Rosno Cup 16-19.12.2004

[finnishninja]

Viestin lähetti The Original Jags
Haluan.

Voiko naapurin menestys saada aikaan aitoa riemua, jos oma maa jää jalkoihin? En tiedä miten kauan olet asunut Venäjällä, mutta minä olen asunut Ruotsissa 27 vuotta ja olen oppinut iloitsemaan Ruotsin ja varsinkin sen pelaajien menestyksestä, mutta Suomi on aina ykkönen!

Mutta mutta, kyllä minäkin pidän Venäjän jääkiekosta, tai no, en ole nähnyt pitkään aikaan hyvää venäläläistä jääkiekkoa, viimeksi kun paidassa luki CCCP. Silloin sitä ei voinut ihailematta katsoa.

 

[vetti]

Viestin lähetti finnishninja
MITÄ?!?! Haluatko siis nähdä mielummin Venäjän ykkösenä kuin Suomen???

Älä nyt vaan sano että Jagsin sympatiat itänaapuriin tulivat sinulle tilaamatta ja yllätyksenä...?

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti finnishninja
MITÄ?!?! Haluatko siis nähdä mielummin Venäjän ykkösenä kuin Suomen???

Eikö ninja ole huomioinut sitä, että monien kohdalla on käynyt siten, että he ovat irrottautuneet kansallisesta identiteetistään - kenties lopullisesti. Enää Suomen maajoukkue ei ole se tärkein, se voi olla maajoukkueista Venäjä tai Kanada, eräillä jopa Ruotsi. Monilla vaikuttaa se millaista se pelattava kiekko on, ei se mistä maasta joukkue tulee, jotkut eivät sitten kannusta mitään maajoukkuetta - heillä tärkein on seurajoukkue, pelasipa se sitten SM-liigaa tai NHL:ää. Ennemmin haluan nähdä menestyvän sellaisen joukkueen minkä peli-ideologia vastaa omaa käsitystäni hyvästä kiekosta.

En ole enää vuosikymmeniin kokenut Suomen maajoukkueen (tai suomalaisten) menestystä millään muotoa itsetuntoa kohottavana asiana. Muut asiat ajavat näiden edelle rytinällä.

vlad.

 

[brehme_]

Amokin kanssa olen Hahlista samaa mieltä. Kiviharjuista ym. rotista en koskaan kauheasti ole välittänyt, mutta Hahl on todella ihan käyttökelpoinen ja kuten kirjoitit v-mäinen vastustaja.

Suomi pelasi tänään kokonaisuutena turnauksen parhaan pelinsä, toisaalta ilonaihe oli lähinnä se, että keskialue onnistuttiin tukkimaan järkevästi ja omalla alueella miehet ajettiin kulmiin pyörimään.

Tuomaritoiminta oli aika syvältä; kyllä kulmissa pitää saada vääntää mies miestä vastaan kun pelin nimi on jääkiekko,
olkoonkin, että ruotsalaiset kärsivät enemmän tästä.

Kiprusoff oli myös kova luu Ruotsia vastaan. Näin muuten ensimmäistä kertaa MM-kisojen 95 jälkeen Kiprun laukovan suoraan syötöstä. Yksi väkevä nousu maalille, ja näkymätöntä, mutta tehokasta miehen pelaamista omalla alueella.

Vielä turnauksen topit ja flopit Suomen joukkueesta:

Topit:
-Salmelainen
-OJ ja VP, vaikka parempaa saa kyllä odottaa
-Saravo
-Hahl
-Kapanen
-Pitkin hampain lisään vielä Jussi Jokisen listaan, mutta kyllä on kahdessa turnauksessa käynyt kaverilla ihan hirveä tuuri. Ei se mitään, kylmäveristä viimeistelyä kaivataan

Flopit:
-Bäckström
-Pirnes
-Dahlman

 

[finnishninja]

Viestin lähetti vlad
Eikö ninja ole huomioinut sitä, että monien kohdalla on käynyt siten, että he ovat irrottautuneet kansallisesta identiteetistään - kenties lopullisesti.

Kyllä.. olen huomioinut, mutta tämä ei ole niin yksinkertainen juttu... Ottaisin hyvänä esimerkkinä ystäväni (suomalainen) pojan, joka syntynyt Ruotsissa, käynyt ruotsalaista koulua tarhasta asti ja asuu ja elää ruotsalaisen naisen kanssa. Hänen suomenkielen taitonsa on vähän niin ja näin ja menee yleensä lyhyen kamppailun jälkeen ruotsiksi. Siis niin lähellä ruotsalaista kuin mies yleensä voi olla. Mutta, hän seuraa paljon Ruotsin seikkailuja urheilussa ja juhlii yön jos Ruotsi voittaa jalkapallossa tai saa kultaa MM-kiekossa. Mutta kun Ruotsi ja Suomi kohtaavat, niin hänellä on aina mukana pieni suomenlippu. Tässä kulkee raja. Hän tiedostaa mistä hän on oikeastaan lähtöisin, siis mistä juuret tulevat. Hän tuntee tämä sydämessään kun kaukalossa heiluvat sinivalkoisen leijonat!

Minulla on paljon ystäviä, joilla on takanaan 20-40 Ruotsissa. Olen pannut merkille samoja juttuja, he saattavat todeta aamulla: "Hih.. sai Ruotsi eilen Suomelta kärsään!" Seuraavana päivänä he voivat ihan hyvin iloita Henrik Larssonin komeasta maalista jossain jalkapallo-ottelussa. Elikkä juuri näin, taito iloita toisen menestyksestä on taito sekin. Minusta on tosin hienoa kun kentällä taisteleva maa on lähellä sydäntä.

Minä osaan katsoa urheilua ja iloita jonkun menestyksestä. Varsinkin kun kyseessä on hieno urheilija. Minulle tuttuja hienoja urheilijoita ovat Stefan Edberg, Michael Schumacker, Marion Jones, Ingemar Stenmark, Ian Thorpe, Sergej Bubka, muutamia ulkomaalaisia urheilijoita mainitakseni. Olen iloinnut ja iloitsen heidän menestyksestään, mutta jos samalla viivalla on suomalainen, niin minulla ei ole pätkääkään epäselvyyksiä siitä kenen puolesta käteni hikoilevat.

En ole enää vuosikymmeniin kokenut Suomen maajoukkueen (tai suomalaisten) menestystä millään muotoa itsetuntoa kohottavana asiana.

Ulkomailla asuminen on yksi sellainen juttu, joka muuttaa paljon tätä. Kuvittele, jos istun pubissa suomalaisena ja hyppään ylös kun Ruotsi tekee maalin - luulisivat vähintään jakomielitautiseksi. Olen pannut merkille että minua kunnioitetaan siitä täällä Ruotsissa, että pidän yhä Suomen puolia kahvipöydässä. Voisin tietenkin nuolla myös johtajan persettä nostamalla nuuskahuulet ylös Suomen ja Ruotsin kohdatessa, mutta en usko että näin teennäinen ilo johtaisi aitoon palkankorotukseen:-)))

 

[finnishninja]

Viestin lähetti tilliliha


Flopit:
-Bäckström

Siis Norrena oli maalissa Ruotsia vastaan? Miten hän pelasi? Nollapeli on tietenkin hienoa, mutta miten häntä työllistettiin?

 

[The Original Jags]

Viestin lähetti Zengur
Kuinkahan pitkään menee että naapurissa saadaan kiekkoliiton puolelta asiat kuntoon?!

Pelaajatuotannon osalta tilanne on minusta jokseenkin hyvällä mallilla, mutta maajoukkuetoiminta tarvitsee lisää panostusta ja ennenkaikkea arvostusta. Maajoukkuepelaamisen pitäisi olla pelaajille kunnia-asia eikä paikka, jonne mennään jos sattuu huvittamaan.

 

[The Original Jags]

Viestin lähetti finnishninja
Voiko naapurin menestys saada aikaan aitoa riemua, jos oma maa jää jalkoihin?

En ole kannattanut Suomen maajoukkuetta lähes kymmeneen vuoteen. Minulle Suomen maajoukkueen menestyksellä ei ole mitään merkitystä.

Viestin lähetti finnishninja
En tiedä miten kauan olet asunut Venäjällä, mutta minä olen asunut Ruotsissa 27 vuotta ja olen oppinut iloitsemaan Ruotsin ja varsinkin sen pelaajien menestyksestä, mutta Suomi on aina ykkönen!

En asu Venäjällä.

Viestin lähetti finnishninja

Mutta mutta, kyllä minäkin pidän Venäjän jääkiekosta, tai no, en ole nähnyt pitkään aikaan hyvää venäläläistä jääkiekkoa, viimeksi kun paidassa luki CCCP. Silloin sitä ei voinut ihailematta katsoa.

Naganossa 1998 ja myös 1996 World Cupissa nähtiin ihan hyvää venäläiskiekkoa. Mutta ei näitäkään joukkueita voi verrata esimerkiksi vuoden 1981 joukkueeseen, joka pyöritti Ruotsia Göteborgissa MM-finaalissa käsittämättömin numeroin 13-1. Eivätkä Ruotsin molarit Peter Lindmark ja Reino Sundberg olleet edes huonoja tässä pelissä. Suurin osa maaleista tehtiin tyhjään maaliin sen jälkeen, kun Ruotsin puolustus ja maalivahti oli pelattu ulos. Tuota ottelua on joskus sanottu maailman kauneimmaksi yhden kiekkojoukkueen pelaamaksi kiekko-otteluksi.

 

[finnishninja]

Viestin lähetti The Original Jags
Naganossa 1998 ja myös 1996 World Cupissa nähtiin ihan hyvää venäläiskiekkoa.

Muistan Buren shown Naganossa. Ymmärtääkseni myös World Cup 2004 meni venäläisittäin aika hienosti, vaikkei päässytkään finaaliin asti. Venäjä pelaa ja on pelannut välillä ihan kivaa kiekkoa ja väläyttelee ajoittain miten paljon osaamista sieltä löytyy. Valitettavasti venäläiset jääkiekkoilijat ovat ihmisinä itsekkäitä, eivätkä osaa/välitä/halua pelata yhteen hiileen puhaltaen - vielä. Tähän tarvitaan vain aikaa, ei mitään muuta. On siis vain ajan kysymys milloin Venäjä on taas huipulla.

Täytynee huomioida historia. Neuvostoliiton romahdettua pelaajat keskittyivät esiintymään ja näyttämään mitä he osaavat, saadakseen NHL-sopimuksen. Tämä itsekkyys näkyy parhaiten pistetilastoissa - venäläiset eivät ole miehittäneet pistetilastojen kärkeä NHL:ssä sillä tavalla, kuin me ehkä odotimme. Itse olin varma systeemin romahtaessa, että 10 parhaasta pistemiehestä vähintään 5 tulee olemaan venäläisiä.

En asu Venäjällä.

No enhän minä nyt sinua tosissani ryssäksi veli hyvä:-)))

 

[MLa]

Aika jännää keskustelua jääkiekon maajoukkueista.

Henkilökohtaisesti voin Suomen lisäksi kannattaa mitä muuta jääkiekkojoukkuetta tahansa kansainvälisellä tasolla, paitsi Venäjää.

Siinä on jokin henknen raja, mitä ei voi ylittää.

Venäjässä on valtiona niin paljon mätää, ettei sen edustusjoukkuekaan voi olla muuta kuin sitä ihtiään.

Smiert Rossija!

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti finnishninja
Kuvittele, jos istun pubissa suomalaisena ja hyppään ylös kun Ruotsi tekee maalin - luulisivat vähintään jakomielitautiseksi. Olen pannut merkille että minua kunnioitetaan siitä täällä Ruotsissa, että pidän yhä Suomen puolia kahvipöydässä. Voisin tietenkin nuolla myös johtajan persettä nostamalla nuuskahuulet ylös Suomen ja Ruotsin kohdatessa, mutta en usko että näin teennäinen ilo johtaisi aitoon palkankorotukseen:-)))

Kun en ole asunut ulkomailla niin on hivenen hankala asettua asemaasi, en kuitenkaan usko, että omalla kohdallani kävisi siten, että tuossa tapauksessa ryhtyisin kannattamaan kiihkomielisesti Suomea. Miksi sen tekisin koska aiemminkaan Suomen maajoukkueen esitykset eivät ole merkanneet minulle mitään?

Näemmä esimerkkiesi perusteella kautta maailman ajatellaan vielä siten, että joku ihminen kannattaa intohimoisesti synnyinmaatansa asuipa ja elipä missä hyvänsä, ei vaan päde minuun. Toki olen saanut ihmetystä osakseni tämän asian johdosta niin töissä kuin muuallakin - työpaikallani on paljon ulkomaalaisia ja hehän kannattavat aina henkeen ja vereen synnyinmaatansa tai sen seurajoukkueita. Siinä he sitten ihmettelevät minua kun en jaksa intoutua Suomen menestyksestä kiekossa tms. lajissa.

vlad.

 

[finnishninja]

Viestin lähetti vlad
Kun en ole asunut ulkomailla niin on hivenen hankala asettua asemaasi, en kuitenkaan usko, että omalla kohdallani kävisi siten, että tuossa tapauksessa ryhtyisin kannattamaan kiihkomielisesti Suomea. vlad.

Nimenomaan. Kun asuu kotimaassa ja kotona, niin nämä ovat asioita, joita ei tietenkään tule punnittua eri näkökulmista. Mutta sitten kun tosiaankin asuu ulkomailla, pidempään, niin lupaan sinulle että ajattelet näitä juttuja todella usein! Ja lupaan että kun Suomen maajoukkue luistelee jäälle niin fiilis on erilainen!
Ajattele esim näitä EHT-turnauksia, joita niin moni Suomessa halveksii. Olen usein ajanut pitkiäkin matkoja katsomaan Suomen pelejä, eikä yleensä ole mitään ongelmia saada matkaseuraa mukaan. Suomen maajoukkueen pelit ovat tärkeitä ulkosuomalaisille. Luulisin.

Itse en ole mikään kiihkomielinen Suomen kannattaja, mutta takerrun kyllä jos alkaa puhumaan paskaa, enkä todennäköisesti tule koskaan heiluttamaan ruotsinlippua, vaikka he voittaisivat mitä.

Toki täällä näkyy joskus sellaisiakin, jotka hehkuttavat - huonolla ruotsinkielellä - Ruotsin maajoukkuetta, mutta, rehellisesti sanottuna, he saavat hieman sääliviä katseita osakseen.

Ymmärrän kyllä mitä ajat takaa. Kyllä minäkin voin katsoa kun USA ja Kanada pelaavat jääkiekkoa ja voin vielä päättää senkin kumpaako kannustan. Riippuu ketä pelaajia joukkueissa on ja miten tuttuja he minulle ovat. Samoin kun pari NHL-joukkuetta kohtaa. En ole tosin koskaan ottanut yhtään joukkuetta sydämeeni. En yksinkertaisesti onnistu siinä, sillä minun täytyy saada olla paikan päällä ja pystyä seuraamaan joukkueita kunnolla. En voi vain yhtäkkiä päättää että tätä joukkuetta nyt sitten kannata lopun elämääni ja luen Internetin avulla miten menee.

Olen Frölundan jäsen ja olen käynyt sen matseissa yli 20 vuotta. Siitä huolimatta, en kylpenyt suihkulähteessä muiden hullujen seassa 2003 kun joukkue voitti kultaa. Mutta on ihan kiva seurata jonkun joukkueen toilauksia, varsinkin myötätuulessa. Talvi tuntuu sillä tavoin paljon lyhyemmältä.

Muutamia vuosia sitten alakerrassani asui eräs mies. Hän seurasi tulisena jalkapalloa ja meinasi panna koko kämpän remonttiin kun Manchester United pelasi. Joka kerta kun ManU teki maalin hän huusi kuin laiva! Tapasin hänet kerran aamulla hississä. Kehoitin hakemaan jonkinlaista apua. Mikäs siinä jos tykkää, mutta rajansa kaikella. Oli tosin helppo huomata että mieheltä puuttui jotain korvien välistä...

 

[Zengur]

Viestin lähetti The Original Jags
Pelaajatuotannon osalta tilanne on minusta jokseenkin hyvällä mallilla, mutta maajoukkuetoiminta tarvitsee lisää panostusta ja ennenkaikkea arvostusta. Maajoukkuepelaamisen pitäisi olla pelaajille kunnia-asia eikä paikka, jonne mennään jos sattuu huvittamaan.

Pelaajien kehityksesta kirjoitit aiemminkin ja toit hyvin esille asian jonka itsekin olin joskus huomaavinani, ja muinoin epäilin että onkohan nämä fedorovit ja kovalevit niitä viimeisiä tähtiä pitkään aikaan.. Eli tämä uuden talentin puute 90-luvulla jos megastaroista puhutaan. On ollut hienoa todeta kuinka nyt kun useiden seurojen talous on ollut ymmärtääkseni jo ihan hyvin jaloillaan useamman vuoden, niin ei mennyt pitkään kun näitä huippukykyjä rupesi taas löytymään valtavasti. Oikeastaan käsittämättömän paljon. Monet Venäjältä jo nyt NHL:ään siirtyneet pelaajat ovat todella nuoria ja vielä pienissä rooleissa, mutta heitä on paljon ja monilla potentiaalia olla aivan liigan kärkeä jonain päivänä.

Kävin vähän kurkkimassa, mielestäni näyttää siltä että Venäjältä on tulossa ehkä enemmän tulevaisuuden huippuja kuin mistään muualta. Paitsi kenties Kanadasta. Hauskaa kuinka ne vanhat starat ovat 30v+, ja ikäluokassa 25-30 ei ole oikein ketään varsinaista supervirtuoosia. Mutta, nyt niitä on tulossa.

Mielenkiintoinen kiekkomaa. Luotan siihenkin että nämä uudet, tulevat tähdet ovat enemmän kiinnostuneita pelaamaan maajoukkuepaidassa kuin tämä vanha kaarti tai ainakin toivon näin.

Ainoa este Venäjän totaaliselle dominaatiolle jopa tälläkin hetkellä tuntuu olevan hyvin sekavat kuviot siellä maajoukkuympyröissä. Väittäisin että niillä pelaajilla mitkä nyt ovat kehissä, jos vaan kiinnostais, olisivat joka turnauksessa taistelemassa voitosta.

edit: Kysymys TOJ:lle, mikä teikän historia on sen suhteen että olet noinkin antaumuksella Venäjä-fani?

 

[finnishninja]

Moskova on aina ollut ruotsalaisille kuin magneetti, josta on kadonnut vetovoima. Niin tälläkin kertaa. Tre Kronor on voittanut viimeksi ottelun Moskovassa varsinaisella peli-ajalla 1998. Ei tullut mukaan tälläkään kertaan mitään, jonka nostaa seinälle:-)

Valmentaja Kenta Johanssonilla oli unelmajoukkue paperilla, mutta jokaisella oli joku "hyvä" syy kieltäytyä. Toista on kuitenkin tuleva Sweden Hockey Games. Sinne ei tarvitse houkutella ketään, vaan kaikki ovat käytettävissä, jos lockout jatkuu.

Alkaa jo vituttamaan tämä jokaiseen viestiin "jos lockout jatkuu" liittäminen, joten lopetan sen nyt.