Onko kukaan, joka näitä selittelee vahingoiksi, tullut koskaan miettineeksi, että näitä vahinkoja sattuu epätavallisen paljon samoille pelaajille?
Oletko itse koskaan tullut miettineeksi, että siinä on ihan looginen syy-seuraus-suhde, että pelaajille, jotka hakevat aktiivisesti vartalokontaktia, sattuu enemmän vahinkoja kuin pelaajille, jotka eivät aktiivisesti hae kontaktia. Toisin sanoen, jos et koskaan taklaa ketään, et todennäköisesti koskaan myös saa koskaan pelikieltoa vaativaa rangaistusta. Jos taklaat Radko Gudaksena 300 kertaa niin todennäköisesti joku niistä osuu huonosti ihan jo pelkästään tilastollisen todennäköisyyden mukaan vs. joku Johnny Gaurdeau, joka taklaa 5 kertaa kaudessa.
Mutta siis tottakai fakta on se, että liigassa pelaa edelleen paljon holtittomia pelaajia, joilla sattuu näitä "vahinkoja" enemmän kuin toisille. Onneksi meillä on nykyään hyvää työtä tekevä DoPS, jonka ansiosta nämä koheltajat saadaan aisoihin ja pysymään aisoissa. Tom Wilson on hyvä esimerkki seinähullusta sekopäästä, joka otti lopulta opikseen kun pelikiellot alkoivat oikeasti tuntua lompakossa. Nyt en ole ihan varma, mutta tuntuu, ettei ennen tätä häntä ole pitkään aikaan jouduttu isommin rankomaan.
Toki myös täytyy ottaa huomioon, että nämä tietyt pelaajat ovat myös historiansa puolesta keränneet ison leiman otsaansa, minkä takia heidän tekemisiään seurataan enemmän kuin muiden. Tämän edesauttaa mm. Twitterin ja YouTuben tulon myötä se, että jokainen tilanne ja jokainen taklaus voidaan lähes reaaliajassa postata nettiin kaikkien nähtäville. Siitä on sitten aina helppo vetää omat nojatuolianalyysinsä kotisoffalta ja lähteä somen ihmeelliseen maailmaan jakamaan omaa näkemystään tilanteesta kuin tilanteesta (allekirjoittanut mukaan lukien).
www.nhl.com