Mainos

Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

  • 590 774
  • 3 977

Mehtänucco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Olen joskus aikasemminkin tänne tainnut kirjoitella ja neuvoja kysellä, joten kyselläänpäs välillä tällaista. Eli Mikä mahtaisi olla palstan juoksijoiden mielestä realistinen aikatavoite maratonille ensi kesälle? Tällä hetkellä Puolikas menee vajaaseen kahteen tuntiin, coopperissa meni 3130m ja viikossa on juoksukilometrejä tullut n.25-35km. Tähän päälle tennikset ja jääkiekot.

Tosiaan tuo maraton on tällähetkellä sellainen ujo, mitätön, pieni ajatus jossain mielen sopukoissa, mutta ei varmastikaan mitenkään mahdoton totetuttaa tulevaisuudessa. Jos tästä oikein innostuisi, niin olisi mielenkiintoista, jos olisi jonkilainen aikahaarukka mielessä, mihin olisi realistiset mahdollisuudet yltää ensi kesänä.
 

Fordél

Jäsen
Olen joskus aikasemminkin tänne tainnut kirjoitella ja neuvoja kysellä, joten kyselläänpäs välillä tällaista. Eli Mikä mahtaisi olla palstan juoksijoiden mielestä realistinen aikatavoite maratonille ensi kesälle? Tällä hetkellä Puolikas menee vajaaseen kahteen tuntiin, coopperissa meni 3130m ja viikossa on juoksukilometrejä tullut n.25-35km. Tähän päälle tennikset ja jääkiekot.

Tosiaan tuo maraton on tällähetkellä sellainen ujo, mitätön, pieni ajatus jossain mielen sopukoissa, mutta ei varmastikaan mitenkään mahdoton totetuttaa tulevaisuudessa. Jos tästä oikein innostuisi, niin olisi mielenkiintoista, jos olisi jonkilainen aikahaarukka mielessä, mihin olisi realistiset mahdollisuudet yltää ensi kesänä.

Ensinnäkin täytyy todeta, että nämä ennustukset on aina yksilöllisiä juttuja. Ominaisuudet, paino, taustat jne. vaikuttaa siihen miten mikäkin matka taittuu. Cooperin tuloksesi on mainio ja sillä moni on vetänyt puolikkaan jo 1h 30min paikkeille. Mutta kun sulla on mennyt puolikas vähän alle kahteen tuntiin, se kielisi, että vauhtikestävyyttä löytyy vetää 5km tai 10km hyvään aikaan. Sen sijaan peruskestävyys ei ole varmaan vielä sillä tasolla, että pidemmät matkat, kuten maraton sujuisivat yhtä hyvin. Olenko ihan väärässä jos heitän, että vedät nuo viikottaiset 25-35 lenkkikilsat ihan hyvällä sykkeellä?

Näillä tiedoilla heittäisin, että maraton menisi varmasti jo nyt ihan mukavasti läpi, mutta jos treenaat ensi kesäksi etenkin peruskestävyyttä, voisit lähteä hakemaan varmaan jotain 3h 40min-4h:n aikaa. Mutta tämää vaatisi tottakai enemmän kilsoja alle viikossa ja monipuolista treenaamista. Teikäläisen kohdalla se viikottain rauhassa juostavan pitkän lenkin merkitys varmasti vain korostuisi.

Mutta korostan, että näitä on hyvin vaikea lähteä ennustamaan (varsinkin näillä tiedoilla) enkä itsekään ole mikään asiantuntija. Ensi keväänä kun hyvän treenamisen jälkeen juoksisit puolikkaan, olisimme jo paljon viisaampia ennustamaan kesän maratonaikaa.
 

Fordél

Jäsen
EDIT: Haveena olisi myös ainakin puolimaraton ensi kesänä, ehkä jopa kokonainen. Ajalla ei niin väliä, kuhan maaliin pääsisi. Itsensä voittaminen olisi se isoin juttu, pari kesää sitten en jaksanut 3 minuuttia juosta ja piti alkaa kävellä ennen kun yksi biisi ehti loppua iPodista. Nyt jaksaa jo sen 1½h (hitaasti) hölkätä joten helvetin hyvä fiilis siitä, muutenkin olo on paljon parempi ja sen ylläpito olisi kaikista tärkein tavoite.

Jep, oman fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitoon tuo nykyinen meininki käy varmasti paremmin kuin hyvin. Ei turhaa stressiä ja tavoitteita vaan sen kun vain juoksee rauhassa. Puolimaraton menisi varmaan jo nyt, mutta jos puolikkaalle haluaa asettaa jotain tavoitteita, saati sitten jos haluaisi juosta kokonaisen, täytyisi lenkkejä monipuolistaa.

Eli siis ihan hupitasolla tässä mennään - en tiedä onko ihan ketjun mukaista kun en katsele aikoja eikä ole mitään isompia tavoitteita :D Mutta tosiaan kaksi vuotta sitten inhosin juoksemista ja tämä innostus on todella yllättänyt itsenikin - oli yksi henkisesti todella raskas kesä ja silloin päätin että jollain pitää päivät rytmittää kun ei töitä ollut. Nyt tuntuu että pää hajoaa jos ei viikkoon käy juoksemassa.

Ilman muuta nämä jutut kuuluvat tähän ketjuun. Ainahan se on hienoa lukea näitä tarinoita, joissa juoksuinho on kääntynyt juoksuintoon tai kuinka juokseminen on tehnyt hyvää niin henkiselle kuin fyysiselle terveydelle.
 

Andrew

Jäsen
Hyvät ilmat jatkuvat ja hienoa, kun voi juosta shortsit ja t-paita päällä vielä syksylläkin.

Kohta pitäisi osallistua juoksukisaan. Kysymykseni kuuluukin minkälaisella ravinnolla jengi lähtee kisaan? Nämä kisat alkavat yleinsä 9 tai 10 aamulla mikä on itselleni pieni ongelma, koska en syö ikinä aamulla mitään ja en ole muutenkaan tottunut juoksemaan aamuisin. Nyt täytyy vaan pakottaa itseni syömään jotain, koska muuten ei juoksusta tule mitään.

ABC sääntö on, että kisapäivänä ei ikinä kokeilla mitään uutta vaan syödään tuttua ja turvallista.
 

Fordél

Jäsen
Talvella pelailenkin pipolätkää sellaisen 4-5 kertaa viikossa ja kesäisin jalkapalloa vitosdivarissa. Näitä silmällä pitäen haluaisinkin kohottaa kuntoani ja kovasti. Olen käynyt viimeisen 1,5 kuukauden aikana varmaan 5-7 kertaa lenkillä (8km/55min). Pitäisikö kylmästi vain aloittaa juoksemaan 3-4 kertaa viikkoon tuollainen kahdeksan kilometrin lenkki? Siihen päälle toistaiseksi vielä kelien salliessa kuuluu kerran tai kaksi tennistä. Puolikkaan maratonin ajattelin tavoitteeksi ottaa tuohon joulukuun alkuun ja kokeilla vähän rajoja.

Eli siis haluat kohottaa juoksemalla kuntotasi pipolätkää ja futista varten sekä juosta puolikkaan joulukuun alussa?

No tuolla 8km lenkillä 3-4 kertaa viikossa pääsee tottakai alkuun ja kunto kasvaa. Mutta jos haluat esim. puolikkaalle tähdätä, kannattaisi monipuolistaa lenkkejä juoksemalla vaikka pari kertaa 45min tai 7-8 km niin, että pystyt puhumaan puuskuttamatta. Tämä olisi se ns. peruslenkki. Lisäksi voisit vetää yhden vielä vähän pidemmän lenkin, jonka pituutta voisit kasvattaa sitä mukaa kun kunto kasvaa. Aloittaa vaikka 10-12km ja nostaa kilsamäärää parin viikon välein. Ja sitten kun se kunto kasvaa, voisit ottaa mukaan neljännen lenkin, joka olisi vauhtikestävyystreeni. Siinä voist vetää vaikka 10 min lämmittelyjen jälkeen 6 km niin, että alkaa jo puuskuttamaan, mutta pystyt ylläpitämään hyvin ko. vauhtia tuon 6km:n ajan.

Siinä yksi konsepti, mutta onhan näitä vaikka kuinka. Pääasia, että juokset erilaisia lenkkejä eri vauhdeilla. Selkeä pääpaino kuitenkin ns. peruskestävyydessä eli sillä pystyt puhumaan puuskuttamatta -tasolla.

Hyvät ilmat jatkuvat ja hienoa, kun voi juosta shortsit ja t-paita päällä vielä syksylläkin.

Totta, kyllä meittiä juoksijoita hemmotellaan. Nyt syksyllä olisi myös mukava osallistua kisoihin, mutta ainakin omalla kohdalla taitaa venähtää lokakuulle.

Kohta pitäisi osallistua juoksukisaan. Kysymykseni kuuluukin minkälaisella ravinnolla jengi lähtee kisaan? Nämä kisat alkavat yleinsä 9 tai 10 aamulla mikä on itselleni pieni ongelma, koska en syö ikinä aamulla mitään ja en ole muutenkaan tottunut juoksemaan aamuisin. Nyt täytyy vaan pakottaa itseni syömään jotain, koska muuten ei juoksusta tule mitään.

ABC sääntö on, että kisapäivänä ei ikinä kokeilla mitään uutta vaan syödään tuttua ja turvallista.

Pitäs vaan tietää, että mihin kisaan? 10km, puolimara, mara, ultra vai mikä? Meinaan vaikuttaa aikalailla tuohon syömäpuoleen.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pitäs vaan tietää, että mihin kisaan? 10km, puolimara, mara, ultra vai mikä? Meinaan vaikuttaa aikalailla tuohon syömäpuoleen.

Just näin ja tämän lisäksi joku haju omasta suorituskyvystä auttaa arvioimaan ravintoasioita. Maratonkin on energiankäytön kannalta aika eri suoritus riippuen siitä vetääkö sen reiluun kahteen tuntiin vai kuuteen tuntiin.
 

Andrew

Jäsen
Pitäs vaan tietää, että mihin kisaan? 10km, puolimara, mara, ultra vai mikä? Meinaan vaikuttaa aikalailla tuohon syömäpuoleen.

Kysymyksessä on täysi maraton. Olen lukenut paljon ja jutellut ihmisten kanssa, jotka ovat maratonin suorittaneet.

Ajattelin itse lähteä siitä, että syön aamulla ruisleipää, kananmunia ja pari banaania. Aika tavoitetta ei ole, mutta suunnilleen 4 tuntia tulee maratonin juoksemiseen kulumaan.

Maraton alkaa 9.00, joten ajattelin herätä 6.00 ja syödä heti jotta ruoka ehtii hyvin sulaa.

Tietenkin tankkaaminen täytyy aloittaa jo paljon aikaisemmin viikolla ja kyllä tuon ruokavalion tärkeyden on huomannut tässä treenatessa. Välittömästi jos lipsuu niin pidemmillä juoksumatkoilla ei energia meinaa riittää.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kysymyksessä on täysi maraton. Olen lukenut paljon ja jutellut ihmisten kanssa, jotka ovat maratonin suorittaneet.

Ajattelin itse lähteä siitä, että syön aamulla ruisleipää, kananmunia ja pari banaania. Aika tavoitetta ei ole, mutta suunnilleen 4 tuntia tulee maratonin juoksemiseen kulumaan.

Itse vedän kisapäivän aamuna normaalin aamupalan, ehkä päälle joku pieni hiilihydraattipatukka. Kisaa varten ei kannata tehdä mitään sellaista, mitä ei muutenkin tule tehtyä, koska siitähän elimistö vaan saattaa mennä sekaisin. Kananmunia en lähtisi vetämään maratonia edeltävänä aamuna laisinkaan. Tärkeintä on, että hiilarivarannot on täytetty edeltävinä päivinä ja nestettä on elimistössä riittävästi. Vikan aamun tankkauksilla on lähinnä se merkitys, että vatsa toimii normaalisti eikä tule isompi nälkä ennen paukkua.
 

Fordél

Jäsen
Jep, eipä ole lisättävää Snaksterin hyvää vastaukseen.

Itsellä kävi eilen ihmeellinen juttu kun kävin treenaamassa pitkästä aikaa jalkoja salilla. Aamuisessa salitreenissä kaikki meni oikein hyvin, mutta iltapäivällä golfatessa säären alaosaan tuli niin kova kipu, että kävely oli todella tuskaisaa ja golf oli jätettävä kesken. Illalla jalka oli edelleen kipeähkö, mutta kipu alkoi vähentyä. Tänään aamulla kaikki tuntuisi olevan taas hyvin. Liekö sitten joku rasitusvamma ym. No joka tapauksessa tälle päivälle kaavailtu pitkä lenkki pitää jättää väliin ja hypätä pyörän selkään, jossa jalka ei rasitu samalla tavalla.

Muuten juoksuista sen verran, että kaikki on sujunut ihan hyvin. Kilsoja on tullut mukavasti plakkariin ja yksi marakin tuli tossa heitettyä. Vaikka ennätys parani, tavoite ei täyttynyt. Vain puolimaratonilla on tultu mentyä mukavasti eteenpäin. Silti omat ennätykset pyörii vieläkin sellasissa lukemissa, että niihin ei voi olla alkuunkaan tyytyväinen. Jano kehittymiseen on kova, mutta pakko uskoa, että kun töitä jaksaa vaan tehdä niin tulostakin alkaa ennemmin tai myöhemmin tulla.
 

Andrew

Jäsen
Kiitokset nimimerkeille Snakster ja Fordel hyvistä vastauksista.

Olen tosiaan tässä muutaman kerran harjoitellut juoksemista aamulla, että ei tulisi mitään yllätyksiä itse kisapäivänä. Olisi kyllä kamalaa, jos koko vuoden työ menisi hukkaan siinä, että söisi aamulla väärin ja juoksemisesta ei tulisi mitään.
 
Suosikkijoukkue
Arsenal
Hohhoi.

On se vaan jännä tuo ihmismieli. Vuosi sitten tavoitteeksi paukaistu Finlandia-maraton on tulevana lauantaina, mutta Urho ei viitsi sitä juosta.

Periaatteessa juoksemiselle ei ole mitään teknistä estettä. Yhtä lenkkiä vaille kaikki, mitä aikoinaan harjoitusohjelmaan kirjasin, on tehty. Ja vaikka se pinnattu lenkki tärkeä testi olikin, ei sen yhden lenkin poisjäänti olisi mikään ongelma. Mutta ei vaan huvita! Syy on siis puhtaasti mentaalinen, alkoi vaan pari viikkoa sitten vituttamaan koko ajatus siitä, että pitäisi elellä askeettisesti syömisiä/juomisia tarkkaillen viimeinen viikko, kärsiä kipeistä paikoista kisan jälkeen ja juosta maratonin viimeiset kaksi tuntia kipuja potien. Itse lenkkeilymotivaatioon päätös kisan skippaamisesta ei ole vaikuttanut pätkääkään. Juoksin viime ja toissa viikolla enemmän kuin ohjelmassa luki, kovempia lenkkejä ja nautiskelin vaan siitä, että sai juosta välittämättä siitä miten se lenkki vaikuttaa. Ja vastaavasti pari edellistä viikonvaihdetta on nyt tullut nautiskeltua mallasjuomia normaalia reilummin, eli alkuviikot on menneet toipumiseen erilaisesta rasituksesta. Mietin, että juoksisin tuon maran taas (niin kuin vuosi sitten) yksin jonakin minulle paremmin sopivana ajankohtana syksyn mittaan, mutta enpä taida tehdä sitäkään.

Sen sijaan aloin katselemaan tämmöistä: http://www.huhtasuonhiihto2000.fi/?page_id=1882 (linkki vie Huhtasuon Hiihdon kotisivuille tapahtumainfoon). Kuulostaa mielenkiintoiselta, korkeuseroja kivasti, mutta kuitenkin selviäisi teillä ja poluilla juostessa normikengissä ja jalat kuivana (jos ei sada). Onko joku ollut viime vuonna, millaisia kokemuksia tapahtumasta?

Ja sitten keskittymään hiihtokauteen. Ensi talvena suksi liikahtaa!
 

Fordél

Jäsen
Syy on siis puhtaasti mentaalinen, alkoi vaan pari viikkoa sitten vituttamaan koko ajatus siitä, että pitäisi elellä askeettisesti syömisiä/juomisia tarkkaillen viimeinen viikko, kärsiä kipeistä paikoista kisan jälkeen ja juosta maratonin viimeiset kaksi tuntia kipuja potien.

No johan on syyt! Sillai kuulostaa tyhmältä, että eihän se edes välttämättä mene ihan noin kuin funtsit. Viiminen viikko ennen maratonia ei ole askeettista menoa nähnytkään. Silloinhan saat kolmen päivän ajan vetää hiilaria niin että kroppa huutaa hoosiannaa. Saat jopa herkutella hyvillä mielin! No, rasvaisen roskaruuan syönti tosin ei taida olla kovinkaan kannattavaa...

Maratonin aikana tulee varmasti valtaosalle juoksijoista vaikeita hetkiä. Tosin osa ensikertalaisistakin vetää sen läpi ongelmitta ja kysyy juoksun jälkeen, että tässäkö se nyt oli? Mutta se pointti onkin siinä, että kun todennäköisesti tulee vaikeita hetkiä niin niiden voittaminen ja maaliin pääseminen antavat mainion tunteen. Muutama seuraava päivä on kroppa jumissa, mutta toisaalta voit ottaa perustellusti ihan rauhassa. Sitten pikku hiljaa viikon parin päästä palailla kevyen liikunnan pariin.

Suosittelisin siis ehdottomasti juoksemaan maran, jotta hyvä työ ei mene hukkaan. Saat siitä plakkariisi taas yhden kokemuksen.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suosittelisin siis ehdottomasti juoksemaan maran, jotta hyvä työ ei mene hukkaan. Saat siitä plakkariisi taas yhden kokemuksen.

Hyvä työhän ei tässä tapauksessa mene hukkaan, koska kyllähän juoksuharrastus hyödyttää ihmistä mitä moninaisimmilla tavoilla, vaikka tavoitteellisia kilpailusuorituksia ei harrastaisikaan.
 
Suosikkijoukkue
Arsenal
tekstiä...

Kiitos kannustuksesta, mutta kyllä minä jo päätökseni tein. Ja tiedän kyllä, että saisihan sitä ihan hyvin syödä, mutta... ei nyt vaan innosta. En tiedä mikä siinä alkoi näin paljon tökkimään. Nuo muutamat juoksutapahtumat, mihin olen osallistunut, eivät ole kyllä minulle tuoneet tippaakaan semmoista lisätsemppiä ja fiilistä. Pikemminkin päinvastoin. Onhan siellä vetoapua viimeiselle kympille, mutta muuten nuo massajuoksut ovat olleet lähinnä ärsyttäviä. En ole siellä ihan kotonani, toisin kuin vaikka suunnistuskisoissa tai hiihtokisoissa. Toki joku hyvä kaveri samassa kisassa samassa vauhdissa voisi auttaa, mutta eipä noita ole kyllä ollut hiihtokisoissakaan mukana. Joten sinänsä uskon, että pystyn varmaan juoksemaan maratonin melkein samaan aikaan yksin kuin kisassa, ainoastaan huolto toimii kisoissa paremmin ja helpommin.

En oikein ole tässä maratonin treenaamisessa löytänyt semmoista mulle sopivaa tapaa. En tykkää lähteä kisaamaan tai hakemaan rajojani matkalle, jota en oikein pysty treenaamaan. Kun aikoinani treenasin tosissani, kilpailut kestivät korkeintaan puolitoista tuntia ja tuli vedettyä hyvinkin usein yli kilpailun keston kestäviä, parituntisia, kovia harjoituksia. Itse kisassa ei siis tullut koskaan fyysisellä puolella yllätyksiä, kun treeneissä oli vetänyt joskus kovempaakin. Maratonin suhteen tämä on mahdotonta, minun jalat eivät kestä neljän tunnin juoksulenkkejä kuin harvoin, ne ovat epämiellyttäviä koska jalat eivät toimi kahden tunnin jälkeen ja palautuminen kestää liian pitkään. Ehkä minä sitten olen lyhempien matkojen mies.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hyvä työhän ei tässä tapauksessa mene hukkaan, koska kyllähän juoksuharrastus hyödyttää ihmistä mitä moninaisimmilla tavoilla, vaikka tavoitteellisia kilpailusuorituksia ei harrastaisikaan.

Jep, samaa olin tulossa kirjoittamaan että älä ihmeessä Urho lähde jos ei huvita, niin minäkin tein kun vastikään päätin etten jaksa lähteä Vantaalle lokakuussa juoksemaan kun teen mieluummin jotain muuta. Tai no, en päättänyt lopullisesti eli saatan jopa juosta jonkun matkan, mutta saattaapa olla että jään muihin hommiin.

Ei se treeni ja ne kilometrit mittarista silti häviä ja hukkaan mene, onneksi harrastusmielessä kun mennään ei ole pakko tehdä mitään muuta kuin juuri sitä mitä huvittaa. Eli tuskin kannattaa stressiä ottaa väliin jätetystä maratonista ja jäädä potemaan katumusta jälkikäteen.

Toisin sanoen, tuo syy ettei huvita juosta ja kokea niitä kielteisiä juttuja on tässä tapauksessa aivan erinomaisen pätevä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Ajatus neljän tunnin nylkytyksestä ei kiehdo meikäläistä millään tavoin. Joskus satunnaisesti juokseminen rullaa ja on hyvä fiilis, mutta kun tsekkaa kilsat ja ajan, fiilis yleensä laskee. Mulle riittää tavoitteeksi kymmenen kilsan kestäminen ja juokseminen alle tuntiin. Yksi kollega juoksee maratonin 2.30 ja kympin 35 minuuttiin, nostan hattua. Itse tykkään siitä, että rauta liikkuu, jaksan juosta hiukan ja äijät lentää tatamilla.
 

Fordél

Jäsen
Hyvä työhän ei tässä tapauksessa mene hukkaan, koska kyllähän juoksuharrastus hyödyttää ihmistä mitä moninaisimmilla tavoilla, vaikka tavoitteellisia kilpailusuorituksia ei harrastaisikaan.

Jep juoksuharrastus missään nimessä hukkaan mene vaikkei kilpailuihin osallistuisikaan. Tätä en tarkoittanut. Olen itse hyvä esimerkki siitä kuinka juoksuharrastus voi auttaa ihmistä mitä moninaisimmilla tavoilla. Tiivistettynä sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi ovat kiittäneet. Se kolmas terveyden osa-alue eli sosiaalinen hyvinvointi ei ole vielä parantunut. Sen verran yksinäistä puuhaa tämä on, mutta näen sekin vain hyvänä asiana:)

Kiitos kannustuksesta, mutta kyllä minä jo päätökseni tein.

Eihän siinä sitten mitään. Tarkoitus oli lähinnä tuoda muutama oma kokemus esille, jotta päätöksesi ei perustuisi ihan vain omiin ennakkoluuloihin. Mutta ilman muuta jos fiilis on tuo ettei huvita niin eihän siinä mitään. Ei tämän touhun tarvitse olla kaikkille se the juttu. Eikä teenaaminen ole mennyt hukkaankaan vaan varmasti tehty työ näkyy talven hiihdoissa, varmasti monessa muussakin asiassa. Ei muuta kuin hyvää hiihtokautta ja kohti uusia haasteita (kuten tuota linkittämääsi kisaa)!
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ajatus neljän tunnin nylkytyksestä ei kiehdo meikäläistä millään tavoin. Joskus satunnaisesti juokseminen rullaa ja on hyvä fiilis, mutta kun tsekkaa kilsat ja ajan, fiilis yleensä laskee. Mulle riittää tavoitteeksi kymmenen kilsan kestäminen ja juokseminen alle tuntiin. Yksi kollega juoksee maratonin 2.30 ja kympin 35 minuuttiin, nostan hattua. Itse tykkään siitä, että rauta liikkuu, jaksan juosta hiukan ja äijät lentää tatamilla.
Sehän siinä on, pitäisi hioa maratonkondis sinne lähemmäs kahta tuntia, ettei tarvitse koko iltapäivää reitillä nylkyttää.

Tuosta hatun nostamisesta tuli mieleen, mulla on kanssa kaveri joka painaa maratonin sinne 2h 50 min aikoihin, puolikkaan 1h 23min ja nostelee samalla mm. penkiltä 100 kilolla pitkiäkin sarjoja ja muutenkin viihtyy salilla ihan yhtä hyvin kuin lenkkipolullakin.

Sitten on vielä toinen yhteinen kaveri, joka viilettää maratonin reiluun 2 h 35 minuuttiin, puolikkaan 1 h 14 min ja kympin sinne 32 minuuttiin. Nyt on toki tuo levoton juoksuharrastaminen vienyt viime vuosina isompia lihaksia, mutta tämäkin heppu asui ennen punttisalilla ja on se ihan kohtalaisen kireässä lihassa nykyäänkin.

Koskahan sitä kanssa ryhtyisi tuollaisiin tosisuorituksiin, kyllä lenkki kulkee ihan kivasti ja puolikas sinne 1h 35 huonommalle puolelle ja jonkin verran rautaakin jaksaa nostella, mutta nuo nyt on perustumputuksia enkä todellakaan voi kun hattua nostaa esim. noiden mainitsemieni kaverien treenimäärille. Vielä kun molemmat painavat duuniakin ihan kiitettävästi, niin siitä pyrin ottamaan mallia jos joskus erehdyn pitämään omia treenimääriä kovinkin kummoisina.

Vaikka aiemmin tuli mainittua Vantaan jäävän väliin lokakuussa, periaatteessa se puolikas voisi kuitenkin kiinnostaa ja tulla kysymykseen.
 

Logan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Filip Kadera & Jan Lukas
Kysytään nyt tältä puolelta. Tonne punttiosioon jotain kirjottelinkin tästä että lihaksien lisäksi olisi saatava parannettua juoksukuntoa. Oma tilanne juoksun osalta se, että ei nyt ole armeijan 2007-2008 jälkeen oikeastaan tullu juostua kovinkaan paljon. Liikuntaa nyt on kesällä tullu lähinnä pyöräilemällä päivässä työmatkoja n. 20 km ja yleisesti kävellen liikkuen. Talvella lenkkejä sillon tällön sekä hiihtoa muutaman kerran talvessa.

No tuossa salilla kun olen nyt alkanut käymään niin alkulämmittelyksi juossut 12 min matolla ja sellanen 2950 menee melkein täysillä. Yks päivä kokeilin 5000 m matolla ja siinä meni 24.40. Ei nyt mitään varsinaista tähtäintä ole maratonille eikä edes puolikkaalle, mutta olisi kiva saada parannettua 5k ja 10k aikaa. Juosta tai siis hölkätä jaksan vaikka 15 kilometriä vielä hyvin.

Oon vähä huono juoksemaan "hitaasti" eli tuppaa menemään aika täysillä aina nuo lenkit. Onko tosta mitään hyötyä siis harjotella juoksemalla kovalla vauhdilla lyhyitä matkoja vai onko ainoa tapa parantaa noita kohtuu lyhyitäkin matkoja vaan juoksemalla matalalla sykkeellä pitkiä matkoja ?
 

Fordél

Jäsen
Ajatus neljän tunnin nylkytyksestä ei kiehdo meikäläistä millään tavoin. Joskus satunnaisesti juokseminen rullaa ja on hyvä fiilis, mutta kun tsekkaa kilsat ja ajan, fiilis yleensä laskee. Mulle riittää tavoitteeksi kymmenen kilsan kestäminen ja juokseminen alle tuntiin. Yksi kollega juoksee maratonin 2.30 ja kympin 35 minuuttiin, nostan hattua. Itse tykkään siitä, että rauta liikkuu, jaksan juosta hiukan ja äijät lentää tatamilla.

Meitä on tosiaan moneen junaan. Mulle taas se rauhallinen toisto on se juttu. Lyhyt ja nopea pyrähdys ei anna kropalle ja mielelle samaa nautintoa kuin pitkä rauhallinen toisto. Saman liikkeen toisto vie lopulta siihen flowtilaan. Jotain meditatiivista siihen liittyy, mutta vaatii siis kaksi asiaa: rauhallisuuden ja toiston. Veikkaan, että moni juoksua vierastava vetää yleensä niin täpöillä ettei koskaan oikein pääse siihen em. nautinnolliseen tilaan.

Okei, neljän tunnin nylkytys on jo ääriesimerkki, mutta ei sekään ole yhtään hassumpaa. Siinä tulee nimittäin mukaan sitten jo se kaikkensa antaminen. Toki voi antaa kaikkesi kympilläkin, mutta ei se ole sama asia. Ja tietysti kun kuntoilijasta puhutaan, se kaikkensa antaminen on vielä eri asia kuin esim. huippukävelijöillä, jotka todellakin pystyvät antamaan kaikkensa. En tiedä, mutta voisihan se olla "hauska" joskus kokea miltä tuntuu antaa ihan kaikkensa.

Itseä on alkanut viime aikoina kiinnostaa yhä enemmän maastossa juokseminen. Suuri unelma olisi toteuttaa vaikka Lapin käsivarressa joku pidempi (50-60km) päivän juoksuvaellus. Ongelma on lähinnä se, että mistä kaveri. Ihan yksin ei tollasta viitsi lähteä vääntämään, mutta toisaalta ei ihan tuntemattomankaan kanssa.
 

ufon_kaakao

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Sebastian Aho
Saman liikkeen toisto vie lopulta siihen flowtilaan. Jotain meditatiivista siihen liittyy, mutta vaatii siis kaksi asiaa: rauhallisuuden ja toiston. Veikkaan, että moni juoksua vierastava vetää yleensä niin täpöillä ettei koskaan oikein pääse siihen em. nautinnolliseen tilaan.

Niinpä. Jos sanotaan, että hyvä ihminen juo hyvää olutta niin vielä osuvampi väite on, että hyvä ihminen harrastaa juoksemista. Lenkkeilyn aloittamisessa varmaan 90% hätiköi ja siihen koko homma kaatuukin. Johtavana analyytikkona kutsun tätä juoksun luonnolliseksi valinnaksi, joka karsii kyrvät heti alkuunsa.

Kaverinkin kanssa on kiva juosta varsinkin harrastuksen alussa, mutta juokseminen on yksilölaji, jossa on tarkoitus olla yksin. Juoksu on itsetutiskelua. Kyllähän luonto kuuluu juoksuun ja itse maastojuoksu kiinnostaa minuakin.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Meitä on tosiaan moneen junaan. Mulle taas se rauhallinen toisto on se juttu. Lyhyt ja nopea pyrähdys ei anna kropalle ja mielelle samaa nautintoa kuin pitkä rauhallinen toisto. Saman liikkeen toisto vie lopulta siihen flowtilaan. Jotain meditatiivista siihen liittyy, mutta vaatii siis kaksi asiaa: rauhallisuuden ja toiston. Veikkaan, että moni juoksua vierastava vetää yleensä niin täpöillä ettei koskaan oikein pääse siihen em. nautinnolliseen tilaan.
Rauhallinen juoksu kivassa maastossa loppukesän auringossa oli aivan loistavaa. En vierasta omissa ajatuksissani oloa, koska sehän on parasta seuraa. Ehkä mun kohdallani kyse on siitä, että juoksukertani eivät vain riitä kovin kummoiseen kehitykseen, ja sitten kun luulee juosseensa hyvin, kun mieli on valoisa ja jalat kevyet, näyttääkin kello ja kartta ankeita lukemia. No, kuten kirjoitin, mun tavoitteeni ovat varsin vaatimattomat ja siihen pääsen toivottavasti tällä lönköttelylläkin.
 

Fordél

Jäsen
No, kuten kirjoitin, mun tavoitteeni ovat varsin vaatimattomat ja siihen pääsen toivottavasti tällä lönköttelylläkin.

Jokainen asettaa omat tavoitteet tai sitten vaan nauttii juoksusta ilman mitään tavoitteita. Teikäläiselläkin voi se kokonaistavoite (eli sali+juoksu+kamppailulaji x) olla hyvinkin haastava.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itse olen nyt tänä kesänä käynyt noita ratamatkoja kiskomassa ja nyt on noteeraukset 1500:lta, 5000:lta (tänään) ja 10 000:lta. Vielä olisi syyskuussa yksi kasin kisa tiedossa, niin saadaan siitäkin tilastoaika.

Ihan perkeleen koukuttavaa touhua on tuokin ja siinä mielessä armotonta, että radalla ei niitä muuttujia kovin paljoa ole ja ainoa mikä ratkaisee on se, miten tiukasti jaksaa laittaa lapikasta toisen eteen. Maratoneja ja puolikkaita on jonkin verran takana ja vaikka niissäkin on tullut annettua koko lailla kaikki, niin milloinkaan en ole ollut niin huonossa jamassa juoksun jälkeen kuin 1500:n kisan maalissa. Siinä meni useampi tunti ihan niin, että oksetti ja oli kaikin tavoin todella huono meininki. Suosittelen vilpittömästi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös