laittaa tukea koko kentälle, joka sitten näkyy juuri noiden heikoimmassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin lisääntymisenä.

 

[rpeez]

Tässä menee raja allekirjoittaneen oikeistolaisuudessa, lapsi ei ole valinnut sitä, mihin perheeseen hän syntyy. Sen vuoksi pitää ehdottomasti laittaa tukea koko kentälle, joka sitten näkyy juuri noiden heikoimmassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin lisääntymisenä.

Kommentoin enemmän sitä, kun sanottiin että vanhuksilta rahat pois että lapset pääsee viulutunnille. Ei lasten hyvinvointi harrastuksien osalta ole rahasta niinkään kiinni isossa kuvassa, vaan aktiivisuudesta.

Jengi kasaan ja pelaamaan sitä palloa lähimmälle kentälle, kirjastoon, ja vastaavaa.

Tietysti jos haaveena on NHL, niin asia ei ole sama, mutta yleisharrastaminen, joka lienee keskiverto lapselle se todennäköisin juttu, onnistuu hyvin pienillä kustannuksilla.

Suurempi ongelma kuin harrastusraha on puhelimet ja pelikonsolit.

 

[Tuplatorkkari]

Ei pidä takertua nyt tuohon viulutuntiin pelkästään, moni muukin harrastaminen on selvästi halvempaa Ruotsissa, ihan niitten "tavallisten duunarienkin" harrastukset. Tässä Ylen jutussa esimerkiksi vertailtiin jalkapallon kausimaksuja Göteborgissa ja Tampereella. Muun muassa kuusi-vuotiailla Ruotsissa 27 euroa versus Tampere 160-225 euroa.

Tällainen on ruotsalainen ”bonus”: joka kuukausi jää ylimääräistä rahaa, kun keskeisistä menoista saa alennusta

Ruotsalainen lapsiperhe avasi talouttaan Ylelle. Grafiikat näyttävät, kuinka ruotsalaisten arki on Suomea joustavampaa myös taloudellisesti tiukkoina aikoina.

yle.fi