Ruisrock 2006

[Borgie]

Zudum!

Hengissä ollaan, ja vielä yhtenä kappaleena. Risuja tulee järjestelyistä ja alkoholipolitiikasta, joista täällä on jo aikaisemminkin puhuttu. Koska en ole sen suurempi Tool tai Opeth fani, olin paikalla lähinnä vain kemutusmielessä. Vastakkaisen sukupuolen vetovoima osoittautui Opethin vastaavaa suuremmaksi, ja niinpä kyseinen laulu- ja soitinyhtye jäi näkemättä. Tool oli "ihan ok", en ole aikaisemmin kuunnellut, mutta kaipa sitä voisi ostaa jonkun lätyn ja katsoa tipahtaako tuo.

Naapurimaan Götteborg metallia edustava Soilwork tuli nähtyä ensimmäistä kertaa, ja ihan hyvin pojat vetivät. Yleisö ei oikein osannut sanoja, joten sen suurempaa hurmiota ei ollut ilmassa.

Leirintäalueella oli nastaa ja vesi oli aivan helvetin lämmintä. Jos naapurin sekopäiset skeban soittajat lukevat jatkoaikaa, niin kiitokset monista nauruista, ja kunhan eksytte Raumalle niin tarjoan tuopit. T: Stetsonman

 

[Osmo Rapeli]

No, tota voisivatkin kysellä Provinssin järjestelytoimikunnalta. Ruisrockin paikka on toki sellainen, että ihan helppoa siellä ei ole mitään järjestää. Siltikin voi vain ihmetellä, mikäli mitään parannuksia ei tapahdu.

Jep, eikä se taida jatkossakaan onnistua ellei kaikkia lähialueen peltoja saada majoituskäyttöön jotta leiriytyminen olisi alueen tuntumassa, ihmisillä olisi ranneke tai portilla mahdollisuus kaataa omia viinojaan muovituoppiin. Sehän ei tosin taitaisi tuottaa niin paljon voittoa.

*****

Olipa tuolla silti mah~tawaa, noin Cuben erittäin hyviä sanoja lainatakseni, tosin minä innostuin lähinnä pipinäkin kovaa vetäneestä Opethista ("we never cancel gigs for sickness, we only cancel if we don't get enough money"), CMX:stä ja pimenevässä yössä upeasti vetäneestä Hanoi Rocksista. Sam Yaffa olisi vielä saanut olla samaan aikaan lavalla entisenkin bändinsä kanssa.

Illan todnäk hauskin läppä oli lavalla lyllertäneen mutta tiukkaa settiä vetäneen Yrjänän katsahdus taivaalle jonne kuitenkin ilmestyi muutamia tummia pilviä: "Vittu, me tehtiin se!"

Ja jumalauta sitä hyvien kannujen bikinimäärää. Mielestäni mätärien ja alternativepesien määrä oli ilahduttavasti vähentynyt, siinä mielessä olen oikein tyytyväinen tällaisten jupimpien festarien järjestelyihin. En voisi sitäpaitsi olla vihainen Merimaalle sillä eräs turkulainen jannukin oli: "Mää kyl soittan sil Merimaal ja sanon et tä o ihan perseest!"

Turkulaiset jannut, kuten tuli pohdiskeltua erään palstallakin vaikuttavan legendan kanssa, he vasta ovatkin viinan myötä ärsyttävää ja mukahauskaa sakkia! "Toista se on täällä Sisä-Suomessa".

*****

Leirintäalueellekin pääsi ilmaiseksi kun meni vain oikealla notkeudella pesä messissä. Aulista matkimalla löytyi Pirre ja Hansu, nähdään Tammerfesteillä tytöt. Sateestakin huolimatta leirintäalueen nurtsi oli perkeleenhyvä kuperkeikkojen heittelyyn, tällä kertaa en loukannut olkapäätäni niinkuin viikkoa aiemmin Ämyssä. Let there be COCH.

*****

Sunnuntaille ei ollut lippua mutta koulusiskoni päätti ottaa kämpillään operaatioksi Golden AWen selkäkarvojen poiston. Ei se nyt niin kipeää sattunut mutta vahaliuskat loppuivat kesken, tuloksena vaalea, karvaton läntti selkäni yläosan karvoituksen keskellä. Selkäkarvoillahan yleensäkin tehdä naisiin vaikutus joten ehkä tämmöinen mutanttiversio on vielä kovempi juttu.

*****

Lauantai-illan taiteellisin episodi oli tosin se kun unohdin seurueeni ja bikinien kyttäilyn hetkeksi keskustellakseni parin jannun kanssa kalja-alueella David Bowiesta, shown päätyessä siihen että yksi heistä kaatoi kaljat housuilleni, osti rehellisenä sitten yhden hyvitykseksi. Mielestäni LADY STARDUST kertoo Alice Cooperista, heistä se kertoo hänestä itsestään.

Olette varmasti pohtineet samaa.

 

[breakin]

Editors on tällaista nykyajan slipoverirockia. Interpol, Killers, Brightboy...sitä sarjaa. Ei mielestäni kovinkaan omaperäinen ja kun laulajan ääni on hyvin lähellä Interpolin solistia niin apinointi tuntuu vielä kovemmalta mitä se oikeasti onkaan. Paljon kertoo se, että keikan kovin veto olisi Talking Headsilta lainattu we're on a road to nowhere.
.

Noh, noh. En kyllä pistäisi Editorsia samaan kategoriaan jonkun helvetin poikapändi Brightboyn tai teinityttöjen Killersin kanssa. Brightboy ja Killers on sitä teinitytöille ja tyttömäisille, meikkaaville, ja tyttöjen farkkuja käyttäville pojille suunnattua levy-yhtiön ylituottamaa syntsapoppia, mutta Editors on lähinnä perinteistä britti rockia/poppia. Omaperäinen pändi ei ole, mutta eipä ole moni muukaan pändi nykyään. Itse pidän Editorsista jopa enemmän kuin Interpolista, sillä Interpol kuullostaa taas lauluineen (jopa liikaa?) Joy Divisionilta. Ei Editors silti mikään suuri suosikkini ole, mutta harvoinpa tuon (ja mogwain) tyylisiä pändejä Suomessa käy. Perjantain parasta antia oli Mogwai ja Editors oli myös hyvä, muita maininnan arvoisia ei sitten ollut.

Alueelle pääsin ajoissa, mutta muuten tunnelmaltaan ja olemukseltaan festivaali oli erittäin tylsä. Ehkä tämä johtuu siitä, etten pidä festareista ollenkaan, ne kun on yleensä täynnä sellaista listamusiikkia ja apulantaa/tyrävyötä/niskalaukausta/sonataarticaa kuuntelevia juntteja. Rantalava oli alueena kaunis, mutta vähän tylsä fiilis jäi festareista (olin- perjantai ja sunnuntai, en la), johtuiko se sitten kuumuudesta ja festareiden epähygieenisyydestä ja piknik luonteesta, en tiedä. Enpä taida festareille enää pitkään aikaan mennä, ellei nyt sitten tule jotain sellaista pändiä, mitä Suomessa ei muuten näe.

 

[pygmalion]

En ole varma oletko tosissas, mutta pakko kysyä, että mikä tekee bändistä tekotaiteellisen?

Ei, en ollut ihan tosissani. Kysymykseesi vastaan vain, että olen jo niin vanha ja väsynyt, etten nykyään enää innostu tämäntyyppisistä kysymyksistä, olen kai vääntänyt aiheesta ihan riittävän monta kertaa vaikkapa #jatkoajan puolella. Jatketaan sitten keskustelua (yleisellä tasolla, ei Toolista oikeasti), kun joku ensin määrittelee, mitä on taide tai taiteellisuus.

Mutta joo, tulihan nuo katsottua ensi hetkistä alkaen, ja omalla listallani tuo meni melko lähelle kärkeä Ruissalossa nähtyjen keikkojen suhteen. Pientä nillittämistä tulee vain siitä, että ilmassa viipyili kyllä pieni progerunkkailun maku, kun kielisoitintaiteilijat eivät uskaltaneet liikkua juuri metriä enempää monitoriensa edestä, varmaan siksi, ettei vaan olisi tullut soitettua mitään väärin. Vähän enemmän inhimillistä särmää show'hun ja "Tick & leeches" encoreksi, niin esitys olisi hiponut täydellisyyttä. Wake up, hippies, indeed.

Järjestelyissä oli sunnuntainakin taas toivomisen varaa, mutta se lienee jo kaikille selvää. Peruspositiivisena turkulaisena toteankin vain, että koin saaneeni rahoilleni vastinetta, kun wanhaherra Morrisseykin heitti lähes tipan linssiin tuoneen keikan.

 

[mendieta]

Noh, noh. En kyllä pistäisi Editorsia samaan kategoriaan jonkun helvetin poikapändi Brightboyn tai teinityttöjen Killersin kanssa. Brightboy ja Killers on sitä teinitytöille ja tyttömäisille, meikkaaville, ja tyttöjen farkkuja käyttäville pojille suunnattua levy-yhtiön ylituottamaa syntsapoppia, mutta Editors on lähinnä perinteistä britti rockia/poppia. Omaperäinen pändi ei ole, mutta eipä ole moni muukaan pändi nykyään. Itse pidän Editorsista jopa enemmän kuin Interpolista, sillä Interpol kuullostaa taas lauluineen (jopa liikaa?) Joy Divisionilta. Ei Editors silti mikään suuri suosikkini ole, mutta harvoinpa tuon (ja mogwain) tyylisiä pändejä Suomessa käy. Perjantain parasta antia oli Mogwai ja Editors oli myös hyvä, muita maininnan arvoisia ei sitten ollut.

Oli miten oli. Killers vain sattuu olemaan tuon genren "aloittaja". Ainakin eka joka breikkasi ihan oikeasti. Brightboyn nostin esille siksi, koska se on hyvä esimerkki tuon genren bändistä. Slipoverirock niin kuin mainitsin.

Itse en näe Mogwailla ja Editorsilla juurikaan yhteistä. Ja Interpol pieksee Editorsin 100-32, vaikka makuasioitahan nämä ovat.

Jos tyypillistä brittirockia on esim. Oasis niin kyllä minä lykkään Editorsin eri genreen. Mutta niin kuin sanoin, makuasioita.

 

[Cube]

Mewillä taisi kusta tekniikka rankemman puoleisesti. Ja muutenkin oli melko munaton veto.

No aijaa. Noin anteeksipyytelevää ja alistunutta paskaa en ole ennen nähnytkään. Mew tarjosi festariviikonlopun huonoimman näkemäni keikan, mutta uskon kyllä, että bändi vetää joskus ihan oikeasti hyvinkin. Nauratti vaan lähinnä tuo meno kaiken sen hypetyksen jälkeen.

 

[breakin]

Oli miten oli. Killers vain sattuu olemaan tuon genren "aloittaja". Ainakin eka joka breikkasi ihan oikeasti. Brightboyn nostin esille siksi, koska se on hyvä esimerkki tuon genren bändistä. Slipoverirock niin kuin mainitsin.

Itse en näe Mogwailla ja Editorsilla juurikaan yhteistä. Ja Interpol pieksee Editorsin 100-32, vaikka makuasioitahan nämä ovat.

Jos tyypillistä brittirockia on esim. Oasis niin kyllä minä lykkään Editorsin eri genreen. Mutta niin kuin sanoin, makuasioita.

Brightboyta en kyllä millään laske samaan genreen Editorsin kanssa, Killersin kanssa ehkä. Omasta mielestäni Brightboyn tyyliset ylituotetut teineille ja tyttöpojille suunnatut pändit on hirveästä pas... ja pahaksi musiikille. Killers varmaan breikkasi, mutta onhan se vaikutteensa hakenut selvästi 80-luvulta ja samantyylisiä pienempiä pändejä on ollut monia ennen sitä. Ja aloittaneetkin ovat varmaan saman aikaan Editorsin kanssa, ellei britit jopa aikaisemmin. Eihän Himillä ja Slayerilläkään mitään yhteistä ole, vaikka heviä kai kummatkin ovat. Editorseilla on musiikissa kuitenkin ihan rehellistä tunnetta, eikä mitään keksittyä nysväily teinityttö itkua kuten raitboilla.

Itse pistäisin Editorsin lähemmäksi Oasista kuin jotain Idols-brightboyta. Samaan kategoriaan, kuten kaikki muutkin 80-, 90-, 00-lukujen brittibändit, kuten The La's, The Rakes, Oasis, Stone Roses, Joy Division, Shack - vaikka ei nyt ihan yksi yhteen noilta kuullostakaan. Mutta mitään levy-yhtiön tuottamaa pehmosyntsapoppia se nyt ei mielestäni ole, kuten nuo kaksi mainitsemaasi pändiä. Slipovereitakaan niillä ei taida olla, mutta eivät silti pukeudu niin hyvin kuin jotkut vanhemmat manchesterin pändit.

En kyllä tajua miksi puolustelen Editorsia niin paljon, kun se ei nyt suosikkipändini ole, mutta ehkä Brightboy kommentti nosti niskavillat pystyyn...

Ei minustakaan Editorsilla ja Mogwailla ole juuri yhteistä, paitsi ovat ehkä enemmän "pienempiä" indie pändejä - ja kummankaan pändin tapaisia yhtyeitä ei Suomessa juurikaan nähdä. Jos Shackin Suomessa joskus näkisi, niin se olisi jotain, mutta kyllä se Editorskin meni. Ja erityisesti mogwai oli hyvä, perjantain parasta antia. Kyllä minulla musiikkimaku ulottuu laidasta laitaan, kunhan se on rehellistä musiikkia eikä levy-yhtiöiden tuottamaa sontaa. Interpolkin on hyvä, tosin laulaja kuullostaa välillä vähän liikaa Ian Curtisilta. En kyllä laske Interpoliakaan samaan kategoriaan tuon punaisen vaatteen, raitpoin kanssa. raitpoi on samassa kategoriassa antti tuiskun ja muiden idols pändien kanssa. Makuasioitahan nämä ovat - tosin toisilla on vaan yksinkertaisesti huono maku ;)