RIP-ketju

  • 2 869 248
  • 11 593

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Tämä olisi pitänyt laittaa jo tiistaina tai keskiviikkona, mutta RIP isosiskoni. Olit taistelija.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Supermalli Tatjana Patitz on kuollut 56-vuotiaana. Kuolinsyytä ei ole ainakaan vielä kerrottu.

Seuraavasta musiikkivideosta hänet voi bongata muiden aikansa supermallien (Cindy Crawford, Naomi Campbell, Linda Evangelista, Christy Turlington) seurasta.

George Michael - Freedom


 
Requiescat in pace... Jeff Beck. Mies joka soitti Mark Knopflerin mielestä maailman toiseksi surkeimman soolon "the world's second ugliest guitar solo" Tina Turnerin esittämässä ja Knopflerin säveltämässä Private Dancer -biisissä. Hieno kitaristi ja yksi suurista.
 

Realcowboy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
RIP - Kreikan viimeinen kuningas Konstantin II on kuollut 82-vuotiaana Ateenassa 11.1.2023.

Seiskan uutinen Konstantinin kuolemasta. Iltalehden toimittaja ei ollut tarkistanut Konstantinin ja kuningas Charlesin sukulaisuutta, ovat pikkuserkkuja, prinssi Philipin isä ja Konstantinin isoisä Konstantin I olivat veljeksiä. Tosin Konstantin ja Charles ovat niin montaa muuta kautta sukua, että todellinen sukulaisuus voi olla serkkutasoa, jollei enemmänkin.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Jeff Beck. Siinäpä oli upean tyylikäs ja taitava kitaristi. Yksi kaikkien aikojen parhaista. Hiljaiseksi vetää kun legendat poistuvat poistumistaan.

RIP
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Oi voi, nyt sattuu jonnekin syvälle. Olin katsastamassa ikinuoren Beckin keikkaa Tampere-talolla viime vuoden puolella ja niin täynnä elämän energiaa ja hyvää musiikin mojoa mies tuntui olevan yhä täynnä, että tällainen äkkipysähdys tuntuu väkivaltaiselta. Murheellista on kun elämän aikaiset ja myös nuoruuden idolit yksi kerrallaan kaatuvat multiin.
Laitan soimaan sen ehkä kuluneimman mutta samalla uusille korville varmasti iloa tuottavan:



 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Jeff Beck, yksi suurimmista ikinä. Hiljaiseksi vetää.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämä oli todella valtava menetys!

Uutinen, kun sen aamulla luin, iski vastapalloon kuin Joe Finleyn taklaus. Beck oli myös omalla listallani yksi suurimmista koskaan eläneistä brittikitaristeista, jonka pehmeitä käsiä luulen Gretzkyn ja McDavidinkin kadehtineen. Jeff oli oman tiensä kulkija, joka vaihtoi tyyliä nanosekunnissa, mikä käsittääkseni osaltaan vaikutti siihen, että Jeff ei noussut suuren yleisön suosikiksi samassa mittakaavassa kuin Yardbirds-aikainen bändikaverinsa Jimmy Page. Ei sillä, kyllähän myös Beck soitti isoille saleille ja nautti arvostusta.

Laitetaan pari videoklippiä JB:n edesottamuksista:
The Yardbirds - Train Kept a Rollin' keikalla 1965 & Stroll On vuoden 1966 klassikkoelokuvassa Blow-Up
Vuoden 1976 Wired-albumin avausraita Led Boots melkoisen dream teamin esittämänä vuodelta 2008
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Yllättäen ja kovin äkkiä meni Jeff Beck. Kaunehimmat levot kitaristilegendalle.

Jeff Beckin aseman ja merkityksen hahmottaa perinteisesti parhaiten siten, että Beckiä pidettiin brittiläisen bluesin ja rockin nousukaudella yhtenä kolmesta kovimmasta kitaristista, Jimmy Pagen ja Eric Claptonin ohella. Noina vuosina tuohon aivan terävimpään mestaruussarjaan ei ollut kovin monella muulla kepittäjällä asiaa, kaikki genret ja mantereet mukaan lukien.

Näin siis 60-luvun jälkipuoliskolla ja 70-luvun alussa. Myöhempinä vuosina vallitsi myös jonkinlainen konsensus siitä, että Jeff Beckin soittokuntoa ja luomiskykyä pidettiin yleensä parhaana tuosta kolmikosta, ja etenkin niinä aikoina, kun kollegoilla oli henkilökohtaisia haasteita. Toki Page ja Clapton ovat olleet sittemmin varteenotettavia kitaristeja ja musiikintekijöitä omilla saroillaan, mutta Jeff Beckin särmä nimen omaan kitaristina taisi kestää kolmikosta parhaiten ikämiesvuosille asti.

@Yläpesä nosti yllä esille mainion kappaleen Jeff Beckin 70-lukuiselta instrumentaalilevyltä Blow by Blow. Kyseinen fuusiojazz-painotteinen albumi on minulle henkilökohtaisesti ehkä tärkein Beck-levy. Löysin Blow by Blow'n 13-vuotiaana, ja levy raivasi erittäin olennaisella tavalla tietä musiikillisessa mielenmaisemassani jazzille, fuusiolle ja progelle. Levy oli siihenastisista musiikkiostoksistani selkeästi haasteellisinta kuunneltavaa, mutta sitkeällä kuuntelulla Beckin mestaruus kitaristina ja musiikintekijänä avautui vääjäämättä. Toki sillä lisäyksellä, että vain osa levyn materiaalista oli Beckin omaa, mutta loppukin tavara oli vahvasti uudelleen rakennettua siihen tyyliin, ettei niiden kohdalla voinut puhua latteasti vain sovituksista.

Viimeistään Blow by Blow oli se levy Jeff Beckin uralla, jonka myötä Beckiä ei voinut enää niputtaa englantilaiseksi bluesrockin legendaksi, jollainen leima esimerkiksi Eric Claptonilla on ollut koko ikänsä. Beckin moni-ilmeisyys ja kyky liikkua genrestä ja soittotyylistä toiseen haki vertaistaan, lähinnä tulee mieleen tässä suhteessa joku Steve Morse. Jeff Beck edusti kuitenkin sitä ikäpolvea, joka pääsi tuomaan populaarimusiikkiin todella paljon uutta, ja aikakautensa eturivin kitaristina Beck vaikutti merkittävästi käsitykseen koko länsimaisesta bluespohjaisesta rockmusiikista. Beck ei ollut pelkästään tekninen ja tyylillinen virtuoosi, vaan myös keskeinen uudistaja. En usko olevani vallan väärässä, jos väitän, että näillä ansioilla Jeff Beck mainitaan lukemattomissa historiakatsauksissa merkittävänä kitaristina ja kitaransoiton kehittäjänä vielä vuosisatojen ajan.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
Itselleni tuli mieleen Beckin valinta Rock and roll Hall of fameen 2009 jota katselin eniten sen takia, että Metallica oli samassa erässä. Tuo iltahan päättyi suht koht eeppisesti, kun Beck, Metallica sekä Jimmy Page, Ronnie Wood, Joe Perry ja Flea esittivät Train kept a rollinin yhdessä. Joku voisi sanoa, että kolme basistia oli pientä liioittelua, mutta ei se Beckin auraa himmentänyt yhtään. Hän oli tuossakin se ehdottomasti näkyvin ja kuuluvin vetonaula, virtuositeetti tuntui silmissä ja korvissa. Vain Perryn kitara varasti hieman huomiota mestarilta. Tässä video, aika hauska mielestäni:





Että rauhaisat levot yhdelle kaikkien aikojen parhaista!
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Viimeksi muokattu:

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Bachman-Turner Overdrive-yhtyeen alkuperäinen rumpali Robbie Bachman on kuollut 69-vuotiaana.


Tämä on varmaankin yksi niistä biiseistä, joista Bachman-Turner Overdrive parhaiten muistetaan.



RIP Robbie Bachman

Kun sain kasarilla ajokortin, ja isoveikalta totta toki autoa lainaan, niin se omanauhottamani C-kasettikokoelma, jota luukutin autostereoista, niin tottakai se sisälsi mm. Thin Lizzyn Whiskey in the Jarin, Yesin Owner of a Lonely Heartin, Golden Earringin Twilight Zonen tapaisten klassikkobiisien lisäksi Bachman Turner Overdriven You Ain't Seen Nothin' Yet! (Samasta "aiheesta" kommentoin viimeksi kun Nazarethin Dan McCafferty taannoin kuoli, Nazarethilta oli tietty This Flight Tonight myös tuolle C-kassulle nauhotettu.) Noita biisejä ei vielä silloin oltu soitettu radioissa puhki. Noihin biiseihin on minulla aina sen jälkeen liittynyt tietty "vapauden tunne" fiilis. Noh, nyt ainakin Robbie Bachman on vapaa... RIP.
 
Viimeksi muokattu:

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
RIP Robbie Bachman. Reilun kuukauden päästä olisi tullut 70 mittariin.

Moogetmoogs teki tunnetusti oman versionsa aiemmin mainitusta klassikkokappaleesta. Tämä versio jäi omista lapsuusajoista mieleen. Ei toki alkuperäistä päihitä!

 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
RIP Robbie Bachman. Reilun kuukauden päästä olisi tullut 70 mittariin.

Moogetmoogs teki tunnetusti oman versionsa aiemmin mainitusta klassikkokappaleesta. Tämä versio jäi omista lapsuusajoista mieleen. Ei toki alkuperäistä päihitä!


Levot Overdrive-miehelle. Pari BTO-levyä tulin nuorempana hankkineeksi, kyllä tuosta ainakin kasetille siirrettynä sai viihdykettä automatkoille. Orkka ei ollut koskaan erityisen tunnettu Suomessa, enkä tuntenut omassa tuttavapiirissäni ketään toista, jolla olisi ollut Overdriven musiikkia hallussaan missään formaatissa. Tuon änkytysbiisin oli joku saattanut jossakin kuulla, sehän oli likimain heidän tunnetuin tuotoksensa.

Mutta jumaliste miten pelästyin, kun näin tuon studiovideopätkän alkuruudun ja siinä Moog Konttisen kuvan, siis tässä ketjussa. R. Bachman ei ollut sillä lailla hahmo kuin nimeltä, mutta Konttisen Mauri taas vallan hyvin. Moog täytti viime joulukuussa 72, ikää alkaa hänelläkin olla. Toivottavasti Vanha Herra Maurista ei ole tarvetta tulla kertomaan uutisia tähän ketjuun vielä pitkiin aikoihin.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Elviksen tytär ja Michael Jacksonin ex-vaimo Lisa Marie Presley R.I.P.
Ei ollut helppo elämä Lisa Mariella, joten ei varsinaisesti yllättänyt. RIP tosiaan.

Jää Priscillan harteille kannatella Presley-nimeä, kun Lisa Marien lapset eivät sitä käytä.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Jälleen poistui yksi legenda. Isänsä Evel Knievelin jalanjäljissä jatkanut hurjapää Robbie Knievel on kuollut 60-vuotiaana haimasyöpään.

Pari hyppyä miehen uralta:



 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Todella suuri menetys sekä Canucks -faneille, NHL: lle että myöskin hänen läheisilleen ja ystävilleen.

Toisaalta: hänhän oli kuolemankielissä jo vuonna 2014, kun hänellä diagnosoitiin AL amyloidosis -verisairaus, joka hiljalleen paheni niin, että hänelle annettiin vain puoli vuotta elinaikaa. Koska nykyaikainen lääketiede ei pystynyt häntä auttamaan, hän päätti kokeilla vaihtoehtoisia hoitokeinoja ja sai sillä lailla itselleen jatkoaikaa kahdeksan vuotta, mikä oli aikamoinen ihme. Kahdeksan lasta menetti isänsä ja viisi sisarta veljensä.

Silti, kuolla vain 52-vuotiaana. Hiljaiseksi vetää. Hieno tappelija, vielä hienompi joukkuetoveri. Monia hänen ennätyksiään ei tulla rikkomaan varsinkaan nykykiekossa, joten hän tulee olemaan ikuisesti osa Canucksien tarinaa. RIP Gino!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös