Ilmoitukset

Nimimerkki Salama15 pääsee viikon päästä kokeilemaan uudelleen, jos Trumpin ketjuun eksyisi pelkän nimittelyn ja sisällöttömän huutelun sijasta välillä vaikka jotain asiaakin.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki Nynoamous jatkoi offtopicia ja turhaa vääntöä ketjunootin jälkeenkin, joten hän saa harjoitella viikon ajan luetun ymmärtämistä.

Sulje ilmoitus

Retropelaaminen

Viestiketju osiossa 'Peliluola' , aloittajana Nötkötti, 12.03.2013 klo 11.36.

  1. DarkTower Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Pool, NHL, UFC, Kärpät, Anna Veith
    lake79 tykkää tästä.
  2. McBean Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Bruins, Noutajat, Scarborough FC
    C64:n ja Amigan kasvattina sekä satunnaisena retropelaajana tuli kirjoitettua opintoja varten lyhyt artikkeli retropelaamisesta ilmiönä ja vanhojen pelien viehätyksestä, mikä voisi kiinnostaa tämän ketjun lukijoita:

    Retropelit viihdyttävät tänään eilisen teknologialla

    Aika pintapuolinenhan tuo on, mutta muutamia kiinnostavia pointteja Pelimuseon ja Kansalliskirjaston asiantuntijoilta.
     
    UnenNukkuja ja mikko6000 tykkäävät tästä.
  3. -pasi- Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Piti tuo ps1 classicokonsoli ostaa kun monessa paikasa oli hinta tippunut alle 30e. Tuohon hintaan varmaan ajaa asiansa hyvin ja ilmeisesti suhkot helpolla pitäisi saada moodattua tuo niin että saa lisättyä muitakin pelejä? Alkuperäinen yli satasen hinta kuulostikin kovalta.
     
  4. hablaa Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    snow mocking team
    Lainaus:
    Onnistuuhan tuo jos vaan osaa ohjeita seurata: BleemSync has a new, awesome update for installing games on the Classic!

    Mutta jos klassisten konsolien emulointi kiinnostaa enemmän, niin suosittelisin Raspberry Pi ja siihen kylkiäiseksi vaikkapa RetroPie - ROMit joudut lataamaan jostain vähemmän laillisesta lähteestä, mutta niin teet tuolle PS Classicillekin (et sä ihan aikuisten oikeasti kumminkaan omia PS1-levyjä ala muuttamaan toiseen muotoon). Melko varmasti mikä hyvänsä ohjain mikä kotoa löytyy toimii RetroPien kanssa ilman kikkailuja.

    (linkit androidcentral.com ja retropie.org.uk)
     
  5. Tinke-80 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Haukat
    Itse tein vanhemmasta läppäristä missä on Linux mint asennettuna Retropie koneen. Pari vanhaa PS3:n ohjainta toimii kapuloina. Voin lämpimästi suositella jos jaksaa nähdä vähän vaivaa: https://retropie.org.uk/docs/Debian/
     
    Kuubextra ja ruoja tykkäävät tästä.
  6. PJPT Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    TPS, Habs, SaPKo & Latvija
    Hommasin itselleni joululahjaksi "SD2SNES-everdriven" viime syksynä. Retropelien hinnat ovat lähteneet täysin käsistä sen jälkeen kun ostelin niitä enemmän joskus 10-13 vuotta sitten. Silloin niitä sai vielä 5-30€ hintaan, mutta nyt pelit maksavat 15-90€ laadusta riippuen. Pitää muistaa että Super Nintendon kirjasto on yksi kaikkien aikojen laadukkaimmista ja syvimmistä. Tuntuu etten ole tiennyt lapsena kuin jotain 4% laadusta, vaikka tiesinkin jotain lehtien ja monien kaverien kokoelmien kautta.

    Everdrive onkin loistava hankinta, koska pelkät laatupelit maksaisivat aitona tuhansia euroja. Nyt pääsee kokeilemaan niiden ohella myös keskinkertaisuuksia, joista tietyt osuvat varmasti makuuni. Kaupan päälle tulee vielä lukuisat Japanin pelit, jotka eivät ole koskaan poistuneet maasta. Nintendoa mainostettiin lännessä lapsiystävällisenä koneena, joten kaikki kauhu- ja väkivaltapelit ovat jääneet Japaniin. Jos pelaat vaikka Saatanan kummipoikana ja tapat enkeleitä ja keräät sieluja purkkiin humoristisessa viitekehyksessä, niin sitä ei yllättäen julkaistu lännessä. Osa japseista on myös sensuroimattomia, esim intiaaneja ja naisia voi olla pahiksena, jotka muutettiin valkoisiksi miehiksi lännessä. Moniin parhaista on vielä tehty käännökset englanniksi, ja ne toimivat siis alkuperäisessä SNESissäni! Kun ostin hieman kalliimman version (BlackFriday tarjous 119$), niin siinä on lähes kaikki mahdolliset toiminnot. Laite on yhteensopiva 99% kaikista julkaisuista vuosilta 1990-98. Pelit kuten Street Fighter Alpha 2, Top Gear 3000 ja Star Ocean sisältävät sen verran hienoja efektejä erikoissiruilta, että normaalit emulaattorit eivät niitä pyöritä. Kun rautana on oikea SNES, niin niitäkin pääsee hakkaamaan.

    Erikoisuutena vielä japanilainen sateellitti, jonka SNES luulee olevan kiinni koneessa. Tuota kautta pääsee kokeilemaan netin kautta 90-luvulla ladattuja lisäosia Zeldaan, F-Zeroon jne ja myös omia erillisiä pelejä. Fanitoimintana on myös luotu CD-tason ääniä eri laatupeleihin. Nämä vievät tilaa 500-1000 megaa normaalin 1-6 sijaan, mutta joissain teoksissa ne kuulostavat kyllä loistavilta. Toisiin ne eivät taas sovi, kun ääniefektit ovat kuitenkin 16-bittiset. Vielä kun löytäisi jostain multitapin, niin pääsisi pelaamaan illanistujaisissa 4-5 pelaajan voimin erilaisia urheilu-ja autopelejä. Myös jotkut seikkailupelit ovat 2-3 pelaajan. Secret of Mana lienee ultimaattisesti paras näistä!

    Iso ongelma on lähinnä se, että valinnanvaraa on liikaa ja aikaa paljon vähemmän. Aika usein tulee valittua eri pelejä, joten en ole vielä ehtinyt vetämään mitään uutuutta läpi. Jos jätetään laskuista ne, jotka läpäisin tai edes kokeilin kunnolla nuoruudessa, niin sen laatukasan päälle on vielä tarjolla tulevaisuudessa mm. Zombies Ate My Neighbors, Ghoul Patrol, Disney Magical Mickey/Donald Adventure 2-3, Pocky & Rocky 1-2, Sunset Riders, Wild Guns, Saturday Night Slam Masters, Secret of Mana 1-2, Chrono Trigger, Castlevania 5 Vampires Kiss, Alien3, Earthworm Jim 1-2, Earthbound, Final Fantasy 4-6, Hagane, Great Battle 1-5, Legend of Mystical Ninja 1-4, Megaman 8,X,X2,X3, Iron Commando, Star Fox 2, Super Mario RPG, Super Star Wars 1-3, Tales of Phantasia, Terranigma, Lost Vikings 1-2, Knights of the Round, King of Dragons, River City Ransom 2-3, Rushing Beat 1-3, Final Fight 3, Double Dragon 4, Killer Instict, Clock Tower, Super Famicom Wars, Super Adventure Island 2, Adventures of Batman and Robin, Biker Mice From Mars, F1 Pole Position 2-4, Parodius 1-3, R-Type 3, Gradius 3, Darius Twin, Super Turrican 1-2, Rendering Ranger, Cybernator, Firemen, Front Mission 2 + järjetön määrä muita hyviä RPGtä ja urheilupelejä..

    Vaikka tämä on periaatteessa emulointia, niin 100€ verrattuna 5000-10.000€ on aika iso ero (eikä raha edes menisi Nintendolle). Ja fiilis on kuitenkin hyvä kun saat pelata telkkarista omalla Nintendollasi. Yksi ohjain on vielä alkuperäinen vuodelta 96!



    Nyt pitää lähinnä miettiä mitä tekee alkuperäisellä kokoelmalla. Osa tuli myytyä ylä-asteella kun SNES oli ”vanha”, mutta Castlevania 4, Donkey Kongeilla, Zeldalla sun muilla saisi nykyään kovan hinnan. Myös huonoja pelejä myymällä saisi nopeasti tuon satasen takaisin ja Street Fighteria ja jotain vastaavia taitaa olla tuplaversiot, kun vielä tuolloin 10 vuotta sitten sai loistavia paketteja 200€ hintaan, jos suostui ottamaan vastaan vähän kaikkea, kun ihmiset myivät kaiken kerralla pilkkahintaan.
     
    Viimeksi muokattu: 17.06.2019 klo 16.16
    mikko6000 tykkää tästä.
  7. Virveliä kainaloon Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jouel Awrmiia, GeneMatti
    Meikäläisellä on originaali NES ollut tuossa nurkassa, lähinnä pölyttymässä, pienen (näytöltään) kuvaputkitelkkarin kanssa. Ajattelin tuossa pari päivää sitten kokeilla hyvin pitkän pelaamattomuuden jälkeen, että kuinka kauan meikäläisellä kestää SMB3 any%. En siis ole moneen vuoteen oikein pelaillut mitään, lähinnä katsellut lp:itä, speedruneja yms. 1.01.36 oli muistaakseni tarkka aika, koska delasin jatkuvasti 8-1:een (etenkin vikaan hyppyyn). Joskus kymmenisen vuotta sitten pääsin 31 minuuttiin useammilla safetyillä (käytännössä 2:n linnakkeen pilvi oli ekstrana). Pitänee ensi viikolla ottaa pari revanssia, mutta realistisesti menee varmaan joku 40-45 minuuttia. Kakkosella alkava voisi olla tavoite.

    Kersana pelasin pääasiassa PS2:lla (myöhemmin 3:lla), ja jälkeenpäin ajateltuna, ei ainakaan omasta kirjastosta löytyvissä peleissä uudelleenpelattavuus ole kovin korkealla tasolla. Tai oikeastaan kaikki pelit ovat luonteeltaan päämäärättömiä, eli sieltä löytyy urheilu-, fps- ja 2(,5)D-tappelupelejä. Platformereissa ja rpg:issä tuo ulottuvuus on paljon paremmin esillä, ja siksi varmaan meikäläinen siirtynyt enemmän katsojan rooliin.

    Ja kyllä näin katsojan vinkkelistä ne parhaat retropelit löytyvät ennen kaikkea SNES:ltä ja NES:ltä. Kärkipaikoilla Super Metroid ja A Link to the Past, eikä pelkästään randomizerien takia (jotka nyt ovatkin jonkinlaista pseudo-retroa).

    E: Jaa sehän meni heti kerrasta 0.37.15,32 - ehkä se tavoite voisi olla alle 20.
     
    Viimeksi muokattu: 18.06.2019 klo 21.48
  8. -pasi- Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Tuli tuo ps1 retrokonsoli postissa, olipahan vähän pettymys kun ohjain oli se alkuperäinen langallinen eikä sen jälkeen kehitetty versio missä tärinä ja tatit. Pelivalikoima vähän mitä sattuu. HDMI liitin ja pienikokoisuus taisi lopulta jäädä ainoaksi plussaksi. Varmaan tuota voi suositella lähinnä silloin jos tuo hinta on tuon alle 30e mitä nyt oli ja löytyy useampi peli mitä varmasti haluaa pelata.

    Aika halvallahan näihin klassikoihin olisi varmaan kehitellyt jonkun verkko-ominaisuuden jossa oman storen kautta saisi lisää pelejä ostettua. Ei varmaan nämä lisäpalikat hirveästi olisi konsolin hintaa nostanut ja yksinkertaisen latauspaikan kehittäminenkään. Hyvät rahat olisi varmaan saanut kun hinnaksi peleille se 3-10e. Varmaan tällä mahdollisuudella olisi muutama konsoli lisää mennyt kaupaksi ja ihan hyvät myyntivaltti peleissä jotka jo kuitenkin kerran tehty ja rahastettu. Eikä ihmiset varmaan lopulta niin montaa tuntia näiden peluuseen tuhlaisi että olisi myynistä pois itse ps4 myynnistä. Saattaisi jopa vaan houkutella laitteen pariin entisiä ps pelureita.
     
  9. hablaa Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    snow mocking team
    Uusi Raspberry Pi julkaistiin juuri: The Raspberry Pi 4 brings faster CPU, up to 4GB of RAM

    Tuohan vaikuttaa oikein pätevältä peliltä ja keskusmuistivaihtoehtoina on 1/2/4 GB eli muistin riittämisen suhteen ei pitäisi olla ongelmia kun ottaa isoimman vaihtoehdon. Miinusta micro-HDMI:stä, mutta toisaalta niitä on kaksi. Halvalla saa kasattua oikein pätevän emulaattoriboksin tai mediatoistimen.

    (linkki arstechnica.com, aiheesta toki lisää muuallakin)
     
    Buster tykkää tästä.
  10. Buster Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Brian O'Neill
    Lainaus:
    Itsekin piti uteliaisuudesta ja olemattoman hinnan vuoksi tarttua, ja samanlaisehko fiilis. Tietysti perushommaa, että sekä virta- että ohjaimenjohdot turhan lyhyitä, mikä luo epämukavuutta ja ylimääräistä säätöä.

    Pelivalikoimasta tuli puolet nopeasti kokeiltua. Yksinkertaisen Destruction Derbyn sijaan olisi toivonut pelin kehittyneempää kakkosversiota. Intelligent Qube ja Mr. Driller todella addiktoivia uusia tuttavuuksia. GTA ja MGS vähän väsyneitä valintoja, joita on tullut niin paljon pelattua ja pelisarjan kehittyessä ei ole tullut haikailtua hirveästi kummankaan perään. Sen sijaan Final Fantasyt, Personat ja muut varmasti vievät tunteja, kun niitä ei koskaan kokenut. Raymankin tuntui lapsena todella vaikealta, joten mielenkiintoista nähdä miten nyt asian laita. Rainbow Sixin avauskentän vihulaisten sijainnit muistan varmasti vieläkin ulkoa.

    Ymmärrän, että esimerkiksi juuri remasteroidut Spyrot ja Crashit tuolta puuttuvat, mutta miksi siellä on sitten Abes Odyssee (PS3:lla oli pluspelinäkin) ja Resident Evil Directors Cut. Samoin Twisted Metallin taitaa saada PS4:lle (vai oliko pelin PS2-versio sittenkin). Hukattua tilaa minun mielestäni.

    Kiitos muuten tuosta Raspberry Pi -tiedosta. Täytyy jossain kohtaa hankkia. Olisi ollut tuollaiselle television yhteyteen asetettavalle mediatoistimelle tarvetta pidempään ja ostin sitten viimein muutama kuukausi sitten jonkun halvan kiinalaisvirityksen. Tuo Raspberry on n. sata kertaa parempi vaihtoehto.
     
  11. hablaa Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    snow mocking team
    Lainaus:
    Varmaan olet jo asiaa tutkaillut, mutta OSMC (ent. XBMC joskus vuonna kivi ja kilpi) on mahtava mediakäyttöön. Asennus on helppoa, Pi:n kylkeen vain joku kovalevy tai sitten verkkolevy, juuri muuta ei tarvitakaan. Tukee myös HDMI-CEC:tä, eli jos vaan vähänkään uudempi telkkari löytyy niin ei tarvitse erillistä kaukosäädintä hankkia.

    (linkki osmc.tv)
     
  12. sekolust Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Lostedt, Ben-Amor, Todd
    Käytännössä mulla aikanaan pelaaminen loppui "pleikkakakkoseen", ja silläkin jo pelivalikoima jäi vähäiseksi. Änärit, GTA Vice City ja Gran Turismot toki tuli pelattua, mutta kovin kattavaa kirjastoa ei ikinä ollut tai kertynyt. Joku ~1,5 vuotta takaperin tuli palattua pelaamisen pariin Switchillä, tosin tässäkin on tullut enemmän mehusteltua wanhoilla tutuilla. Super Mario Odyssey, Breath of the Wild ja vastaavat fyysisinä peleinä, siihen kylkeen storesta näitä retropaketteja. Ihan älyttömiä tuntimääriä ei ole kertynyt, puhumattakaan että jaksaisi/huvittaisia noita takoa tuntitolkulla. Enemmän aikaa on alkanut mennä noihin vanhoihin peleihin, ja noita on jaksanut enemmän "vetää läpikin". Tuntui muuten hyvältä pelata RS2 läpi nillä samoilla CD-levyillä, joilla homma tuli ensimmäisen kerran tehtyä ~20 vuotta takaperin. Ja ihan nasulia teki pistää elite four nurin Pokemon Bluessa aikanaan joululahjaksi saadulla Gameboy Colorilla, vaikkakin itse pelikasetti ei se samana jouluna lahjaksi saatu ollukkaan. Puhumattakaan, Tetriksestä. Mulla on vieläkin tallessa se sama peli, joka tuli ysärin alkuvaiheessa Gameboyn mukana.

    Oikeastaan innostus retroiluun alkoi, kun vanhemmilta löytyi niitä vanhoja pelejä, joita tuli skidinä pelattua. PS1 peleistä löytyi varmaan jokainen, joka ei mennyt vaihdossa kun hommattiin PS2. Harmittavasti siinä meni silloin pari peliä, joita nyt kaipaisi. PS2 peleistä löytyy lähes jokainen, parin kohtalosta en tiedä. Gameboyn peleistä löytyi vain Tetris, oli sattunut jäämään konsoliin sisälle. Ei mitään maita ja mantuja mullistavia asioita, mutta jotenkin tuosta vain intoutui. Nyt on jokin verran tullut ajoittain eBayta katseltua ja aika ajoin tilattuakin tavaraa.

    Tuli sitten tänään postista noudettua Gameboy Advance SP, Pokemon Gold ja parit wanhan liiton Gameboyn pelit. Nyt lähiaikoina on tullut hurahdettua käsikonsoleihin paristakin syystä: ei tarvitse miettiä aluerajoja ja noita on helppo käyttää vieläkin. Helppo ottaa reissuun mukaan, eivät vie tilaa ja telkkariakaan ei tarvitse hommata. Yhtään GBA peliä ei ainakaan toistaiseksi hyllystä löydy, mutta ~20 GB/GBC:n peliä kylläkin. Ja noihin tuo SP tuntuu oikein mukavalta upgradelta niin kokonsa kuin taustavalonsakin puolesta.

    Mitä enemmän on tullut retroiltua, sitä enemmän SNES, handheldit, PS1 ja PS2 tuntuvat omilta. NESsiä tuli junnuna hakattua varmaan tuhansia tunteja, mutta jotenkin tuon aikakauden peleistä "omilta" tuntuvat vain ne, joita tuli silloin pelattua. Jotenkin en vain syty eri klassikoista, jos niitä en junnuna tahkonnut sormet ruvella. SNES alkoi olemaan jo sitä tasoa, että helmiä löytyy vieläkin. Valitettavasti ainakin toistaiseksi emulaattorien ja minin avulla. Junnuna pelit olivat hyvin pitkälti tasoloikkaa tai EA:n NHL-sarjaa, mutta varsinkin SNESsin RPG-genre on sittemmin iskenyt. PS1 tavallaan laajensi sitten pelivalikoimaa. Tuossa iässä alkoi englanti sujua paremmin, ymmärrys alkoi riittämään "monimutkaisempiinkin" peleihin ja kun konsoli saatiin modattua ja Virosta pelejä tuli pilkkahinnalla, niin myös eri genrejä sai kokeiltua. Toki tuo konsoli oli tavallaan "välietappi" pelien osalta, kunnes PS2 sai 3D-grafiikat näyttämään hyviltä. PS2 tosin jäi mulla aikanaan hyvin pitkälti Gran Turismon hakkaamiseksi, joten kurottavaa on.

    Gameboy oli mulle vielä pari vuotta takaperin yhtä kuin Pokemon (Red/Blue) ja Tetris. Muutoin ei skidinä paljon tullut tuolla konsolilla pelattua, mutta noita senkin edestä. Super Mario Landia jonkin verran, mutta olihan se vaisu verrattua NESsiin, SNESsistä puhumattakaan. Vähän kuin olisi ollut sellainen tuntematon velipuoli, jossa oli jotain samaa, mutta silti liikaa eroavaisuuksia mennäkseen veljestä. Mario & Yoshi oli ihan mukava peli, mutta rehellisesti sanoen pari vuosikymmentä meni ilman, että tuota olisi edes muistanut. Muita junnuna pelaamiani Gameboyn pelejä en edes muista nimeltä, muistan vain niitä olleen jokunen enemmän. Mutta kun pari vuotta takaperin tuli hankittua Link's Awakening ja Oracle of Seasons, niin se oli menoa. Aivan mahtavia pelejä vieläkin.

    Gameboyn ja GB Colorin pelit ovat ennen tätä päivää menneet sillä samalla konsolilla, joka tuli saatua joululahjaksi joskus ysärin lopussa. GBA SP:n hankinnan jälkeen tosin taitaa tuo GBC lopulta eläköityä. SNES on puhtaasti emulaattorien ja minin kautta pelattavissa, yhtään peliä ei löydy fyysisessä muodossa. NES menee Switchillä ja minillä, sen kummempia tarpeita en koe tuon osalta ainakaan toistaiseksi.

    PS1 ja PS2 pyörivät mulla toistaiseksi siten, että pelit ovat käytännössä kaikki aitoja (parin kohdalla noilla wanhoilla viron importeilla mennään, mm. Tekken 3:n aito levy ei enää toimi) ja alustana PC:n emulaattorit. Pelejä noille alustoille löytyy yhteensä varmaankin ~40 kappaletta toistaiseksi. Sinänsä noista varsinkin PS2 kiinnostaa, kun moni "legenda" on aikanaan jäänyt testaamatta ja tekniikka alkoi olla sillä tasolla, että Lara Croftin rinnoista ei olisi enää saanut viiltohaavoja. Ensimmäinen Tomb Raider never forget... Ja suoraan sanoen, nuo pleikkarin ekat Änärit ovat niin karuja, että melkein pahaa teki. Eivät siis yksinkertaisia kuten SNESsin versiot, vaan raa'asti karuja. Aika on tehnyt tehtävänsä.

    Pitkään on tullut mietittyä, että hommaisin tuohon pöydälle wanhan kuvaputkitelkkarin ja siihen kylkeen PS2:n ja SNESsin. Voisi sitten mukavasti sohvalta takoa wanhoja klassikoita, tutusta peleihin jotka aikanaan jäivät eri syistä testaamatta ja vaikka järjestää ajoin peli-iltoja kaverien kesken. Mitään varsinaisia tavoitteita ei mulla ole ja mitään täysiä kirjastoja ei huvita kerätä, mutta joku ~50 PS1 ja PS2 peliä ja ~20-30 SNESsin peliä kiinnostaisi saada kasaan, toki hinta ja laatu huomioiden. Mistään Earthboundista en rupea maksamaan useita satasia, CIB-setit eivät sinänsä kiinnosta ja mitään paskaa ei huvita hommata vain hommaamisen ilosta. Paitsi kun eBaysta jotain tilaa, niin siihen kylkeen voi näitä parin dollarin Gameboyn randomeja hankkia. Hyvin harvasta on mitään iloa ollut, mutta eivätpähän vie tilaa tai maksa käytännössä mitään.

    Mitä noihin minikonsoleihin tulee, niin vähän on kaksijakoiset fiilikset tullut. Nintendon konsolit ovat olleet ihan laadukkaita ja hintansa väärtejä. Pelkästään Link to the Past ja Earthbound pitävät huolen siitä, että SNESsin versio koukuttaa. NES tarjoaa luokattomasta ohjainten johtojen pituudesta ihan hyvän paluun junnuaikoihin, vaikka mielelläni sitä pelaisi Chip 'N Dalea, Duck Talesia ja vaikka TMNT:n jatko-osaa. Sitä, jossa ei pitänyt uida viemärissä. Lolo sentään toimii hyvin Switchillä. Pleikkari sen sijaan oli melkoinen pettymys. Toki kun hinta tippui tasolle "olematon", niin pitihän se kotiuttaa ja mielummin tuota pelaa kuin selkäänsä ottaa, mutta... Noh, tuon minin peleistä tarkoituksena olisi joskus omistaa kiinnostavat pelit originaalina ja tehdä tuota ministä sisustuselementti tähän yhden huoneen man caveen.

    Jotenkin mulla on tullut tässä sellainen fiilis, että originaali setup on se, mitä kaipaan. Pyörivän CD:n ääni, vähemmän ergonomiset muotoilut ja vastaavat ovat osa sitä, miksi aikanaan tuo aikakausi jätti niin legendaariset muistot. Voi olla vaikea ymmärtää, mutta nykyisin mä löydän sen nautinnon kaikista niistä epätäydellisyyksistä, jotka aikanaan tarjosivat sen täydellisen pelikokemuksen. Ja tuon aikakauden peleissä tykkään siitä, että saat sen mitä pakettiin pistettiin. Ei mitään gigojen kokoisia julkaisupäivän päivityspaketteja, lisäosia tai vastaavaa. Jos peliin oli jäänyt bugi, sen kanssa elettiin. Typoista nyt puhumattakaan. Ja kun patcheja ja vastaavia ei ollut oikein mahdollista tehdä, niin pelit myös tuntuvat "autenttisemmilta". Hiotuilta, muttei silti täydellisiltä. Ja suoraan sanon, että noilta aikakausilta on toki iso kasa pelejä, jotka olisivat saaneet jäädä julkaisematta kokonaan ja mitään hiontaa ei ollut.

    Sinänsä jännä, mutta Segan peleihin en ole päässyt sisälle. Switchille tuli hankittua joku klassikkopaketti tai mikä tuo onkaan, mutta ei sitä kauaa jaksanut pelata. Segaan mulla on sen verran tuntumaa nuoruudesta, että tasan yhdellä kaverilla oli Sega. Sillä sitten satunnaisesti pelattiin jotain wanhaa änäriä kun sinne eksyttiin. SNESsille löytyi uudempia painoksia niin monesta kodista, että aika harvaan ne kerrat jäivät.
     
  13. JMT Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät NHL ManU Azzurri
    Polttelee tuo Raspberry Pi 3 koska ulkomailta saisi noita Retropie+tuhansia pelejä sisältäviä valmiita paketteja ~100e. Raspberry Pi 4 ois kyllä nopeampi mutta siihen ei taida olla vielä toimivia emuja.
     
  14. Tinke-80 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Haukat
    Juuri parhaillaan olen virittelemässä retro PC:tä tuon linux mint läppärin tilalle jota olen käyttänyt retropelaamiseen. Koneen speksit: Asus VivoMini UN45, Win 10, 2x PS3 ohjainta. Ja Retroarchia meinasin käyttää. Jollain vinkkejä? PS3 ohjaimet menee Win10:iin kiinni ScpToolkitin avulla... vai onko siihen parempaa mahdollisuutta?
     
  15. JMT Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät NHL ManU Azzurri
    Niinhän siinä kävi että tilasin Ebaystä valmiin RPI3 paketin. 128gb:n muistikortilla täydelliset kirjastot esimerkiksi NES, SNES, Megadrive/Genesis, Amiga ja C64 pelejä. Lisäksi parisataa PSX peliä ja saman verran N64:sia. Hintaa tuli posteineen täydelliselle paketille 125e. Hyi minua!