Ratkaisiko raha 70-luvulla kun nämä samaiset yhtyeet vetivät konserttipaikat täyteen? Ratkaisevaa on, että vielä nykyisinkin nämä dinot vetävät salit täyteen eikä siinä ole rahan kanssa mitään tekemistä vaan suosion, jossa 50 vuotiaat käyvät innoissaan katsomassa nuoruuden idoleita. Aika kuumottavaa ettet asiaa ymmärrä.
Tjaah... Ei raha 70-luvulla ratkaissut, en tietenkään sitä tarkoittanut. Mutta nyt, en ole varma. Ja jos puhutaan stadioneista, siis yleisöä yli 20 000, niin mikä yhtye näistä dinoista sellaisia areenoja täyttää. Springsteen. Ja Rolling Stones, jonka rock-uskottavuus on hyvinkin kyseenalainen.
Sitten tuo miljoonamyynti. Jos on myynyt satamiljoonaa levyä niin rock-uskottavuus vaatii siltä osin kompensaatiota, esim. tuoreen päihdeongelman. Saavutaankin perusdilemman ääreen: onko mahdollista, ettei rock-uskottavuudella enää ole merkitystä?
Mielestäni 80-lukulaisista joku Metallica on menettänyt rock- ja heviuskottavuutensa täysin. Stadikat on täynnä mutta meno todella hengetöntä.
Toinen mielestäni: mitä tulee "kuumottavuuteen" (hauska termi) niin voinee myöntää, että jotkut vanhat esiintyjät ovat aika heikkoja ja yleisö ikään kuin katsoo omaa kuvaansa kun heidän konsertissaan on. Viisikymppisten väsyneiden kokoontuminen, arvot on myyty ja yhteinen valhe pitää porukan koossa. Otan nyt suomalaisen esimerkin: Eppu Normaali.
