Ottelun alku oli tunnustelevaa. Pelin alun perusteella illan epävarmimmin esiintyvän pelaajan tittelissä olivat kiinni Mielonen, Kudroc ja Niemi. Kudrocilta pehmeitä purkuja, huolimattomia ratkasuja. Niemi vaelteli varjojen mailla ja yleisilme oli apea. Mielonen hosui ja hätäili. Kolmikon puolustukseksi on sanottava, että paransivat otteitaan pelin edetessä. Niemi ja Kudroc jopa selkeästi. Mielosestakin huomaa, että suoritusvarmuus ja itseluottamus on hakusessa, Jyrkkiöllä taitaa olla sama ongelma. Kumpikin tarttisi peliaikaa pelin asettamiseksi uomiinsa, mahtuvatko vaan yhtä aikaa kokoonpanoon?
Kuten ketjussa mainittua, Uusitalo teki yllättävän paljon virheitä. Sitä perusyritystä ja vastuunkantoa vastapainoksi, mutta ei ollut paras iltansa. Caldwelliä katsellessa mietin, että koskakohan viimeksi oon nähnyt Padassa pakin, joka vetää noin aktiivisesti ja huikealla suoritusvarmuudella? Kiekonriistot, suojaus, syötöt, 1vs1 tilanteet, kaikki hoituu. Äijä huokuu rauhallisuutta - välillä vähän liiaksikin peliä rytmittäessään. Se peliä edistävä syöttö lähtee kuitenkin napakasti oikeaan paikkaan. Kaks erää kiinni ottelun tähdistössä, mutta kolmannessa alko hänellekin siunaantumaan virheitä.
Koko Ässien paketti vähän hajosi niiden kahden turhan jäähyn ja Kilpeläisen taakse helpohkosti menneen kavennuksen jälkeen. Oma hyökkäyspeli suli melko pahasti, paineen alla oltiin nesteessä. Keskinkertasen pelin pelanneesta ykkösketjusta Armia nousi vikassa erässä esiin henkilökohtasilla ratkasuillaan. Santavuoren potkulauta ja kiekon suojaus oli melko huikeaa muutamassa vaihdossa.
Melartin niitti oli rajatapaus, mutta mielestäni vauhtia oli liikaa ja vartalo ojentui ratkaisevasti - en osaa sanoa irtosivatko luistimet jäästä vai ei. Taklaaminen kuuluu kiekkoon, joo, mutta kun taklattava on kultakypärä, taklaajana Melart ja niitti nähdyn kaltainen, olisi siihen voinut joukkueen puolesta reagoidakin. Ihan vaikka joukkuehengen ja solidaarisuuden vuoksi. Sellaista henkeä ei kuitenkaan ollut tänä iltana. Peli oli muutenkin melko siisti. Muutama rajumpi taklaus, mutta olisiko sitten pisteiden tärkeys painanut siinä, että ennemmin vedettiin käsijarru päällä ja keskityttiin ohjauspeliin sekä puolustukseen. Vauhtia ja yritystä oli sinänsä ihan kiitettävästi.
Peli oli periaatteessa hanskassa, pari huolimatonta purkua ja ottelun luonne muuttui. Vähän jäi hampaankoloon kolmannen erän esitys, sekä tehoton kahden miehen ylivoima - saumat oli ensiksi tappaa ottelu ja sitten ratkasta lopussa, mutta ei kelvannut. Kilpeläinen oli tuota yhtä maalia lukuunottamatta hyvä. Ihan asiallinen kiekkoehtoo ja tästä sitten kohti mielenkiintosta kolmen ottelun viikkoa.