RIP-ketju

[Musta Nuoli]

Olisi kyllä mukava tietää tuon Jammunkin lapsuudesta, että mikä tuon ihmisen kohdalla meni pieleen. Tällä en tarkoita, että mahdolliset ikävät kokemukset olisi olleet joku syy hirmuteoille joihin syyllistyi. Pakosti vaan jotain on mennyt jossain kohtaa vikaan.

Jammun isä ryyppäsi ja pahoinpiteli Jammua, ja Jammua pilkattiin lapsena kun Jammun vaatteet haisivat. Tosin vaikka tämä ikävää onkin, niin monta muutakin on pilkattu ja kotona on ryypätty, eikä se silti yleensä johda murhiin ja raiskauksiin.

Jammuhan siis istui elinkautista kuritushuonetuomiota jo 1960-luvulla syyllistyttyään pikkulapsien raiskauksiin ja murhayritykseen. Jammu sai sitten armahduksen ja jatkoi namusetä-hengessä, kunnes sitten murhasi ja poltti kaksi 8-vuotiasta pikkutyttöä. Monen vuosikymmenen mittainen rikollinen urahan Siltavuorella oli takana.

Jammun hoitelua pois yhteiskunnasta saisi kyllä harrastaa laajemminkin, se takaisi yhteiskuntaan paremman turvallisuuden. Jammuhan sai 15 vuotta eristysselliä näistä lapsenmurhista, ja istui 11 vuotta. Jammu sitten "vapautui" suoraan vankilasta pakkohoitoon, jossa vietti loput 12 vuotta elämästään eli Jammu oli poissa yhteiskunnasta 23 vuotta putkeen ja kuolemaansa asti.

Tätä metodia kannattaisin lämpimästi muillekin vastaaville veijareille, eli ensin eristysselliä niin paljon kuin laki vain sallii ja sen jälkeen saman tien pakkohoitoon loppuelämäkseen. Nykyäänhän on tapana, että moninkertaiset tappajat ja psykopaatit pääsevät kerta toisensa jälkeen vapaaksi ja taas tappamaan. Michael Maria Pentholmin ja esim. Tommi Nakarin tapaukset kertovat itsessään jo kaiken. Pentholminkin paikka olisi lähinnä pakkohoidossa kunnes ei enää kulli nouse eikä käsissä riitä voimaa ihmisten kuristamiseen.

Ja tosiaan, mitään RIP-toivotuksia en Siltavuorelle laittele. Laitan pätkän Twisted Sisterin sanoituksia.

ONLY ONE BILL TO PAY
THERE'S JUST FIVE WORDS TO SAY
AS YOU GO DOWN, DOWN, DOWN

YOU'RE GONNA BURN IN HELL
OH BURN IN HELL

(Twisted Sister: Burn In Hell)

 

[ms.qvist]

Vai on Jammu kuollut. No täytyypä sanoa että jo oli aikakin. Suomessa täytyisi olla käytössä se kovin mahdollinen rangaistus eli kuolemanrangaistus, jotta äärimmäinen pahuus (kuten Jammu) saisi mahdollisimman oikean ja ennen kaikkea nopean tuomion.

Vaikka kunnioitukseni ihmishenkeä kohtaan on mitä on eli lähellä nollaa tai paikoin jopa alle sen, en kuitenkaan kaipaa tai halua Suomeen kuolemantuomiota sen peruuttamattomuuden takia, en vaikka voidaan todetä, että lähes 100% tapauksista tuomittu todellakin on tekoonsa syyllinen ja Jammu Siltavuori olisi ansainnut tuomiona kuolemantuomion. Mutta silti jää se pieni mahdollisuus sille, että entäpä jos sittenkin penkille asetetaan syytön väärin tuomittu henkilö? En haluaisi olla tukemassa oikeuslaitosta, jonka käytössä on peruuttamaton rangaistusmetodi ja kuolemaan tuomitaan syytön henkilö. Mielummin vaikkapa se elinkautinen nykyistä pidempänä kuin kuolemantuomio rangaistusmuotona. Elinkautisestakin voidaan aina vapauttaa mikäli käy siten, että syytön on tuomittu väärin perustein istumaan rangaistusta, mutta entäpä kuolemaan tuomitun kohdalla? Jos paljastuu, että hänet on tuomittu väärin, kuka joutuu korvausvastuuseen ja voiko mikään korvaus tässä tapauksessa olla riittävä?

vlad.

 

[Kidd]

Jammun hoitelua pois yhteiskunnasta saisi kyllä harrastaa laajemminkin, se takaisi yhteiskuntaan paremman turvallisuuden. Jammuhan sai 15 vuotta eristysselliä näistä lapsenmurhista, ja istui 11 vuotta. Jammu sitten "vapautui" suoraan vankilasta pakkohoitoon, jossa vietti loput 12 vuotta elämästään eli Jammu oli poissa yhteiskunnasta 23 vuotta putkeen ja kuolemaansa asti.

Onkohan edes vastaavia tapauksia Suomessa, siis istuu ensin tuomionsa ja sen jälkeen "huomataan", että kaverihan on mielisairas ja passitetaan loppuiäkseen Niuvaan? Tuossahan valtio toimi suorastaan loistavasti, en muista edes kenenkään ihmisoikeusaktivistin kovin paljoa protestoineen, vaikka tuskin meni kaikkien pykälien mukaan tämä Siltavuoren poistaminen yhteiskunnasta.

 

[Joe Plop]

Onkohan edes vastaavia tapauksia Suomessa, siis istuu ensin tuomionsa ja sen jälkeen "huomataan", että kaverihan on mielisairas ja passitetaan loppuiäkseen Niuvaan?

Kyllä niitä ilmeisesti on enemmänkin ollut. Eräs tuttuni oli Turun Vankimielisairaalassa hoitajana joskus aiemmin ja kertoi siellä sellaisia tyyppejä olevan jotka ei pääse ikinä vapaaksi...

 

[Masentaja]

Jammuhan pistettiin Niuvaan ihan siksi, että kukaan ei syyllisty murhaan turhaan. Ei jammun maineella olevaa ihmistä pysty mitenkään sopeuttamaan yhteiskuntaan.

Onko kenelläkään koskaan tullut fiilistä että tutun kuolema ei kosketa ollenkaan eikä ihmistä jää ikävä? Itselleni näin on kerran käynyt.

 

[Jukan takahiukset]

Onko kenelläkään koskaan tullut fiilistä että tutun kuolema ei kosketa ollenkaan eikä ihmistä jää ikävä? Itselleni näin on kerran käynyt.

Ennen joulua kuollutta enoa en jäänyt juurikaan suremaan. Lapsuudessa hän oli vähän kuin idoli itselleni. Kun kasvoin fyysiseltä iältäni aikuiseksi, huomasin sen ettei hän nyt kuitenkaan mikään täydellinen arkipäivän sankari ehkä ollutkaan.

Tapasin hänet viimeksi vuonna 1998 ja sen jälkeen en miestä enää nähnyt. Oma kiireinen elämä + perhe yms. on vieraannuttanut minua paljonkin vanhoista tutuista ja kavereista. Tämän vuoksi en ehkä surrut hänen poismenonaan niin paljon kuin olisi ehkä pitänyt. Kamalaahan tuollainen uutinen oli, muttei missään tapauksessa katastrofi, eikä mitään itkukohtauksia aiheuttanut. Uskon niin, että tämä on aika yleistä. Yhteiskunta menee koko ajan enemmän siihen suuntaan, että oma asema ja perheen asema tulee turvata ensin kaikin mahdollisin keinoin. Jos tuosta jää aikaa muiden välittämiseen ja yhteydenpitoon, niin sitten jää.

Tätä nykyään sovitaan joku saatanan kahvihetki jonnekin kuuden viikon päähän kalenteriin, kun pikku-markon tai teini-teuvon harrastukset antavat myöten. Tietenkin jos isän golf-harrastus antaa siihen mahdollisuuden sillä välin, kun perheen äiti on minilomalla shoppailemassa Pariisissa. Ja sitten on hemmetin hot joogatkin vielä esteenä. Kyllä tässä ikävä kyllä niin käy, että sama suuntaus jatkunee ja fyysiset kontaktit vähenevät entisestään. Jossain vaiheessa sovittaan kai tuttujen kanssa videoneuvotteluajat johonkin väliin.

 

[Filatovi]

Tänään aamulla heräsin puoli 8 maissa siihen, kun kaksi poliisia ryskytti oven takana. Avasin oven ja päästin herrasmiehet sisään. Uutisena oli, että faija on kuollut. Olipas outo, aloitus aamulle, joskin jossain määrin odotettukkin.

Faija jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 2000-luvun alussa ja siitähän se alkoholin kanssa läträäminen sitten alkoi isolla kädellä. Aiemminkin oli maistunut, mutta töissä kävi ja niin edelleen. Vuosien myötä mukaan tuli myös verenpainetautia ja sydämessäkin taisi jotain olla loppuaikoina, en tosin faijaa nähnyt muutamaan kuukauteen nyt.

Kävin tossa seurakunnalla juttelemassa papin kanssa jo vähän alustavasti hautajaisjuttuja, kun sossu ne hoitaa kuitenkin, niin oli todella mukava naispappi kyllä ja sain osakseni paljon empatiaa. Ei mulla oikeastaan hirveän paha olo ole, mutta auttoi tuo kuitenkin.

Et tainnut saada isä koskaan rauhaa täällä maan päällä, toivottavasti nyt saat. Lepää rauhassa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Osanotot Filatoville. Kuningas A voi hetkittäisenä tuttuna olla kelpo seuralainen, mutta elämänkumppaniksi siitä ei ole kenellekään.

Olen tässä etäämpää odotellut viestiä josko tätini jo vaihtaisi hiippakuntaa. Suuntaa-antava urakehityksensä: aluksi teiniangstinen ryyppäilyvaihe, sitten 20+ iässä koettu alkoholistivaihe, sen jälkeen vähäksi aikaa töihin, jonka jälkeen pilveä ja lääkkeitä, pikkunäpistyksiä työmaalta ja fudut töistä. Sen jälkeen alkoa, spiidiä, pillereitä suonensisäisiä ja vähän kaikkea mitä irti sai. Skitsofreniadiagnoosi tuli ehkä 35 ikävuoteen mennessä, ja pitkälti kemikaaleilla hankitusta pään pehmenemisestä oli kysymys. Laitoshoidossa jo pitkään. Sääli että elämä meni päin helvettiä, eväitä opiskeluun ja vaikka mihin olisi ollut enemmän kuin muilla sisaruksilla. Muista vielä varhaislapsuudesta sen rauhallisen hahmon ja lempeän äänen, vaikka vasta myöhemmin oivalsin että täti oli ollut aineissa. Joskus 10 vuotta myöhemmin tädin hampaat olivat kuin Andylla ennen teko-legoja.

 

[scholl]

Onko kenelläkään koskaan tullut fiilistä että tutun kuolema ei kosketa ollenkaan eikä ihmistä jää ikävä? Itselleni näin on kerran käynyt.

Isovanhemmat. Jos on vanha ja sairas niin silloin on aika mennä. Itseäni ei siis kosketa hyvin vanhojen ihmisten kuolema juurikaan.

 

[penkinlämmittäjä]

Kumpikaan mummoistani ei ole ikinä pitänyt pojista. Toinen on jo toiseen maailmaan poistunut. Olin tuolloin muistaakseni neljännellä luokalla, eikä kyllä harmittanut muu kuin se, etten päässyt kyläilemään kaverini luona. Vaikea kuvitella, että välittäisin toisenkaan mummoni poismenosta. Hänen kanssaan en ole ollut missään tekemisissä vuosikausiin. Valitettavasti molemmat papatkin ovat jo poistuneet. Toinen ennen syntymääni ja toinen heti sen jälkeen. Heistä on siis vain kuulopuheita.

Lisäksi entinen pomoni ei aiheuttanut isoja tunteita. Samalla hetkellä varmistui, että maksamattomat palkat jäivät saamatta. Lisäksi aiheutti suurta vihaa se tapa jolla lähti. Perheeltään koti paskaksi, vanhimmalle pojalleen viesti, jossa syyttää häntä kaikesta ja haukkuu pataluhaksi. Sitten köysi kaulaan. Vaimo ja kolme lasta jäi. Kaksi vanhinta aikuisia ja nuorin viiden ikäinen.

 

[Evil]

Jammuhan pistettiin Niuvaan ihan siksi, että kukaan ei syyllisty murhaan turhaan. Ei jammun maineella olevaa ihmistä pysty mitenkään sopeuttamaan yhteiskuntaan.

Jos Jammu olisi sieltä pois päästetty, niin muutaman päivän sisällä olisi roikkunut lähimmässä lyhtypylväässä - ihan siitä riippumatta mihin olisi asutettu. Se naama oli liian hyvin ihmisten muistissa. Jammun Niuvassa istuminen säästi jonkun/joitakin tappotuomiolta.

Kumpikaan mummoistani ei ole ikinä pitänyt pojista.

Nyt narraat. On ne ainakin hetkellisesti pitäneet, jos kerta ovat lisineet.

 

[ms.qvist]

Onko kenelläkään koskaan tullut fiilistä että tutun kuolema ei kosketa ollenkaan eikä ihmistä jää ikävä? Itselleni näin on kerran käynyt.

En tiedä ajatko aivan tätä takaa mutta en ole jäänyt suremaan isovanhempieni kuolemaa laisinkaan. Minulle heidän kuolemansa on ollut helpottava kokemus etenkin omaisena ja olen ajatellut kuoleman olleen helpotus myös heille tavalla tai toisella. Näin erityisesti mummieni kohdalla, kumpikin heistä oli vaikeasti sairas ja kuoli pitkällisen "taistelun" uuvuttamana. Isäni äidin kuolessa olin vasta kuudentoista, mutta silti hänen kuolemansa oli helpotus enkä kokenut tuolloin laisinkaan surua. Hänen kuolemansa oli luonnollinen tapahtuma. Vaarini taasen kuoli kuten toivoisin itsenikin aikanaan kuolevan, saappaat jalassa kertarysäyksellä. Eli tavallaan heidän kuolema kosketti minua mutta kuolemansa ei nostattanut minussa pintaan surua tai kaipuuta - ei ikävääkään. He elivät ja kuolivat - sellaista se elämä tuppaa olemaan.

vlad.

 

[JMA]

...

Osanotot ja jaksamiset!

 

[Individual]

Lepää rauhassa K-Kaupan Väiski. :(

K-kaupan Väiskinä tunnettu Väinö Purje on kuollut - Kuolleet - Kotimaa - HS.fi

Hänen filminsä ovat yksi osa lapsuuden audiovisuaalista muistia.

 

[M@rko77]

Lepää rauhassa K-Kaupan Väiski. :(

K-kaupan Väiskinä tunnettu Väinö Purje on kuollut - Kuolleet - Kotimaa - HS.fi

Itse kuulun siihen ikäluokkaan, joka vielä näki ko. herrasmiehen mainoksia. Niissä oli samanlaista pilkettä kuin Mustan Pörssin Topin mainoksissa. Ei näitä nykyisiä mainoksia kahtele kukkaan. RIP. :(

 

[Sistis]

Itse kuulun siihen ikäluokkaan, joka vielä näki ko. herrasmiehen mainoksia. Niissä oli samanlaista pilkettä kuin Mustan Pörssin Topin mainoksissa. Ei näitä nykyisiä mainoksia kahtele kukkaan. RIP. :(

Minäkin muistan miehen mainokset. Muistelen tosin, että joskus 80-luvun puolivälissä mainoksissa oli sellainen hetkellinen vaihe, joissa Väiski olisi ollut piirroshahmon muodossa, joten luulin luonnollisesti miestä satuhahmoksi. Ihmetykseni sitten olikin suuri kun Väiski olikin ihan ilmielävänä paikalla kotipaikkakunnallani paikallisen K-kaupan juhlatapahtumassa. Saimmepa myös miehen nimikirjoituksella varustetun Väiskin reseptikirjan.

Ymmärtääkseni Väiskiin viitataan Juha Vainion kappaleessa "Aleks ja Jan". Tuossahan virolaisveljekset tuijottavat Neuvosto-Eestin aikaan Suomen televisiota, jossa "viekas lännen läskinaama alkoi kotletteja mainostaa".

Nykyaikana taitaa olla melkeinpä mahdottomuus kohota vastaavanlaisen instituution asemaan mainosten kautta. K-Kaupan Väiskin lisäksi ainoastaan tuo täällä jo mainittu Mustan Pörssin Topi ja ehkä tuo OFF-mainosten "mikset sinä etelän miäs käythä OFFia?"-lappalaisäijä ovat päässeet tähän. Ja kaikista on ymmärtääkseni jo aika jättänyt.

R.I.P.

 

[PeteX]

Nykyaikana taitaa olla melkeinpä mahdottomuus kohota vastaavanlaisen instituution asemaan mainosten kautta. K-Kaupan Väiskin lisäksi ainoastaan tuo täällä jo mainittu Mustan Pörssin Topi ja ehkä tuo OFF-mainosten "mikset sinä etelän miäs käythä OFFia?"-lappalaisäijä ovat päässeet tähän. Ja kaikista on ymmärtääkseni jo aika jättänyt.
R.I.P.

Olihan Vaatehuoneen ysiysi Simo, joka vaikuttaa nykyjään Epsanjassa (artikkeli aiheeseen) Uusi Fuengirola - Ensimmäinen suomalainen kaupunkilehti ulkomailla..

R.I.P Väiski. Lapsuuden legenda ja kommareiden kiusa Eestissä.

 

[cottonmouth]

Itse kuulun siihen ikäluokkaan, joka vielä näki ko. herrasmiehen mainoksia. Niissä oli samanlaista pilkettä kuin Mustan Pörssin Topin mainoksissa. Ei näitä nykyisiä mainoksia kahtele kukkaan. RIP. :(

Vasta viime viikolla taisi olla iltapäivälehdissä listaa tv-kokkien ansioista ja Väiskikin sieltä löytyi. Yllätyin tuosta, koska omissa muistikuvissa mies oli ollut vainaa jo vuosia. Noh, ei se paljoa sitten lopulta heittänyt.

Olenko muuten ainoa, joka lapsena luuli, että Topi ja Väiski olivat sama henkilö? Ensio Itkonen oli sitten tämän setähahmon kolmas inkarnaatio.

 

[teemu73]

Lienee paikallaan linkittää tähän yksi mainos: Väiskin lihatiski

 

[Surukuku]

...

Ymmärtääkseni Väiskiin viitataan Juha Vainion kappaleessa "Aleks ja Jan". Tuossahan virolaisveljekset tuijottavat Neuvosto-Eestin aikaan Suomen televisiota, jossa "viekas lännen läskinaama alkoi kotletteja mainostaa".

...

Itse asiassa K-kaupan Väiskistä tuli Neuvosto-Viron viranomaisille yksi pahimmista Lännen kätyreistä ja Virossa ihan yleisesti levitettiin tietoa, jonka mukaan ainakin Tallinnassa näkyneet Väiskin mainokset olivat vain Lännen halpamaista propagandaa - ei Suomessa mitään ylenpalttisia määriä lihaa kaupoissa ollut.
No, eesti rahvas tiesi kuitenkin totuuden, kun aina sieltä joku pääsi lahden yli vierailulle.

Joo, mutta levätköön rauhassa ja paljon mainettaan parempana.

 

[Lexaa]

Hetki sitten se sitten jysähti.. soitto siitä että paras kaverini menehtynyt. Juhli tässä sitten jotain runkosarjan voittoja tai muuta vastaavia.. viime viikolla vielä niin hyväntuulisena suunniteltiin kesää ja tulevia keikkoja. Nyt on sitten vain jäljellä.. tyhjyys.. mikään ei tunnu miltään.

Jälleennäkemisen toivossa my best friend! Unohda en koskaan.

 

[-Niks-]

Hetki sitten se sitten jysähti.. soitto siitä että paras kaverini menehtynyt. Juhli tässä sitten jotain runkosarjan voittoja tai muuta vastaavia.. viime viikolla vielä niin hyväntuulisena suunniteltiin kesää ja tulevia keikkoja. Nyt on sitten vain jäljellä.. tyhjyys.. mikään ei tunnu miltään.

Jälleennäkemisen toivossa my best friend! Unohda en koskaan.

Jaksamisia sinne!

En nyt haluaisi udella tälläisellä hetkellä mutta jäi vaivaamaan että mikä vei kaverin noin yllättäen?

 

[Lexaa]

Jaksamisia sinne!

En nyt haluaisi udella tälläisellä hetkellä mutta jäi vaivaamaan että mikä vei kaverin noin yllättäen?

Omasta kädestä lähti paras kaverini. On niin tyhjä ja järkyttynyt olo. Myöskin itseään syyttää siitä, että luotti liian kovasti kaverin sanaan että nyt menee jo paremmin. Hän oli se joka pelasti itseni masennuksesta ja nosti jaloilleen, olen pettynyt ja vihainen itselleni etten pystynyt samaan. Kaipauksen määrä on suunnaton. Maailma ei ole enää entisellään.

 

[kananlento]

Omasta kädestä lähti paras kaverini. On niin tyhjä ja järkyttynyt olo. Myöskin itseään syyttää siitä, että luotti liian kovasti kaverin sanaan että nyt menee jo paremmin. Hän oli se joka pelasti itseni masennuksesta ja nosti jaloilleen, olen pettynyt ja vihainen itselleni etten pystynyt samaan. Kaipauksen määrä on suunnaton. Maailma ei ole enää entisellään.

Voimia sinne suuntaan! Tuskin näillä sanoilla on suurempaa vaikutusta, mutta sanonpa silti että on ihan turha syyttää itseään tuollaisessa tilanteessa. Varmasti olet parhaan kaverisi hyväksi tehnyt kaiken mitä pystyit, mutta valitettavasti se viimeinen päätös lähtee aina henkilöstä itsestään.

Mutta kuten sanottua, kovasti jaksamista sinne.

 

[Slibard]

Omasta kädestä lähti paras kaverini. On niin tyhjä ja järkyttynyt olo. Myöskin itseään syyttää siitä, että luotti liian kovasti kaverin sanaan että nyt menee jo paremmin. Hän oli se joka pelasti itseni masennuksesta ja nosti jaloilleen, olen pettynyt ja vihainen itselleni etten pystynyt samaan. Kaipauksen määrä on suunnaton. Maailma ei ole enää entisellään.

Vastaava kokemus neljän vuoden takaa. Tosin omalla kohdalla kaveri ei antanut mitään merkkejä etukäteen. Kyllähän tuo helvetin ahdistavaa aikaa oli. Ehkä klisee, mutta ei tuohon auta muu kuin aika. Omalla kohdalla mietin paljon miksen nähnyt mitään merkkejä, että näin tulisi tapahtumaan ja kyllä sitä itseäänkin syytti. Myöhemmin muutti ajatusmaailmaa siihen suuntaan, että ehkä sitä itse olikin harvoja syitä, miksi toinen jaksoi näinkin pitkään. Jaksamisia..