Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

RIP-ketju

  • 3 113 465
  • 12 498

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Melkoinen legenda on poistunut esiintymislavoilta. Ura kesti kevyet 85 vuotta (1936-2021). Toisin sanoen Tony Bennett esiintyi kymmenellä(!) vuosikymmenellä.

Ihan hiljaiseksi vetää. RIP.

Samaan hengenvetoon kevyt mullat myös selostajalegenda Juha Jokiselle.
 

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Kevin Mitnick, kuoli hiljattain 59 vuotiaana, aikanaan -80, -90-luvuilla ns. haetuin häkkeri, poliisin toimesta, oli vankilassakin jonkin aikaa, sittemmin perusti IT tietoturvafirman.

JOL
 

Shakey

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Nottingham Forestille Euroopan cupin voiton vuonna 1979 ratkaissut Trevor Francis on kuollut 69-vuotiaana. Francis oli myös ensimmäinen brittipelaaja josta maksettiin miljoona puntaa, kun hän siirtyi Birminghamista Nottinghamiin.

 

metsäläinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Nottingham Forestille Euroopan cupin voiton vuonna 1979 ratkaissut Trevor Francis on kuollut 69-vuotiaana. Francis oli myös ensimmäinen brittipelaaja josta maksettiin miljoona puntaa, kun hän siirtyi Birminghamista Nottinghamiin.

Trevor Francis oli pelaaja, joka sai nuoren pojan seuraamaan Englannin liigaa. Siitä lähtien on seurattu. Suosikkijoukkueeni ei ole enää Birmingham. Kovin nuorena lähdit.
 

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ja kyllähän Trevor Francis oli niitä pelaajia, joita tuli seurattua myös Three Lions paidassa. Pihapeleissä Francis oli usein "tulessa". Kaverillani oli paha ärrävika, mutta niin vaan hän halusi usein olla Trevor Francis. Ärrä sorahti ja sylki lensi. Itselleni Nottingham Forest oli kasarilla kakkossuosikki heti Anfieldin punaisten jälkeen.

RIP Trevor Francis
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Eilinen päivä oli synkkä Nottingham-faneille, sillä myös Francisin tavoin seuraikoneihin kuulunut Chris Bart-Williams menehtyi 49 vuoden ikäisenä.

 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Trevor Francis ja Chris Bart-Williams, tuttuja nimiä. Kummastakaan ei ole oikean maailman jalkapallopeleistä mitään muistikuvaa, mutta molemmat muistan jostain aataminaikaisista futismanageripeleistä, joissa molemmat oli pelaajia jotka statsiensa mukaan olivat ihan hyviä pelaajia mutta ei ne kuitenkaan sitten oikein olleet. Taisivat molemmat olla vielä monipuolisia, monille keskikentän ja hyökkäyksen tonteille sopivia, mutta ei ne sitten sopineet oikein mihinkään. Clayton Blackmore, Bryan Robson ja Peter Beardsley ovat myös vastaavanlaisia nimiä. Toivottavasti heillä on vielä vuosia jäljellä.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK




Levätköön Sinéad rauhassa, sillä hänellä oli varsin rankka elämä monine ylä- ja alamäkineen. Nothing Compares 2 U on hänen tunnetuin hittinsä, kuten varmasti kaikki viimeisten 30 vuoden aikana radiota tai ylipäänsä musiikkia kuunnelleet ihmiset tietävät, mutta itse muistan hänet paremmin Mobyn 18 -albumissa olevasta biisistä Harbour.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Värikäs ja usein kovin traaginenkin elämä josta kiinnostuneita suosittelen tutustumaan, mutta ennen kaikkea niin paljon upeaa musiikkia. Toivottavasti kohtalo ei ollut se millä usein uhkaili, eli oman käden kautta. Kevyet mullat.



On näemmä sattunut ja tapahtunut elämän aikana, muutakin kuin yks valokuvan repiminen televisiossa. Tuo poikansa itsemurha alkuvuodesta 2022 viimeisimpiä.

En tiedä onko liioiteltua sanoa 'ensimmäisiä' omaksumiani hittejä, mutta julkaisun ajankohta, musaohjelmat videoineen, Nothing compares 2 U jotenkin vahva muistikuva omien musiikillisten kiinnostusten alkuajoilta 90-luvun taitteesta. Hyvin tehty ja tunnelmallisesti latautunut biisi + video jäänyt mieleen. Äitinikin tykkäs. Ja artisti sai palstatilansa myös Suosikin sivuilla.

RIP, kevyet mullat ja rauha sielulleen jos sellaista on tarjolla.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Välillä, kun joku tuttu naama menee kuolemaan, sanotaan että nyt kyllä pysäytti. Oon huomannut itsekin että toisinaan tulee joidenkin kuolinuutisten kanssa vähän semmonen outo fiilis, pysäyttävä sitä kai jotenkin ihan hyvin kuvaa. Se tulee kun on kuollut joku sellainen nimi jota ei nyt sinänsä oo mitenkään ihmeellisenä ja omalle elämälle tärkeänä pitänyt, kunnes sitten vasta kun se on kuollut, sitten on havahtunut ajattelemaan että tuo se olikin kyllä semmonen persoona joka on jotenkin tässä omassa elossa salakavalasti kulkenut mukana tai ollut jossain vaiheessa eloa isossa roolissa, vähän niinku itsestäänselvyytenä tai sitten semmosena jota ei oikein oo tajunnut ajatuksen tasolla arvostaa eläessään.

Semmoset nimet jotka on itse tiedostanut olevan tärkeitä tai fanittamisen kohteita ei sillee oikein tämmöstä fiilistä saa aikaan, ne on sitten eri tavalla surullisia hommia. Yritän tässä nyt hakea semmosia hahmoja joiden suuruutta/tärkeyttä/elämässä jollain tavalla pitkään mukana roikkuneita ei oo oikein itsekään tajunnut, kunnes vasta kuolinilmoitusta lukiessa.

Minä sitten aloin miettimään, että ketkä voisi mahdollisesti olla tämmösiä nimiä jotka sitten joskus tulevaisuudessa kuollessaan itselleni saavat tämmösen fiiliksen, ja keksin seuraavat nimet:
- Conan O’Brien
- Arnold Schwarzenegger
- Harrison Ford
- Saku Koivu
- Mika Häkkinen
- Ricky Gervais
- Howard Stern
- Kari Hietalahti
- Emilia Clarke
- Jussi Markkanen

Noiden kuolinilmoitus kun joskus tulee vastaan, niin se on pysäyttävää. Kaikki vähän semmosia njääh-nimiä itselleni, mutta sitten kun alkaa kelaamaan niin ei ne olekaan.

Keiden kuolema tulee sinut pysäyttämään? Nyt jos niitä mietit tällee etukäteen, niin ei ne sitten ehkä pysäytäkään.
 

McBean

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bruins, Noutajat, Scarborough FC
Levätköön Sinéad rauhassa, sillä hänellä oli varsin rankka elämä monine ylä- ja alamäkineen.
Toivoin todella samaa. Katsoin jokunen kuukausi sitten Yle Areenasta (nyt jo poistuneen ja toivottavasti palaavan) dokkarin Sineadista:


Tuo todella taustoitti hyvin traagista elämää lapsuudesta lähtien johtaen vaikeuksiin aikuisiällä.

Myönnän etten kovin hyvin en Sineadin tuotantoa hittien ulkopuolelta tunne, mutta ääni ja karisma olivat jotain uskomatonta.
 
4

444

Sinéad O’Connorin lähtö osui syvälle. Suuri persoona, joka seisoi mielipiteidensä takana eikä ottanut taka-askelia. Traaginen elämä, josta ei kohuja ja kolhuja jäänyt puuttumaan. Valitettavan lyhyeksi jäi lento. Rauhaisat levot.
 

Buster

Jäsen
Toivoin todella samaa. Katsoin jokunen kuukausi sitten Yle Areenasta (nyt jo poistuneen ja toivottavasti palaavan) dokkarin Sineadista:


Tuo todella taustoitti hyvin traagista elämää lapsuudesta lähtien johtaen vaikeuksiin aikuisiällä.

Myönnän etten kovin hyvin en Sineadin tuotantoa hittien ulkopuolelta tunne, mutta ääni ja karisma olivat jotain uskomatonta.
Kyllä, aivan loistava dokumentti. Jostain syystä luulin, että on kuollut aikoja sitten kun tuota dokkaria aloin katsomaan. Tiedä keneen sekoitin tai miten niin oli vääristynyt.

Pieni ja hento nainen, jolla oli valtavan kaunis ja voimakas ääni. Olisi voinut olla vaikka kuinka valtava ja pitkäkestoinen poptähti, mutta halusi ehkä ennemminkin olla protestilaulaja ja aktivisti tehden haluamaansa musiikkia. Tai halusi ja halusi. Ja se ei oikein massoille sitten ehkä sopinut tuollainen särmikkyys kun he olivat tottuneet ihan muuhun. Eikä se kauneuskaan mihinkään kadonnut vaikka hiuksetkin lähti, päinvastoin. Mutta eihän hän koskaan kuuluisuutta varsinaisesti tainnut haluta, joten hyvä niin otaksun.

Hyvin taittui acapellana koko ajan kameraan katsoen Bob Marleynkin kappale War Saturday Night Livessa 1992. Esityksen loppu sai varmaan yhdeltä jos toiselta amerikkalaiselta iltakahvit väärään kurkkuun ja kylmät väreethän tuosta menee katsoo sen kuinka monetta kertaa tahansa:




Kontekstina siis pitkälti kritiikki katolisen kirkon hyväksikäyttötapauksiin ja niiden järjestelmälliseen peittelyyn, vaikka O'Connorille tuo kuva edusti myös hänen äitiään ja lapsuuttaan. Lopputuloksena O'Connorin cancelointi ennen koko väsyneen termin keksimistä. Tuokin tuli ohjelman tekijöille yllätyksenä, kun siellä oli ihan toinen kuva kenraaliharjoituksessa. Ja mielellään olisivat ottaneet ihan muunlaisen esityksen ja kappaleenkin.

Siinä on vähän mittatikkua, että kun joku nykyajan poptähti pitää itseään jonain aktivistina, mikä kuuluu muutenkin poptähteyden pakettiin nykypäivänä. Ei paljoa pelätty ja ajateltu seurauksia. En muista taisiko tuossa dokumentissaankin harvinaisena kaltaistensa joukossa sanoa, ettei aina ollut oikeassa kaikkien ja jopa ylivahvojen mielipiteidensä kanssa ja oli vähän naiivikin. Tuon kuvan repimistä hän ei kuitenkaan muistaakseni katunut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös