Riehuvat nuorisojengit – uusi normaali?

[hihhu]

Tämmöinen malli on keksitty jo kauan sitten, tarkkailuluokat. Opettajina oli jämäköitä äijiä. Muut oppilaat sitten normaaliluokissa, ja meno oli kohtuullisen siistiä niillä opiskeluun pääosin keskittyen. Muistelisin että tarkkailuluokilta kyllä pääsi siirtymään normaaliluokille, jos siihen kykeni.
Mielestäni tarkkisluokat voitaisiin tuoda takaisin, mutta se on ilmeisen vaikeaa nykymaailman arvojen vastaisena.

Juu, meidän luokalle tuli tarkkikselta yksi kaveri, kyllä se siirtyminen mahdollista oli. Muuten en tarkkiksista osaa sanoa, paitsi että ainakin meidän koulussa kannatti olla jossain muussa osassa pihaa välkällä.

 

[Jeffrey]

Heikoissa kantimissa saattaa myös jonkun muun ymmärrys olla, jos varhaiskasvatuksen, ihan todellisen resurssipulan, meinaa ratkaista parantamalla prosesseja. Voiko sillä parantaa tilannetta? Kyllä. Ratkeaako ongelma? Ei.

Onko joku väittänyt, että pelkästään prosesseja parantamalla ongelma ratkeaisi? Ei.

Ongelma ei myöskään ratkea pelkästään resursseja lisäämällä. Se ajatus, että raha ratkaisee on valitettavaa.

 

[rpeez]

Juu, meidän luokalle tuli tarkkikselta yksi kaveri, kyllä se siirtyminen mahdollista oli. Muuten en tarkkiksista osaa sanoa, paitsi että ainakin meidän koulussa kannatti olla jossain muussa osassa pihaa välkällä.

Meillä heillä oli ihan oma rakennuskin.

Erikoisinta nyt ajatellen on ettei ratkaisua kyseenalaistettu ollenkaan, pidettiin ihan OK:na. Ainakaan oppilaiden joukossa, tuskin itse tarkkislaistenkaan.

Tarkemmin ajatellen väitän, että heillä saattoi jopa olla mielekkäämpää opiskella hieman hitaammassa tahdissa järjestystä pitävän erikoisopettajan ohjauksessa kuin että olisivat olleet sekoitettuna normiluokkaan vetämässä nelosia ja turhautumassa kun muut oppilaat saa hyviä arvosanoja.

 

[kyykäärme]

Meillä heillä oli ihan oma rakennuskin.

Erikoisinta nyt ajatellen on ettei ratkaisua kyseenalaistettu ollenkaan, pidettiin ihan OK:na. Ainakaan oppilaiden joukossa, tuskin itse tarkkislaistenkaan.

Tarkemmin ajatellen väitän, että heillä saattoi jopa olla mielekkäämpää opiskella hieman hitaammassa tahdissa järjestystä pitävän erikoisopettajan ohjauksessa kuin että olisivat olleet sekoitettuna normiluokkaan vetämässä nelosia ja turhautumassa kun muut oppilaat saa hyviä arvosanoja.

Ainakaan siinä yläkoulussa, missä olin silloin töissä kun nämä tarkkikset vielä olivat, ei tarkkiksilla käytännössä opiskeltu ollenkaan. Ei ollut opetusta. Valinnaisetkin oltiin omassa porukassa. "Opettajat" olivat eräänlaisia järjestysmiehiä. Oppilaat makoilivat luokassaan tuoleillaan, keittelivät kahvia, söivät eväitään. Luokat olivat kuin tunkioita. Jos sinne vietiin opiskeluvälineitä, ne tuhottiin hetkessä.

Tarkkikselle siirtäminen oli käytännössä lupa käydä röökillä koulun alueella. "Oppilaat" eivät uskoneet kuin omia "opettajiaan", aika vähän heitäkään. Koulun ulkopuolella heitettiin milloin minkäkinlaista keikkaa, yhteen aikaan kävivät viikonloppuisin tyhjentämässä videoita ja muuta tavaraa koulun luokista. Yksi jäi kiinni, kun yritti myydä minulle koulun pihalla varastettua tavaraa.

Tarkkikselta kirjoitettiin todistukseksi yleensä puhdas rivi vitosia, harvoin muita arvosanoja. Aika harva pääsi keskiasteelle opiskelemaan. Monista tuli rikollisia, jos ei kouluaikana jo niin sen jälkeen.

Nykyään monet niistä, jotka olisivat ennen olleet tarkkiksella, ovat integroituina yleisopetuksen luokkiin. Kaikki pääsevät peruskoulusta seuraavaan kouluun. Eri asia on se, tuleeko keskiaste suoritettua ja siirtyykö työelämään vai ei. Olen joka tapauksessa sitä mieltä, että nykyään "tarkkistyypeillä" on paremmat mahdollisuudet selvitä kuivilla kuin ennen. Eri keskustelun aihe on sitten se, miten integroiminen vaikuttaa muiden oppilaiden opiskelutuloksiin.

 

[MPN]

Ainakaan siinä yläkoulussa, missä olin silloin töissä kun nämä tarkkikset vielä olivat, ei tarkkiksilla käytännössä opiskeltu ollenkaan. Ei ollut opetusta. Valinnaisetkin oltiin omassa porukassa. "Opettajat" olivat eräänlaisia järjestysmiehiä. Oppilaat makoilivat luokassaan tuoleillaan, keittelivät kahvia, söivät eväitään. Luokat olivat kuin tunkioita. Jos sinne vietiin opiskeluvälineitä, ne tuhottiin hetkessä.

Tarkkikselle siirtäminen oli käytännössä lupa käydä röökillä koulun alueella. "Oppilaat" eivät uskoneet kuin omia "opettajiaan", aika vähän heitäkään. Koulun ulkopuolella heitettiin milloin minkäkinlaista keikkaa, yhteen aikaan kävivät viikonloppuisin tyhjentämässä videoita ja muuta tavaraa koulun luokista. Yksi jäi kiinni, kun yritti myydä minulle koulun pihalla varastettua tavaraa.

Tarkkikselta kirjoitettiin todistukseksi yleensä puhdas rivi vitosia, harvoin muita arvosanoja. Aika harva pääsi keskiasteelle opiskelemaan. Monista tuli rikollisia, jos ei kouluaikana jo niin sen jälkeen.

Nykyään monet niistä, jotka olisivat ennen olleet tarkkiksella, ovat integroituina yleisopetuksen luokkiin. Kaikki pääsevät peruskoulusta seuraavaan kouluun. Eri asia on se, tuleeko keskiaste suoritettua ja siirtyykö työelämään vai ei. Olen joka tapauksessa sitä mieltä, että nykyään "tarkkistyypeillä" on paremmat mahdollisuudet selvitä kuivilla kuin ennen. Eri keskustelun aihe on sitten se, miten integroiminen vaikuttaa muiden oppilaiden opiskelutuloksiin.

Niinno itsekin tarkkiksella olin, nykyisin DI:n paperit takataskussa, lukion kautta. Kaksi siirtyi amiksen kautta työelämään (toisella ainakin nykyisin perhe ja kohta 20v uraa takana) ja kahdesta ei minkäänlaista tietoa. Jos pitäisi arvata, niin toinen on päässyt elämässä eteenpäin ja toinen saattaa pukata jo horsmaa.

Sanotaan että opettaja oli hyvin tiukka ja osittain vanhaa liittoa, mutta samalla kuitenkin osasi ottaa rennosti. Jälkikäteen olen kyllä hänelle kiitosta antanut, ei silloin osannut ehkä arvostaa hänen ammattitaitoaan samalla tavalla kuin nyt aikuisena. Itsellä kyllä lähti tarkkiksella arvosanat nousuun (vastoin yleisiä huhuja, meillä oli ainakin tarkkiksella samat kokeet kuin normaaleilla luokilla ja normaalien luokkien opettajat ne tarkistivat) ja jos pitäisi veikata, niin tarkkikselle joutuminen käänsi itsellä opiskelujen suunnan täysin.

 

[Sanainen arkku]

Nimenomaan valtion ja ennenkaikkea kuntien on annettava lisää rahaa ja resursseja koulutukseen. Opettajien työrauha on taattava joka tapauksessa aina. Kouluihin on saatava lisää henkilökuntaa kuten esimerkiksi terveydenhoitoalan ammattilaisia.

Lasten varhaiskasvatuksen resursseja on lisättävä.

Erityisen huolestunut olen siitä, että osa koulun päättäneistä nuorista ei osaa kirjoittaa, laskea ja lukea riittävän hyvin ennen kuin siirtyvät toisenasteen koulutukseen.

Ottamatta kantaa (enkä pyydä sinultakaan sitä, koska lyhyellä aikavälillä raha on järjestelykysymys) siihen, mistä lähteestä lisärahaa otettaisiin, kysyn millä keinoilla, millä inhimillisillä resursseilla työrauha taataan?

Mistä ne terveydenhuollon ammattilaiset otetaan, kun niitä ei riitä heidän nykyisiinkään vakansseihin?

Itse työskentelee varhaiskasvatuksessa. Sinne näen kyllä muutamia keinoja löytää laatua ja tekijöitä, mutta se tarkoittaa käytännössä muodollisten pätevyysehtojen väljentämistä. Olen tämän kannalla. Tervetuloa työkaveriksi vaikkapa liikunnanohjaajan tutkinnolla. Varhaiskasvatuksen ei ole rakettitiedettä.

Viimeiseen kappaleeseen ehdotan, että luokka-asteiden tuplaaminen otetaan laajasti käyttöön jo tarvittaessa esikoulusta alkaen. Tämä olisi luultavasti halvimpia ja vaikuttavimpia keinoja syrjäytymisen estämiseen. Vertaan: valmentamissani ryhmissä on nuoremman ikäluokan mukana muutama ns. y-pelaaja. Pelaaminen vuotta nuorempien kanssa on heille reilu mahdollisuus kokea onnistumisia. Myöhemmin heillä on toki mahdollisuus siirtyä oman ikäluokkansa mukaan. Kaikki hyötyvät.

 

[kyykäärme]

Niinno itsekin tarkkiksella olin, nykyisin DI:n paperit takataskussa, lukion kautta. Kaksi siirtyi amiksen kautta työelämään (toisella ainakin nykyisin perhe ja kohta 20v uraa takana) ja kahdesta ei minkäänlaista tietoa. Jos pitäisi arvata, niin toinen on päässyt elämässä eteenpäin ja toinen saattaa pukata jo horsmaa.

Sanotaan että opettaja oli hyvin tiukka ja osittain vanhaa liittoa, mutta samalla kuitenkin osasi ottaa rennosti. Jälkikäteen olen kyllä hänelle kiitosta antanut, ei silloin osannut ehkä arvostaa hänen ammattitaitoaan samalla tavalla kuin nyt aikuisena. Itsellä kyllä lähti tarkkiksella arvosanat nousuun (vastoin yleisiä huhuja, meillä oli ainakin tarkkiksella samat kokeet kuin normaaleilla luokilla ja normaalien luokkien opettajat ne tarkistivat) ja jos pitäisi veikata, niin tarkkikselle joutuminen käänsi itsellä opiskelujen suunnan täysin.

Varmaan niitä tarkkiksiakin oli hyvinkin erilaisia. Minun kouluaikoinani 80-luvulla Uotilanrinteen yläasteella tuo tarkkistouhu näytti ihan järkevältä, mutta sitten 2000-luvun alkupuolella, kun olin jo Itä-Vantaalla itse opettajana, meno oli kuvailemani kaltaista.

 

[mike owen]

Itse muistan hyvin sen ajan kun itse kävin koulua eli kansa- ja keskikoulun; niin silloin koulussa oli hyvä ilmapiiri. Silloin käytiin koulua kuusi päivää viikossa. En muista tarkkaan milloin on siirrytty viisipäiväiseen työviikkoon. Koulussa kunnioitettiin opettajia ja siellä oli kova kuri ja järjestys.

 

[mike owen]

Kuten on todettu niin Suomessa on liian vähän terveysalan ammattilaisia nyt ja tulevaisuudessa. Jotain tarttis tehdä pikaisesti asian suhteen.

 

[Sanainen arkku]

Varmasti ihan toimiva ratkaisu. Kuka nämä kodinhoitajat maksaisi?

Itseä kiinnostaisi tietää jopa maksajaa enemmän, että keitä he olisivat, jos heidän tulisi olla työikäisiä ja -kykyisiä, suomenkielentaitoisia, päihdeongelmat tomia jne. Tuollaisia ihmisiä ei nimittäin juuri ole työmarkkinoilla irrallaan ajelehtimassa.

 

[Sanainen arkku]

Annat tästä kuvan, että kaikki nämä puukotukset olisivat ollut ulkomaalaistaustaisten nuorten tekoja. Ilmeisesti ainakin kahdessa näistä neljästä tapauksesta, joista olen lukenut lähipäivinä, on puukottaja ollut täysin kantasuomalainen. Valitettavasti netissä on pyörinyt niin tekijöiden kuin uhrienkin nimiä. Väitän, että myös suomalaislasten pahoinvointiin on syynä varhaiskasvatuksen ongelmat.

On aivan selvä, että varhaiskasvatukseen laitetaan liian vähän rahaa. Avun saaminen on lapselle on aivan liian vaikeaa ja tämä vaatii oma-aloitteisuutta lasten vanhemmilta. Vanhemmat eivät välttämättä osaa hakea, eikä välttämättä osaa itse edes arvioida lapsen oppimis-/keskittymis-/käytösongelmista ja ymmärrystä että siihen voi hakea apua kodin ulkopuolelta. Lapsen kasvaessa jo ylempään peruskouluun vasta huomataan ongelmat ja silloin on jo paljon hankalampaa erilaisista keskittymishäiriöistä kärsivää lasta auttaa. Jos kuitenkin saa/osaa hakea ajoissa apua, niin kouluissa on varsinkin tuettua opetusta pienissä ryhmissä tai henk.koht todella hankalaa saada riittävä määrä. Huono koulumenestys jo alaluokilla aiheuttaa itsetunto-ongelmia, mitkä voi jättää pieneen lapseen ikuisia säröjä, mikä purkautuu isompana äkkipikaisella ja levottomalla käytöksellä. Tästä syystä taustasta riippumatta kaikki tukea tarvitsevat lapset sen ansaitsee saada. On toki selvää, että myös vanhempien pitää antaa kannustusta ja tukea. Oma lapseni on ollut erityisen tuen piirissä ja kun ajoissa osattiin hakea apua, niin on pärjännyt vallan mainiosti koulussa. Tilanne olisi voinut olla toinen, jos apua oltaisiin haettu vasta vuosien päästä.

Maahanmuuttopolitiikkaan palatakseni, niin siinä ollaan epäonnistuttu niin kotouttamisessa, kuin myös määrissä. Resursseja tarvittaisiin myös lisää tähän suuntaan.

Höpöhöpö. Varhaiskasvatuksessa on asiat aika hyvin. Kyllä ne ongelmat ovat kodeissa.

 

[kyykäärme]

Höpöhöpö. Varhaiskasvatuksessa on asiat aika hyvin. Kyllä ne ongelmat ovat kodeissa.

Pahoinvointi perheissä lisääntyy. Monelle lapselle päivähoitopaikka tai koulu on se "normaalein" paikka. Strukturoitu päivärakenne, ruokaa, kavereita...

Jos päivähoidossa (varhaiskasvatuksessa) tai koulun alaluokilla aikuiset jatkuvasti vaihtuvat, se lisää turvattomuutta, ja voidaan olla tilanteessa, missä lapsella ei ole yhtään turvallista aikuista. Sen lisäksi että ne lapset, joilla on hankalat kotiolot oireilevat, muutkin voivat koulussa tai varhaiskasvatuksessa pahoin.

Meillä päin Vantaata oppilaat siirtyivät vielä vuosi sitten yläkouluun 6. luokalla samoissa luokkakokoonpanoissa, missä olivat edelliset luokat. Oli luokkia, joilla oli ollut sama opettaja useamman vuoden. Tietyt rutiinit ja koulunkäyntitavat hallussa, oppilailla turvallinen olo omassa ryhmässään. Sitten oli niitä luokkia, joissa opettaja oli jatkuvasti vaihtunut. Hankaluuksia tuntien aloittamisessa, ei selkeitä sääntöjä, oppilaat riitelivät jatkuvasti ja häiritsivät tunteja.

Sillä on suuri vaikutus yläkouluun asti, millaisessa ympäristössä ensimmäiset vuodet on opiskeltu. Sen takia pitäisi resursseja varhaiskasvatukseen lisätä, että saataisiin pysyvää, pätevää henkilökuntaa. Tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että houkutellaan paremmalla palkalla. Työolosuhteita pitäisi parantaa. Vaka-opettajan ja luokanopettajan työ on nykyään liian raastavaa. Aika kuluu riitojen ja muiden asioiden selvittelemiseen sekä turhien hankkeiden toteuttamiseen. Oppimisen ongelmiin ei oikein ehditä puuttumaan.

 

[zet]

Itseä kiinnostaisi tietää jopa maksajaa enemmän, että keitä he olisivat, jos heidän tulisi olla työikäisiä ja -kykyisiä, suomenkielentaitoisia, päihdeongelmat tomia jne. Tuollaisia ihmisiä ei nimittäin juuri ole työmarkkinoilla irrallaan ajelehtimassa.

Ja jonkinlaista osaamista psyykkisesta tuesta olisi myös paikallaan. Maahanmuuttajaperheissä myös vaadittaisiin jonkinlaista kielitaitoa tai tulkkipalveluita. Plus kaikki muut syyt minkä takia tuo käyttäjän @TosiFani ehdotus kuulostaa aika hullunkuriselta. Eikä siinä, varmasti suurin osa lapsiperheistä ottaisi kunnan palkkaamaan ilmaisen kodinhoitajan hoitamaan lapsia kouluun aamulla.

 

[TosiFani]

Ja jonkinlaista osaamista psyykkisesta tuesta olisi myös paikallaan. Maahanmuuttajaperheissä myös vaadittaisiin jonkinlaista kielitaitoa tai tulkkipalveluita. Plus kaikki muut syyt minkä takia tuo käyttäjän @TosiFani ehdotus kuulostaa aika hullunkuriselta. Eikä siinä, varmasti suurin osa lapsiperheistä ottaisi kunnan palkkaamaan ilmaisen kodinhoitajan hoitamaan lapsia kouluun aamulla.

Tämä on vain yksi esimerkki käytännön toimista, joilla lapsia ja nuoria voisi tukea.

Täytyy muistaa, että vuonna 2022 valtion verotulot kasvoivat taas, 7,7%:a, 5,8 miljardia euroa eli kyllä Suomi pystyy edelleen hyvinvointipalvelut tuottamaan. Kassassa on joka vuosi enemmän rahaa, mutta samaan aikaan jakajien määrää kasvatetaan. Kysymys on poliittisten päättäjien arvovalinnoista, mihin käytettävissä olevia rahoja käytetään.

Syrjäytyviä oppilaita haetaan kouluun tänä päivänäkin esim. kuraattorin, koulunkäynti ohjaajan tai jopa rehtorin toimesta. Näin oppilas saadaan kouluun, jossa viranomaisilla on häneen yhteys, pystytään tarkkailemaan hänen hyvinvointiaan ja saadaan pidettyä hänet opintojen parissa. Kodinhoitajia on ollut aikaisemmin paljonkin, esim. kipeän lapsen hoitoon on ollut mahdollista saada kodinhoitaja, jotta vanhemmat ovat päässeet töihin.

Olen urani aikana nähnyt monia syrjäytyneitä lapsia, jotka olisi ollut mahdollista pelastaa hyvällä avopuolen tuella. Esimerkiksi reppanoita vanhempia, jotka eivät pysty patistamaan lapsiaan kouluun tai lievästi alkoholisoituneita vanhempia, jotka kuitenkin yrittävät parhaansa ja rakastavat lapsiaan. Jos tämän tyyppiset lapset/ nuoret jäävät ilman tukea, he helposti käyttävät tilannetta hyväkseen ja jäävät kotiin, hakeutuvat vääriin porukoihin jne. Näissä tilanteissa kierre olisi mahdollista katkaista aika kevyillä tukitoimilla ja säästää näin rahaa.

Toinen ryhmä johon olen viime aikoina huomiota, ovat oppilaat, joiden pitäisi päästä psykologin testeihin, mutta jonot ovat älyttömän pitkiä. Opiskelussa on haasteita, palaute on päivästä toiseen negatiivista, mikä helposti johtaa siihen, että oppilas alkaa käytäytymään palautteen mukaisesti ja hetken päästä käsissä onkin käytöshäiriöinen oppilas, jolla voi olla myös keskittymishäiriö tai oppimisvaikeuksia.

 

[Sanainen arkku]

Tämä on vain yksi esimerkki käytännön toimista, joilla lapsia ja nuoria voisi tukea.

Täytyy muistaa, että vuonna 2022 valtion verotulot kasvoivat taas, 7,7%:a, 5,8 miljardia euroa eli kyllä Suomi pystyy edelleen hyvinvointipalvelut tuottamaan. Kassassa on joka vuosi enemmän rahaa, mutta samaan aikaan jakajien määrää kasvatetaan. Kysymys on poliittisten päättäjien arvovalinnoista, mihin käytettävissä olevia rahoja käytetään.

Voi kun raha muuttuisikin ihmisiksi, mutta niin yksinkertaista tuo ei ole. Yksinkertaisesti sitä mahdollista inhimillistä resurssia ei ole, jonka varaan hyvinvointipalveluja voitaisiin rakentaa, vaikka Kainuun korvista yhtäkkiä löytyisi öljylähteitä, Savosta timantteja, Kaarinasta nuoruudenlähde ja LUT-yliopistolla onnistuttaisiin keksimään ikiliikkuja. No, ehkä tuo nuoruudenlähde voisi auttaa asiassa.

Ei niitä psykiatrian jonojakaan kiusallaan ole tehty. Ne ovat syntyneet. Me ollaan Kusessa, koska suomalaiset ovat vuosikymmeniä lisääntyneet liian vähän ja ryypänneet liikaa.

Not all finns!

Toki voitaisiin yhdessä miettiä, missä ovat ne ihmiset, joiden nykyiset työt voisi jättää hoitamatta ja alkaa pakkosiirrellä heitä tehokkaampaan käyttöön. Mahtaisiko toimia?

Minäpä aloitan: yökerhot ja anniskeluravintolat, ammattiurheilu, teatteri- ja musiikkialat. Kun pahoinvointi vähentyisi (tästä varmaan puolueet osaavat tehdä ilmastomallien tuomalla kokemuspohjalla omat laskelmansa) saadaan vartijoita jne siirrettyä parempiin hommiin.

 

[TosiFani]

...

Ei niitä psykiatrian jonojakaan kiusallaan ole tehty. Ne ovat syntyneet. Me ollaan Kusessa, koska suomalaiset ovat vuosikymmeniä lisääntyneet liian vähän ja ryypänneet liikaa.

Not all finns!

Karrikoitu mielipide, mutta kyllä siinä totuuden siemen on.

Hoitaja ja psykiatrian henkilöstö pula ratkeaa rahalla, korotetaan palkkoja ja luodaan sellaiset työolot missä viihtyy. Lisää tukihenkilöstöä laitoksiin ja sairaalaan, hoitajille lisää aikaa tehdä omia töitään. Tämän lisäksi rekrytoidaan hoitajia Aasiasta Suomeen

 

[Sanainen arkku]

Karrikoitu mielipide, mutta kyllä siinä totuuden siemen on.

Hoitaja ja psykiatrian henkilöstö pula ratkeaa rahalla, korotetaan palkkoja ja luodaan sellaiset työolot missä viihtyy. Lisää tukihenkilöstöä laitoksiin ja sairaalaan, hoitajille lisää aikaa tehdä omia töitään. Tämän lisäksi rekrytoidaan hoitajia Aasiasta Suomeen

Periaatteessa näin, mutta vauhti olisi auttamatta liian hidas. Varsinkin aasialaisten hoitajien osalta. Yritän juuri parhaillaan töissä saada yhtä aasialaista saamaan kielestämme otetta, mutta hyvin takkuista tuntuu olevan.

 

[Cobol]

Täytyy muistaa, että vuonna 2022 valtion verotulot kasvoivat taas, 7,7%:a, 5,8 miljardia euroa eli kyllä Suomi pystyy edelleen hyvinvointipalvelut tuottamaan. Kassassa on joka vuosi enemmän rahaa, mutta samaan aikaan jakajien määrää kasvatetaan. Kysymys on poliittisten päättäjien arvovalinnoista, mihin käytettävissä olevia rahoja käytetään.

Valtion tulot kasvavat reippaasti esimerkiksi arvonlisäveron kautta kun hintojen nousu lisää alv-tuottoa. Vastaavasti valtion menot kasvavat esimerkiksi inflaatioonkin liittyvien palkankorotusten, vuokrien ja ostopalveluiden vuoksi. Suuret uudistukset sotesta alkaen sekä monet pakolliset kulut vaikkapa koulutuksessa ja puolustuksessa johtivat siihen, että Suomen valtion velka lisääntyi 2022 jotain 10 mrd.

Kasvavat verotulot eivät riitä jatkossakaan siihen, että ne kattaisivat valtion menot. Ero on itse asiassa suuri. Arvioidaan, että 8-12 mrd vuodessa, jos ei tehdä mitään. Siksi kyse on kulujen leikkaamisesta, koska velkaa ei voida kasvattaa nykyistä tahtia kovin kauan. Jos minulta tai oikeistolta kysyy tai asiantuntijoilta kysyy, trendi on katkaistava.

Siksi voidaan kysyä, onko Suomella todellisuudessa varaa tuottaa nykyiset hyvinvointipalvelut. Vastauksia sitten mielen mukaan, mutta tällä vastauksella on iso merkitys myös katujengien ehkäisemisessä.

 

[TosiFani]

....

Siksi voidaan kysyä, onko Suomella todellisuudessa varaa tuottaa nykyiset hyvinvointipalvelut.

On, kunhan leikataan turhaa hallintoa ja toisarvoisia toimintoja.

 

[Luther Maddox]

Poliisi selvittää nuorten väkivaltaista välienselvittelyä Someron seudulla - Poliisi

Poliisi selvittää nuorten väkivaltaista välienselvittelyä Someron seudulla

poliisi.fi

Toivottavasti tällainen ei leviä Somerolta muualle Suomeen.

 

[Rannari]

Poliisi selvittää nuorten väkivaltaista välienselvittelyä Someron seudulla - Poliisi

Poliisi selvittää nuorten väkivaltaista välienselvittelyä Someron seudulla

poliisi.fi

Toivottavasti tällainen ei leviä Somerolta muualle Suomeen.

Kyllähän se oikeesti on levittäytynyt Somerolle muualta Suomesta. Onhan noita ollut aikain saatossa pitkin Suomea aina silloin tällöin. Silloin vain ei ollut tätä internetin ja puhelimen symbioosia, jolla tietoa saadaan välitettyä nanosekunnissa ympäri maailman.

 

[alwahla]

Pojat joutuivat päiväkausia kestäneen sadistisen nöyryytysväkivallan uhreiksi – tyttöporukka hakkasi, potki, viilteli, poltti ja videoi virtsanjuottamisen

Tytöt potkivat, hakkasivat, viiltelivät ja polttivat uhrejaan. Lisäksi he videoivat rikokset pakottaessaan uhrinsa nuolemaan kenkiä ja virtsaamaan toistensa suuhun.

www.mtvuutiset.fi

Kaksi kysymystä herää tuota uutista lukiessa: mikä noita tyttöjä vaivaa ja miksi nuo pojat eivät yksinkertaisesti lähteneet pois tilanteesta?
Vaikka kyseiset daamit olisivat olleet kuinka viehkeitä olemukseltaan ja vaikka noiden poikien hormonit olisivat pyörineet ihan täysillä, olisi heidän olettanut tajuavan, ettei tuollainen ole normaalia ja lähtevän pois.

 

[TosiFani]

Pojat joutuivat päiväkausia kestäneen sadistisen nöyryytysväkivallan uhreiksi – tyttöporukka hakkasi, potki, viilteli, poltti ja videoi virtsanjuottamisen

Tytöt potkivat, hakkasivat, viiltelivät ja polttivat uhrejaan. Lisäksi he videoivat rikokset pakottaessaan uhrinsa nuolemaan kenkiä ja virtsaamaan toistensa suuhun.

www.mtvuutiset.fi

Kaksi kysymystä herää tuota uutista lukiessa: mikä noita tyttöjä vaivaa ja miksi nuo pojat eivät yksinkertaisesti lähteneet pois tilanteesta?
Vaikka kyseiset daamit olisivat olleet kuinka viehkeitä olemukseltaan ja vaikka noiden poikien hormonit olisivat pyörineet ihan täysillä, olisi heidän olettanut tajuavan, ettei tuollainen ole normaalia ja lähtevän pois.

Luultavasti päihteet ja kognitiivinen heikkous sekä päätekijän kohdalla narsismi/ psykopatia.

 

[Grainger]

Jännä, että samaa kysymystä harvemmin esitetään tuon ikäisten poikien raiskatessa samanikäisiä tyttöjä. "Miksi tytöt eivät vain lähteneet pois, kai niillä hormonit hyrräsi ja raiskaajat olivat komeita poikia."

Nimimerkki @alwahla vähän niin kuin syyllistää nyt puolihuolimattomasti uhreja.

 

[TosiFani]

Jännä, että samaa kysymystä harvemmin esitetään tuon ikäisten poikien raiskatessa samanikäisiä tyttöjä. "Miksi tytöt eivät vain lähteneet pois, kai niillä hormonit hyrräsi ja raiskaajat olivat komeita poikia."

Nimimerkki @alwahla vähän niin kuin syyllistää nyt puolihuolimattomasti uhreja.

Mielestäni kysymys on aiheellinen, oli kyseessä sitten pojat tai tytöt. Miksi ihminen jää väkivaltaiseen suhteeseen? Mikä pitää tuollaisen ryhmän koossa sen sairaista käytösmalleista huolimatta?

Yleensä kyse on reppanoista, joita hallitaan pelolla ja "makupaloilla" ja joilla ei ole mitään muuta ryhmää, jossa saisi "arvostusta".